pikalataus

Liikenne Uutinen 13.5.2022

Suomessa on 36 sähköautoa yhtä pika- tai suurteholatauspistettä kohti

Ruuhkaa pukkaa latauspaikoilla täyssähköautojen määrän kasvaessa – myös ladattavat hybridit kansoittavat latauspaikkoja.

Sähköautojen määrä liikenteessä kasvoi vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen aikana 11 922 autolla, joista 39 % eli 4 638 autoyksilöä oli täyssähköautoja, paljastaa tuore raportti.

Nämä luvut tarkoittavat sitä, että Suomessa on 36 täyssähköautoa yhtä pika- tai suurteholatauspistettä kohti. Täyssähköautojen määrän ripeää kasvua kuvaa se, että vuotta aiemmin tuo suhdeluku oli 27 sähköautoa yhtä pika- tai suurteholatauspistettä kohti.

Täyssähköautojen osuus ensirekisteröinneistä Suomessa on nousemassa lähemmäs Pohjoismaista ja EU:n yleistä tasoa. Kaikkien sähköautojen – ladattavat hybridit mukaan lukien – määrä liikenteessä oli maaliskuun lopussa 111 832, selviää Sähköisen liikenteen tilannekatsaus Q1/2022 -raportista. Se koostuu sähköisen liikenteen puolestapuhujan eli Sähköinen liikenne -yhdistyksen keräämistä tiedoista.

Latausverkosto kehittyy

Sähköautojen määrän kasvu tuo mukanaan haasteen: riittävätkö julkiset latauspaikat tyydyttämään käyttäjien tarpeet ilman tuskastuttavia jonottamisia. Monen sähköautoilijan toiveissa on, että tarjolla olisi pikalatureita, suurteholatureita sekä suuritehoisia latauskenttiä, joissa lataustehoa on tarjolla auton oman latauskyvykkyyden mukaan.

Raporttia koostamassa ollut Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Heikki Karsimus on ilahtunut latausverkoston kehitysaskelista.

– Suurtehoinen latausverkosto kehittyy huimalla vauhdilla. Vuosi sitten yli 100 kW:n latauspisteitä oli vajaa 40 ja nyt jo lähes 270, kiteytti Karsimus vastikään twitterissä.

Pika- ja suurteholastauspisteiden määrä on kasvanut vuodessa eli sitten edellisen raportin liki kaksinkertaiseksi luvuin 419–769.

Kun täyssähköautot ja ladattavat hybridit lasketaan yhteen, tarkoittaa se yhtä julkista asiointilatauspistettä (type2 <22kW) 18 täyssähkö/hybridiautoa kohti. Vuotta aiemmin vastaava suhdeluku oli 14.

Käytettyjä sähköautoja tuotu paljon

Sähköautojen määrän väkevän kasvun taustalla on myös käytettyinä ulkomailta maahantuodut sähköautot. Kuluvana vuonna sähköautokannan kasvusta 38 prosenttia on perustunut käytettynä maahantuotuihin sähköautoihin.

Uusien sähköautojen kasvanut kysyntä näkyy viiveellä rekisteröintitilastoissa, sillä haasteet komponenttien saatavuudessa ovat pidentäneet uusien autojen toimitusaikoja.

Lakikin lisää sähköautoja

Yhä useamman kotitalouden ja työntekijän siirtyessä sähköautoiluun kasvaa tarve toimivalle koti- ja työpaikkalataukselle. Sähköautojen määrä kasvaa paitsi yksityisten ja yritysten autovalintojen kautta, myös julkisen sektorin autohankintojen vauhdittamana.

Viime vuoden elokuussa tuli voimaan laki ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista. Laki velvoittaa julkista sektoria. Lain toteutukseen liittyvät oleellisesti sähköajoneuvot ja niitä palveleva latausverkosto.

On arvioitu, että kun esimerkiksi kunnat tavoittelevat säästöjä toimintamenoissaan, olisivat sähköiset ajoneuvot yksi säästöratkaisu – onhan sähköauton käyttökustannukset vahva etu.

Tavoitteena fossiiliton liikenne

Suomen tavoitteena on kotimaan liikenteen kasvihuonepäästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta ja liikenteen muuttaminen nollapäästöiseksi vuoteen 2045 mennessä.

Tavoitteena on myös fossiilisten liikennepolttoaineiden myynnin lopettaminen kotimaan liikenteeseen vuoteen 2045 mennessä.

Latauskenttä 60 kilometrin välein

Euroopan unioni on päivittämässä vähäpäästöisten ajoneuvojen tankkaus-/latausinfrastruktuuria koskevaa direktiiviä (AFI, 2014/94/EU), joka on määrä muuttaa asetukseksi, jolloin sitä tulisi soveltaa jäsenmaissa sellaisenaan.

Maan valtaväylien varrella tulisi rakentaa jo vuoteen 2025 mennessä sähköhenkilöautoille latauskentät 60 kilometrin välein. Latauskentän yhteiseksi tehoksi on määritelty vähintään 300 kW, ja ainakin yhdeltä latausasemalta ulos vähintään 150 kW. Latauskentillä tarkoitetaan aluetta, jolla on useita latausasemia.

Ja vuoteen 2030 mennessä lautaskentän vaatimukset nousevat kaksinkertaisiksi: vähintään 600 kW ja ainakin kahdelta latausasemalta ulos vähintään 150 kW.

Nämä valtaväylät ovat osa Euroopan laajuista ns. TENT-T verkostoa, joka koostuu kahdesta tasosta: vuoteen 2030 mennessä rakennettavasta ydinverkosta ja vuoteen 2050 mennessä rakennettavasta kattavasta verkosta.

Nyt asennetaan yhä tehokkaampia latauslaitteita

Kiinteistöihin tarkoitettuja sähköautojen latauslaitteita myytiin Suomessa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 10 183 kappaletta, mikä on 58 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavalla jaksolla.

Myydyt latauslaitteet sisältävät yhteensä 13 078 latauspistettä, joista on hidaslatauspisteitä 4 943 ja peruslatauspisteitä 8 135. Peruslatauspisteiden määrä kasvoi 78 prosenttia edellisvuoden vastaavasta jaksosta, kertoo Sähköteknisen kaupan liiton (STK) ylläpitämä tilasto. https://www.stkliitto.fi/ajankohtaista/latauslaitemyynti-2022-q1   STK edustaa sähköteknisten tuotteiden valmistajia, maahantuojia ja tukkuliikkeitä.

Peruslatauspisteiden myynnin jakautuminen eri maksimitehojen kesken kertoo STK:n mukaan merkittävästä muutoksesta kohti tehokkaampaa latausta.

Maksimiteholtaan 22 kW peruslatauspisteitä oli myydyissä laitteissa yhteensä 5 769, mikä on 132 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Teholtaan 11 kW latauspisteiden määrä kasvoi 44 prosenttia, mutta alempitehoisten 7,4 kW ja 3,7 kW peruslatauspisteiden myyntimäärät laskivat noin kolmanneksella vuodentakaisesta.

– Myynnin jakaumassa näkyy valtionavustus asunrakennusten latausinfralle, sillä se edellyttää latauslaitteelta vähintään 11 kW lataustehoa. Tilasto kertoo myös kasvaneesta käytännön tarpeesta ladata auto suuremmalla teholla niin kotipihassa kuin työpaikalla, STK:n toimitusjohtaja Sallamaari Muhonen arvioi.

Jaa artikkeli