Kuva ei herkimmille! Näin voi käydä, jos laivan pohjan unohtaa säännöllisesti putsauttaa

Kasvuston takertuminen laivan pohjaan näkyy heti polttoaineenkulutuksessa. Harjaaminen puolestaan poistaa tarpeen haitallisten kemikaalien käytölle.

Tallink Silja Linen ja eri sidosryhmien Silja Serenadella maailman merien päivän kunniaksi maanantaina 8. kesäkuuta järjestämä vastuullisuustapahtuma avasi median edustajille ovia mielenkiintoisiin asioihin. Moottori on jo aiemmin kertonut Silja Serenaden merentutkimuslaitteistosta sekä maasähköliitännästä, joka poistaa nykyisin monilta laivoilta tarpeen käyttää omia koneita sähkön tuottamiseen satamassa.

Aivan oma lukunsa on myös tapa, jolla laivan pohja pidetään puhtaana.

Ei enää myrkkyjä

Laivojen pohjaan tarttuva levä ja muu kasvusto ovat olleet ainakin jossain määrin ongelma niin kauan kuin meriliikennettä on harjoitettu - siis kauan. Nykyisten metallirunkoisten laivojen aikakaudella myös Itämeren matkustajalaivoissa on käytetty myrkyllistä maalia, joka estää myrkyllisyydellään elävän organismin tarttumisen vedenalaisiin osiin.

Myrkkymaalit kyllä tehosivat, mutta kuka tahansa voi päätellä, ettei niissä ollut kyse millään muotoa kestävästä ratkaisusta.

Nykyinen, kestävä ratkaisu on poistaa kertyvä kasvusto säännöllisesti harjaamalla. Harjauksessa ei käytetä kemikaaleja, vaan kyseessä on pelkästään mekaaninen toimenpide.

Suomessa on yksi sukellusyritys, joka on erikoistunut laivojen pohjan putsaamiseen vesirajan alta käsin. Kyseessä on vuonna 1982 perustettu perheyritys nimeltä DG Diving. Sillä on toimintaa laajasti Suomen ulkopuolellakin. Suomessa yrityksellä on toimintapaikat Helsingissä ja Turussa.

DG Diving on itse suunnitellut, valmistanut ja patentoinut laitteistot, joilla se puhdistuksia hoitaa. Sukellusryhmiä yritys pyörittää 5-10 kerrallaan, ja ne ovat valmiudessa ympärivuorokautisesti.

Silja Serenaden kokoisen laivan pohjan ehtii puhdistaa kuudessa tunnissa eli laivan ollessa satamassa.

Ihan pelkällä juuriharjalla sukeltajat eivät pohjaa puhdista, vaan toimenpiteessä käytetään harjakoneita, jotka toimivat hydraulisesti ja paineilmakäyttöisesti.

Isommat koneet ovat ison matkalaukun kokoisia, ja niissä on vetävät pyörät sekä ikään kuin ratti, jolla sukeltaja ohjaa harjakonetta laivan pohjaa pitkin. Peräsinten ja vakainten puhdistamiseen käytössä on myös pienempiä harjakoneita.

Levän kertymisen huomaa heti polttoaineenkulutuksessa

Kesäaikaan laivan pohjan saa puhdistaa levästä 2-3 viikon välein, ja esimerkiksi Silja Linen ruotsinlaivoille homma tehdään kymmenen kertaa tämän kesän aikana. Levän kertymisen huomaa heti aluksen polttoaineenkulutuksessa, ja DG Diving kertookin saavansa soittoja komentosilloilta lyhyilläkin varoitusajoilla.

Pohjan harjaaminen säännöllisin väliajoin poistaa siis tarpeen kaikenlaisten myrkkyjen käytölle sekä pitää osaltaan laivojen polttoaineenkulutuksen ja sitä kautta myös päästöt minimissään.

Karun näköiset varoittavat esimerkit

Lopuksi sopii näyttää DG Divingin julkaisemia kuvia tilanteista, joissa rahtilaivat ovat seisseet Suomen aluevesillä paikallaan pidempiä aikoja ilman puhdistusta.

Näistä meren omista laivajarruista ei hankkiudutakaan eroon enää pelkällä kevyellä harjauksella.