Noin kahdeksan tuntia ja yli 600 kilometriä yhden päivän aikana – onko Škoda Elroqin hierovasta istuimesta mihinkään?

Kuva Aake Kinnunen, Jari Saarentaus, Jussi Saarinen, Rikhard Wacker

Käyttötestin Škoda Elroqista löytyy mielenkiintoinen varuste: hierova istuin. Sitä oli hyvä testata viettämällä lähes koko päivä auton ratissa.

Jos joku asia tapahtuu putkeen kaksi vuotta peräjälkeen, voiko silloin jo puhua perinteestä? Ehkä ei, mutta toistimme hiljattain tempauksen, jossa käyttötestiautolla ajetaan vuoden pimeimpään aikaan yhden päivän aikana Jyväskylästä Espoon mutkan kautta Helsinkiin, tehdään määränpäässä keskiverto toimistopäivä ja palataan samaa polkua pitkin takaisin kotiin.

Vuosi sitten tämä tempaus tehtiin käytetyllä käyttötestiautolla ja silloin alla oli Mercedes Benz 250 TD vuodelta 1992. Tuolloin yli kolmekymppisen Mercedeksen kanssa reissu tuntuikin tavallista pidemmältä, kun autosta uupuivat monet nykyaikaiset varusteet, joiden läsnäoloon on ehtinyt nykyautoissa jo turtua.

Tällä kertaa loppusyksyn pimeyteen ja märkyyteen matkattiin hieman päinvastaisessa asetelmassa. Tarkoitus oli nimittäin testata uuden käyttötestiauton, Škoda Elroqin erästä varustetta, jota ei vieläkään löydä aivan jokaisesta autosta. Kyseessä on nimittäin hierova istuin.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kauan odotettu testimahdollisuus

Allekirjoittaneelle tämäntapainen testi on ollut jo pitkään toteutushaaveen alla. Kuten monet muutkin toimistotyön karaisemat nykyihmiset, myös allekirjoittanut kärsii jatkuvasti erilaisista ergonomiahaasteista. Mikäli työpäivän aikana ei kiinnitä lainkaan huomiota siihen, millä tavalla omaa kroppaansa kannattelee ja kohtelee, sen yleensä maksaa myöhemmin takaisin erilaisina kipuina ja kolotuksina.

Erityisesti selkä on osoittautunut minulle herkästi kipeytyväksi paikaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että normaalia näyttöpäätetyötä tehdessä täytyy oikeastaan jatkuvasti kiinnittää huomiota omaan ryhtiin, ja muistaa työpäivän aikana tehdä säännöllistä venyttelyä, asennon vaihtamista ja taukojumppaa. Näiden laiminlyönnin huomaa yleensä vielä samana iltana, tai viimeistään seuraavana yönä.

Sama juttu koskee myös autoilua. Myös siellä on tätä nykyä kiinnitettävä enemmän huomiota ergonomisiin asioihin. Etenkään pidemmälle matkalle ei kannata lähteä ilman hyvän ajoasennon varmistamista. Lisäksi matkaan on lisätty joskus "vähän turhiakin taukoja", joiden päämääränä on pienimuotoinen jaloittelu.

Hierovat istuimet autoissa

Hierovat istuimet ovat autossa tätä nykyä jokseenkin yleistyvä varuste, mutta silti ne ovat yhä kaukana siitä tilanteesta, että sellainen löytyisi autosta sattumalta. Hierontaominaisuus on yhä ehta lisävaruste, joita ruksitaan lähinnä paremmin varusteltuihin yksilöihin.

Yritin tätä artikkelia varten hieman selvitellä sitä, milloin hierovat istuimet ovat debytoineet autoissa. Ihan selkeää vastausta en tähän löytänyt, mutta arvaukseni menee tuskin kovinkaan pahasti pieleen, jos arvaan kattavasti lisävarusteltua Mercedes-Benzin S-sarjalaista vuosituhannen vaihteesta.

Tultaessa 2010-luvun puolelle hierovat istuimet ovat päätyneet myös halvempiin ja pienempiin autoihin. Tätä nykyä varusteeseen voi törmätä arkisissa, joskin hyvin varustellussa autoissa, kuten Opel Astrassa, Peugeot 308:ssa, Volkswagen Golfissa, Škoda Octaviassa ja kumppaneissa.

Testaamisen vaikeus

Allekirjoittanut on halunnut jo pitkään selvittää sen, onko hierovista istuimista oikeasti mihinkään. Pystyykö hierontaominaisuudella taistelemaan puutunutta kroppaa vastaan tai parantaako se matkustamisen ergonomiaa.

Näitä kysymyksiä on monen tavallisen autoilijan usein vaikea ratkoa ennen ostopäätöksen tekemistä. Hierovat istuimet ovat kuitenkin sellainen varuste, joiden mahdollinen arvo paljastuu pidemmän käytön jälkeen, joten autoliikkeiden normaalilla parinkymmenen kilometrin tai parin tunnin koeajolla ei juuri ehdi näkemystä saamaan.

Käyttötestin ansiosta nyt aukeni siis mahdollisuus tehdä kunnon koeajo istuimille. Kun marraskuun pimeydessä painelee menemään vuorokaudessa lähes 650 kilometriä ja kahdeksan tuntia auton ratissa, ainakin toivottavasti se paljastaa meille jotain istuimien laadusta.

Hanki rajaton lukuoikeus

Haluatko jatkaa lukemista?

Autoliiton jäsenenä saat rajattoman pääsyn kaikkiin Moottori+ -sisältöihin.

Jäsenenä saat nämä edut ja paljon muuta

Moottori

Moottori+ -sisältöjen lukuoikeus ja painettu lehti 9 kertaa vuodessa.

Tiepalvelu

Autoliiton Tiepalvelu turvaa Plus- ja Premium-jäsenten matkan Suomessa ja ulkomailla.

Kommentit (2)

  • TIMO KORHONEN

    Hyvä tuo lopputoteamus! Kuskit yksilöllisiä, siksi penkin pitäisi taipua monen pituiselle ja kokoiselle. Sen takia suosin Bemarin Sport tai Comfort penkkiä, se kun säätyy jokaiselle (lähes) hyväksi! Ja siinä voi ajaa 500 kilsaa yhdellä tauolla, monta kerta kokeiltu! Harmi että niin harvassa autossa on kunnolliset istuimet! Esim. Skoda muuten perushyvä auto, mutta penkin säätövarat ja istuinosan pituus ei riitä yli 190:lle.

  • JUSSI ALEKSI ANNO

    Mielenkiintoinen artikkeli. Ensimmäinen hierova istuin oli minulla Citroën C5 (X7) 2013 ja se ei kyllä juuri vakuuttanut kyseisen ominaisuuden osalta. Onneksi istuin oli muuten erittäin mukava, kuten muukin auto niin ei ”parempaa” hierontaa oikeastaan edes kaivannut. Toinen tarina taas on BMW 7-sarjalaisen (2016) hierova istuin, jossa kolme tehoa ja kahdeksan eri ohjelmaa joista löytyy kyllä apu kaipasipa virkistelyä sitten selkä, jalat tai molemmat. Ennestään loistava Comfort-istuin kyllä paranee vielä lisää hierontatoiminnolla. Krooninen vasemman pakaran/takareiden jumitus aukeaa työmatkalla helposti kymmenessä minuutissa. Sitä tosin olen miettinyt mitä tuo vellaus tekee istuinlämmityksen elementeille ja pehmeälle nahalle kun toimintoa lähes päivittäin käyttää. Toistaiseksi en ole huomannut muutoksia, mutta aika näyttää.

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat