Noin kahdeksan tuntia ja yli 600 kilometriä yhden päivän aikana – onko Škoda Elroqin hierovasta istuimesta mihinkään?

Käyttötestin Škoda Elroqista löytyy mielenkiintoinen varuste: hierova istuin. Sitä oli hyvä testata viettämällä lähes koko päivä auton ratissa.

Jos joku asia tapahtuu putkeen kaksi vuotta peräjälkeen, voiko silloin jo puhua perinteestä? Ehkä ei, mutta toistimme hiljattain tempauksen, jossa käyttötestiautolla ajetaan vuoden pimeimpään aikaan yhden päivän aikana Jyväskylästä Espoon mutkan kautta Helsinkiin, tehdään määränpäässä keskiverto toimistopäivä ja palataan samaa polkua pitkin takaisin kotiin.

Vuosi sitten tämä tempaus tehtiin käytetyllä käyttötestiautolla ja silloin alla oli Mercedes Benz 250 TD vuodelta 1992. Tuolloin yli kolmekymppisen Mercedeksen kanssa reissu tuntuikin tavallista pidemmältä, kun autosta uupuivat monet nykyaikaiset varusteet, joiden läsnäoloon on ehtinyt nykyautoissa jo turtua.

Tällä kertaa loppusyksyn pimeyteen ja märkyyteen matkattiin hieman päinvastaisessa asetelmassa. Tarkoitus oli nimittäin testata uuden käyttötestiauton, Škoda Elroqin erästä varustetta, jota ei vieläkään löydä aivan jokaisesta autosta. Kyseessä on nimittäin hierova istuin.

Kauan odotettu testimahdollisuus

Allekirjoittaneelle tämäntapainen testi on ollut jo pitkään toteutushaaveen alla. Kuten monet muutkin toimistotyön karaisemat nykyihmiset, myös allekirjoittanut kärsii jatkuvasti erilaisista ergonomiahaasteista. Mikäli työpäivän aikana ei kiinnitä lainkaan huomiota siihen, millä tavalla omaa kroppaansa kannattelee ja kohtelee, sen yleensä maksaa myöhemmin takaisin erilaisina kipuina ja kolotuksina.

Erityisesti selkä on osoittautunut minulle herkästi kipeytyväksi paikaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että normaalia näyttöpäätetyötä tehdessä täytyy oikeastaan jatkuvasti kiinnittää huomiota omaan ryhtiin, ja muistaa työpäivän aikana tehdä säännöllistä venyttelyä, asennon vaihtamista ja taukojumppaa. Näiden laiminlyönnin huomaa yleensä vielä samana iltana, tai viimeistään seuraavana yönä.

Sama juttu koskee myös autoilua. Myös siellä on tätä nykyä kiinnitettävä enemmän huomiota ergonomisiin asioihin. Etenkään pidemmälle matkalle ei kannata lähteä ilman hyvän ajoasennon varmistamista. Lisäksi matkaan on lisätty joskus "vähän turhiakin taukoja", joiden päämääränä on pienimuotoinen jaloittelu.

Hierovat istuimet autoissa

Hierovat istuimet ovat autossa tätä nykyä jokseenkin yleistyvä varuste, mutta silti ne ovat yhä kaukana siitä tilanteesta, että sellainen löytyisi autosta sattumalta. Hierontaominaisuus on yhä ehta lisävaruste, joita ruksitaan lähinnä paremmin varusteltuihin yksilöihin.

Yritin tätä artikkelia varten hieman selvitellä sitä, milloin hierovat istuimet ovat debytoineet autoissa. Ihan selkeää vastausta en tähän löytänyt, mutta arvaukseni menee tuskin kovinkaan pahasti pieleen, jos arvaan kattavasti lisävarusteltua Mercedes-Benzin S-sarjalaista vuosituhannen vaihteesta.

Tultaessa 2010-luvun puolelle hierovat istuimet ovat päätyneet myös halvempiin ja pienempiin autoihin. Tätä nykyä varusteeseen voi törmätä arkisissa, joskin hyvin varustellussa autoissa, kuten Opel Astrassa, Peugeot 308:ssa, Volkswagen Golfissa, Škoda Octaviassa ja kumppaneissa.

Testaamisen vaikeus

Allekirjoittanut on halunnut jo pitkään selvittää sen, onko hierovista istuimista oikeasti mihinkään. Pystyykö hierontaominaisuudella taistelemaan puutunutta kroppaa vastaan tai parantaako se matkustamisen ergonomiaa.

Näitä kysymyksiä on monen tavallisen autoilijan usein vaikea ratkoa ennen ostopäätöksen tekemistä. Hierovat istuimet ovat kuitenkin sellainen varuste, joiden mahdollinen arvo paljastuu pidemmän käytön jälkeen, joten autoliikkeiden normaalilla parinkymmenen kilometrin tai parin tunnin koeajolla ei juuri ehdi näkemystä saamaan.

Käyttötestin ansiosta nyt aukeni siis mahdollisuus tehdä kunnon koeajo istuimille. Kun marraskuun pimeydessä painelee menemään vuorokaudessa lähes 650 kilometriä ja kahdeksan tuntia auton ratissa, ainakin toivottavasti se paljastaa meille jotain istuimien laadusta.