Liity Autoliittoon

Etsi auton merkillä ja mallilla kiinnostavat artikkelit
23.2.2023

Autojen jälkiasenteinen päästökikkailu halutaan kuriin – lakiaie eduskunnassa

Mondeon huolto

Autotuojat: ”Myös päästömanipulaatioon liittyvän palvelun markkinoinnin tulisi olla kiellettyä.”

Autojen hengitysilmalle haitallisia säänneltyjä päästöjä suitsitaan tarkoin raja-arvoin ja autonvalmistajia velvoitetaan kertomaan päästöt seikkaperäisesti, jotta myös kuluttajat tietävät kunkin eri automallien mitatut päästöt ennen ostopäätöstä. Uusimmat vähäpäästöisimmät autot edustavat tällä hetkellä Euro 6 (kevyt kalusto) ja VI (raskas kalusto) -päästölainsäädännön alaportaita.

Sitten tulee se mutta.

Siinä missä uusien ajoneuvojen haitallisten päästöjen tasoa säädellään tarkasti, on auton käyttöönoton jälkeinen päästötason valvonta vähäistä.

Tähän ja erityisesti ns. päästömanipulaatioon halutaan Suomessa puuttua nykyistä kovemmalla kädellä ja siksi eduskuntaan on viety hallituksen esitys ajoneuvolain muuttamisesta.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi myös liikenteen palveluista annettua lakia, ajoneuvojen katsastustoiminnasta annettua lakia, tieliikennelakia ja lakia Liikenne- ja viestintävirastosta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kikkailu kuriin kielloilla

Kaiken tavoitteena on liikenne- ja viestintäministeriön mukaan paitsi tehostaa ajoneuvojen päästömanipulaatioiden valvontaa ja sanktiointia, myös tältä osin vähentää liikenteen päästöjä.

Päästömanipulaatiokikkailun tavoitteena on ajoneuvon käyttö- ja huoltokustannusten pienentäminen, huolto- ja korjauskustannusten välttäminen tai moottoritehon kasvattaminen. Kikkailun avulla ajoneuvon hiukkas- ja typenoksidipäästöt voivat kasvaa jopa monikymmenkertaiseksi.

300–3 000 euron liikennevirhemaksu

Lakiesityksessä ehdotetaan, että ajoneuvojen päästömanipulaatioon käytettävien laitteiden myynti, käyttö ja asentaminen olisi kiellettyä.

– Vastuuta siirrettäisiin aiempaa enemmän myös ajoneuvojen muutostöitä tekeville yrityksille, ja jatkossa lainvastaisesta toiminnasta voitaisiin määrätä seuraamusmaksu, Autotuojien tekninen asiantuntija Markus Markkanen taustoittaa.

Lisäksi auton omistajille kiellon rikkomisesta seuraisi liikennevirhemaksu, joka voidaan määrätä ”sen maksettavaksi, joka on liikenteessä kuljettamisen aikaan sellaisen ajoneuvon omistaja tai pysyvä haltija, jota on tahallaan tai huolimattomuudesta muutettu päästömanipulaatiolla.”

Liikennevirhemaksun suuruus riippuisi ajoneuvon massasta ja siitä, määrätäänkö liikennevirhemaksu luonnolliselle henkilölle vai oikeushenkilölle.

Tavallista kansalaista kiellon rikkomista koskevan liikennevirhemaksun suuruus olisi esityksen mukaan kolmiportaisesti 300–3 000 euroa ajoneuvon massasta riippuen. Oikeushenkilöille eli yrityksille vastaava porrastus tarkoittaisi 10 000–30 000 euroa maksettavaa.

– Rajallisten valvontaresurssien vuoksi sanktioiden tulisi olla suuruudeltaan sellaisia, ettei päästömanipuloidulla autolla ajava saa taloudellista hyötyä tai yrityskäytössä laitonta kilpailuetua päästömanipulaation vuoksi, Markkanen toteaa.

Aikeilla laaja kannatus

Liikenne- ja viestintäministeriön laatiman lausuntojen yhteenvedon mukaan suurin osa lausunnonantajista suhtautui myönteisesti päästömanipulaatioiden kieltämiseen. Ehdotettuja lakimuutoksia kannatettiin laajasti.

Esimerkiksi Autotuojat ja -teollisuus ry ja Autoalan Keskusliitto ry suhtautuvat kiristysaikeisiin myönteisesti.

Keskeisintä on, että pakokaasupäästöjen jälkikäsittelyjärjestelmien ja auton ohjelmistomuutosten tulisi olla vaatimustenmukaisia, eikä ”niitä saisi edes ajoneuvon käyttöönoton jälkeen manipuloida siten, etteivät ne täytä ensimmäisen käyttöönoton ajankohdan tai sen jälkeisiä vaatimuksia”, todetaan lausunnossa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Palveluille markkinointikielto

Päästömanipulaation mahdollistavien laitteiden myynnin, käytön ja asentamisen kieltämisen lisäksi osa lausunnonantajista olisi kannattanut päästömanipulaatiopalveluiden ja -tuotteiden markkinoinnin kieltoa.

Päästömanipulaatioon liittyvän palvelun markkinoinnin tulisi Autotuojien näkemyksen mukaan olla kiellettyä, vaikka tällaisen laitteen hallussapito tai myynti sinällään ei ole laitonta, ”niiden käyttöön liittyvien palveluiden ja laitteiden myynnin markkinointi on perusteltua kieltää.”

Lausunnossa tuodaan esiin, että markkinointi on lähtökohtaisesti kiellettyä jo esimerkiksi kuluttajasuojalain 2 luvun 2 §:n markkinoinnin hyvän tavan vastaisuuden pohjalta. Markkinointia nimittäin pidetään kuluttajasuojalaissa hyvän tavan vastaisena, jos se on selvästi ristiriidassa yleisesti hyväksyttyjen yhteiskunnallisten arvojen kanssa ja erityisesti jos ”siinä suhtaudutaan hyväksyvästi toimintaan, jossa vaarannetaan terveyttä, yleistä turvallisuutta tai ympäristöä ilman, että tällaisen toiminnan esittämiseen on markkinoitavaan hyödykkeeseen liittyvää asiallista perustetta.”

Toive: valvonnasta aukotonta

Autotuojien mukaan markkinoinnin valvonnan jättäminen pelkästään kuluttajaviranomaisen vastuulle ei ole riittävän tehokasta, vaan markkinointi olisi syytä kieltää ajoneuvolaissa erikseen, onhan esimerkiksi tupakkalaissa erikseen kielletty näiden tuotteiden markkinointi terveydellisin perustein.

Poliisihallituksen lausunto tuo esiin, ettei lakiluonnoksessa päästömanipulointilaitteen hallussapitoa ole esitetty rangaistavaksi. ”Liikennevalvonnassa on havaittu ajoneuvoja, joissa on ollut niin sanottu plug and play -laite, joka kytketään OBD-pistokkeeseen järjestelmän kiertämiseksi. Esitetty lainsäädäntö ei mahdollista tämänkaltaisen laitteen hallussapitoon puuttumista”, lausunnossa kritisoidaan.

Merkkikorjaamoja ja etävalvontaa

Poliisilaitoksien lausunnoissa todettiin myös, että merkkikorjaamoilla olisi osaaminen ja laitteisto, joilla päästömanipulaatiot, moottorien ohjelmoinnit ja järjestelmien toimimattomuus on havaittavissa, joidenkin automerkkien osalta, jopa etäseurannan kautta.

Poliisilaitoksen näkemyksen mukaan jatkossa tulisi vielä selvittää olisiko mahdollista toimia samoin kuin esimerkiksi nopeudenrajoitinvalvonnassa eli vaaditaan autossa mukana pidettävä katsastusvälein uusittava valtuutetun korjaamon todistus.

”Tällä tavalla virityspajojen sekä muiden päästömanipulointia tarjoavien kriminalisoinnilla manipulaatiot vähenisivät ratkaisevasti”, lausunnossa arvioidaan.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Katsastusala kiittelee aikeita

Katsastusalalla pidetään epäkohtiin puuttumista toivottuna. Katsastus-, tarkastus- ja kuljettajantutkintoalan suurin henkilöstöjärjestö Autokatsastajat AK ry tuo lausunnossaan esiin, että ”päästömanipulaatiot ovat tietojemme mukaan jatkuvasti kasvava ongelma, joten pidämme esitystä päästömanipulaatioiden kieltämisestä perusteltuna ja kannatettavana.”

A-Katsastus pitää ”erittäin hyvänä”, että luvattoman päästömanipulaation ehkäisemiseen ja sanktiointiin luodaan periaatteet.

Yksityisten katsastustoimipaikkojen liitto korostaa, että vasta alempitasoisissa säädöksissä luodaan selkeät puitteet rajanvedolle sallitun ja ei sallitun välillä. ”Siksi alempitasoisten säädösten luominen ja kehittäminen tulee tehdä vuorovaikutteisesti eri toimijoiden kanssa.”

Eduskunta hyväksyi lait toisessa käsittelyssään 17.2.2023. Voimaantulosäännöstä muutettiin siten, että esityksen päästömanipulaatiota koskevat säännökset voivat tulla voimaan vasta 1.6.2024 ja että siihen asti voidaan säilyttää tältä osin lainsäädännön nykytila.

Luulot pois autoilusta -podcast: henkilöautoliikenteen päästöt laskussa vuodesta 2007

Autoliiton Luulot pois autoilusta -podcastin toisen tuotantokauden neljännessä jaksossa keskustellaan tieliikenteen päästökaupasta sekä sen vaikutuksista. Elina Koivumäen johdattelemana asiaan pureutuvat ilmastopaneelin Markku Ollikainen ja Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen.

Ollikainen on ympäristö- ja luonnonvarataloustieteen emeritusprofessori, Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja sekä Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja. Ilmastopaneeli on riippumaton tieteellinen asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on auttaa hallitusta tekemään tieteellisesti perusteltuja päätöksiä ilmastopolitiikan kysymyksissä.

Keskustelun aikana käydään lävitse muun muassa sitä mitä päästökaupalla tarkoitetaan ja voisiko sähköautojen hankintaa voisi tukea paremmin? Aiheena on myös sen pohdinta, mikä vaikutus elinkustannusten nousulla on autoilun määrään.

Monelle voi olla epäselvää, mitä ilmaisu päästökauppa todella tarkoittaa.

– Päästökaupassa yksinkertaistaen on kyse siitä, että hiilidioksidipäästölle asetetaan tietty hinta. Lisäksi markkinoille lasketaan myytäväksi päästökiintiöitä, jolloin niille määräytyy tietty hinta. Näin luodaan niukkuutta päästöihin ja oletus on, että osa lopettaa ostamisen liian kalliin hinnan takia ja tämän myötä tulee vaihtoehtoisia tapoja toimia, Pasi Nieminen kuvailee.

Ollikainen täsmentää, että päästökauppa on järjestelmä, jossa kaikille toimialoille asetetaan yhteinen päästökatto, jota ei saa ylittää. Päästökaton mukainen määrä päästöoikeuksia jaetaan eri toimijoille, jotka saavat käydä vapaasti kauppaa ja kaupankäynnin myötä päästöoikeuksille muodostuu hinta.

– Ohjausvaikutus tulee siitä, että päästökattoa kiristetään kausittain. Näin päästöoikeuksia jaetaan vähemmän ja vähemmän ja tällä tavalla valitut toimijat ajetaan nollapäästötilanteeseen, Ollikainen lisää.

Keskustelun kuluessa Nieminen muistuttaa, että Suomessa henkilöautoliikenteen päästöt ovat olleet laskussa vuodesta 2007 lähtien – ja liikenteen sähköistyminen pienentää päästöjä entisestään.

Liikennettä kohdellaan Niemisen kokemuksen mukaan kuitenkin kovalla kädellä: henkilöautoliikenteen osuus koko ”päästökakussa” on noin 10 %, siis suhteellisen pieni.

Suomi kuuluu Euroopan kymmeneen varakkaimpaan maahan bruttokansantuotteella mitattuna. Näille kymmenelle maalle on asetettu todella kova päästövähennystavoite eikä se anna armoa Suomelle pitkien etäisyyksien osalta.

Ollikainen tuo esiin, että ministeriöt on miettineet päänsä puhki, miten Suomi saisi toteutettua tarvittavan päästövähennysmäärän.

– Vielä ei olla saatu tarpeeksi toimia kasaan ja siksi lisätoimia täytyy kehittää. Meillä on kolme isoa sektoria, joista toimia joudutaan hakemaan ja liikenne on yksi näistä, Ollikainen kertoo.

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Hallituksen esitys 291/2022. liikenne- ja viestintäministeriö / lausuntoyhteenveto, lausunnot,  Autotuojat ja -teollisuus ry ja Autoalan Keskusliitto ry, Poliisihallitus, A-Katsastus, Yksityisten katsastustoimipaikkojen liitto ry, Autokatsastajat AK ry, Autoliiton Luulot pois -podcastit 

Lue lisää

Kaikki artikkelit

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat

Liity Autoliiton jäseneksi

Autoliiton jäsenenä saat rajattoman pääsyn kaikkiin Moottori+ -sisältöihin ja lisäksi Moottori-lehden 9 kertaa vuodessa.

Liity jäseneksi