Grimmwelt: satuja ja saksan kieltä

Hannu ja Kerttu, Lumikki, Prinsessa Ruusunen, Punahilkka, Tuhkimo… Grimmin veljekset keräsivät kansantarinoista satuja yksiin kansiin. Heille omistettu museo Kasselissa on vierailun väärti.

Jacob ja Wilhelm Grimm koostivat ensimmäisen satukirjansa (Kinder- und Hausmärchen) vuonna 1812, ja tuohon teokseen oli koottu yli 200 satua. Alkuperäiset sadut olivat varsin synkkiä ja raakuuksia sisältäviä, joten lapsille ne olivat turhankin pelottavia.

Laajemman yleisön toivossa veljekset pehmensivät tarinoita. Alkuperäisissä saduissa pahat äitipuolet olivat itse asiassa lasten omia äitejä. Lisäksi tarinoissa oli selviä viittauksia lasten seksuaalisen hyväksikäyttöön.

Vielä lisää pehmennystä tapahtui, kun Disney teki useista saduista omat versionsa. Ja juuri nuo versiot ovat ne, jotka useimmat meistä tuntevat. Pelottava perusvire on kuitenkin säilynyt aina. Tarinoilla voi kokea myös olevan moraalia opettavan vaikutuksen. Kateus ja ilkeys ei kannata, hyvä perii lopulta maan.

Yhteensä satukirja on käännetty 63 eri kielelle.

Luonnollisesti myös suomeksi, ja museossa on esillä tietysti myös tuo suomenkielinen painos. Ensimmäisenä satukirja käännettiin tanskaksi jo vuonna 1816 eli neljä vuotta ilmestymisensä jälkeen.

Museon alakerrassa lapsille ja lastenmielisillä on myös mahdollisuus sukeltaa konkreettisesti satujen maailmaan.

Saksan kielen mestarit

Satujen lisäksi Grimmin veljekset alkoivat kasata myös saksan kielen sanakirjaa (Deutsches Wörterbuch) vuonna 1838. Projekti oli valtava, ja veljekset myös aliarvioivat hankkeen suuruuden. Ensimmäinen nide ilmestyi vuonna 1854.

Veljekset ehtivät muokata vain pienen osan teoksesta. Wilhelm Grimm kirjoitti D-kirjaimen osuudet, ja hän kuoli vuonna 1859. Jacob sai valmiiksi A-, B-, C- ja E-kirjaimet, ja hän kuoli vuonna 1863 muokatessaan sanaa Frucht eli hedelmä.

Kokonaan valmis sanakirja oli vasta vuonna 1961, siis lähes 100 vuotta Jacob Grimmin kuoleman jälkeen. Internettiin sanakirja saatiin vuonna 1998.

Nokkelasti suunniteltu museo

Vuonna 2015 avattu Grimmwelt-museo on upea kokonaisuus. Museo on erittäin moderni, jopa esteettinen, mutta samalla suunniteltu niin, että se tarjoaa myös lapsille mielenkiintoista tehtävää pidemmäksi aikaa.

Aiheeseen sopivasti museossa seurataan A-kirjaimesta aina Zetaan muodostettua polkua, jonka aikana opitaan faktoja, yksityiskohtia sekä paljon muuta. Ja ei, polku ei seuraa kirjaimia aakkosjärjestyksessä.

Kassalta saa sisäänpääsyn yhteydessä pienen painetun ”kartan”, jota voi seurata. Lisäksi puhelimeen voi ladata kätevän audio-oppaan, jonka avulla museo avautuu vielä lisää.

Ensimmäinen kirjain museokierroksella on Z, ja sana on Zettel eli muistilappu. Ne olivat luonnollisesti veljeksille erittäin tärkeitä. Muistilappuihin kootut muistiinpanot kirjattiin sitten ylös sanakirjaan.

Valtava urakka

Sana Zettel toimii myös esimerkkinä siitä, kuinka mittava veljesten kirjaprojekti oli. Pelkästään Zettel sanan kohdalla on sanakirjassa 1119 viittausta sen erilaiseen käyttöön. Yhteensä erilaisia sanoja sanakirjassa on yli 300 000.

Ja kun sähköpostia ei oltu vielä keksitty, veljekset kävivät jatkuvasti tiuhaa kirjeenvaihtoa satojen ihmisten kanssa. Museossa on esillä veljesten kirjeenvaihdon lisäksi myös alkuperäisiä muistiinpanoja.

Ja kirjoittaa veljekset osasivat. Satujen ja sanakirjan lisäksi he ehtivät julkaista myös runsaasti muutakin kirjallisuutta.

Sanakirjan synnystä on tehty museoon myös 14-osainen dioraama eli läpinäkyvästä paperista leikattuja asetelmia. Sekin on osoitus museon fiksuudesta, sillä dioraamat kiehtovat niin aikuisia kuin myös lapsia.

Tankkaus mahdollista

Alakerrassa on esillä lisäksi esineistöä siltä 30 vuoden ajalta, kun veljekset asuivat Kasselissa. Se maalaa kivasti ajankuvaa.

Museossa on myös pieni kahvila, josta saa tankattua syötävää ja juotavaa, jos energia tuntuu kierroksen aikana loppuvan.

Ja jos Grimmin veljekset kiinnostavat osana automatkaa, tähän on oma reittinsä. Tuo Deutsche Märchenstrasse -reitti kulkee 600 kilometriä veljesten syntymäkaupungista Hanausta lähelle Hampuria Buxtehudeen. Matkan varrella voi bongata mm. Kasselin pohjoispuolella Sababurgin linnan, joka toimi Prinsessa Ruususen linnan esikuvana.

Museon kotisivut www.grimmwelt.de/en/

Teksti ja kuvat: Vesa Eskola