Hallitus kurittaisi sähköautoilijoita – VATT kriittisenä aikeista korottaa veroja

”Kaavailtu muutos jatkaa linjaa, joka vaarantaa liikenteen päästövähennysten toteutumisen ja on ristiriidassa Suomen EU-sitoumusten kanssa.”

Sähköautoilijoiden lompakolla käyvä hallituksen kaavailema veroaie saa Valtion taloudelliselta tutkimuskeskukselta ja Verotutkimuksen huippuyksiköltä kriittisen vastaanoton. Asiantuntijoiden näkemyksen mukaan suunniteltu ajoneuvoveron korotus heikentäisi sähköautoilun suhteellista etua tilanteessa, jossa päästötavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi sähköautokannan merkittävää ja ripeää kasvua.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Verotutkimuksen huippuyksikön (FIT) tutkijat Tuomas Kosonen, Marita Laukkanen, Kimmo Palanne ja Anna Sahari toteavat tuoreessa ulostulossa, että luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi ajoneuvoverolain muuttamisesta kohdistuisi erityisesti täyssähköautojen ja ladattavien hybridien perusveroon ja käyttövoimaveroon. Ehdotettu muutos siis käytännössä poistaisi sähköautojen ajoneuvoveroedun.

Kuten Moottori aiemmin uutisoi, myös Autoliitto on antanut valtiovarainministeriölle kriittisen näkemyksensä kaavaillusta ajoneuvoveron korottamisesta ja muista verotaakkaa kiristämistä toimista, jotka kohdistuisivat päästöttömillä ja vähäpäästöisillä autoilla ajaviin kansalaisiin.

Autoliiton kritiikin mukaan päästöttömien ja vähäpäästöisten autojen verotuksen suunniteltu kiristys olisi tyystin väärä signaali muutenkin hidastuneessa automarkkinassa ja autokannan vanhentuessa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Sähköistyminen vaatii kannusteita

Liikenteen sähköistyminen vaatii kannusteita, kiteyttävät VATTin ja FITin asiantuntijat ulostulossan.

Taustasyyt kannustimien tarpeelle ovat ilmeiset: Suomessa on lähes kolme miljoonaa henkilöautoa, mutta uusia autoja rekisteröidään vuosittain alle 100 000, mikä on hyvin vähän autokannan kokoon nähden. Vaikka täyssähköautojen osuus uusista rekisteröinneistä on ollut 10–40 prosenttia viime vuosina, niiden osuus koko autokannasta oli vain kolme prosenttia vuonna 2023. Päästötavoitteiden saavuttaminen vaatisi täyssähköautojen osuuden merkittävää kasvua.

– Suomalainen autokanta uudistuu hitaasti, jolloin myös sähköautojen osuus kasvaa hitaasti. Tarvitaan vahvoja kannustimia, jotta autokanta sähköistyisi riittävän nopeasti. Ilman riittäviä kannustimia me emme tule saavuttamaan ilmastotavoitteitamme ajoissa, tutkimusprofessori Tuomas Kosonen toteaa.

Suomi jäljessä verrokkimaista

Suomi on jäänyt verrokkimaista merkittävästi jälkeen liikenteen sähköistymisessä. Vuonna 2024 täyssähköautojen osuus uusien autojen rekisteröinneistä ja käytettynä maahantuoduista autoista on kääntynyt laskuun.

Täyssähköautojen osuus on Suomessa myös pienempi kuin vertailumaissa, kuten Ruotsissa ja Tanskassa, joissa täyssähköautojen osuus on noin kuusi prosenttia. Norjassa yli viidennes autoista on täyssähköautoja.

VATTin tiedotteen mukaan eroja selittävät maiden erilaiset etuudet sähköautoille. Esimerkiksi Ruotsissa sähköautojen hankintatuki on edelleen käytössä ja se on yli kolminkertainen Suomen jo poistettuun hankintatukeen verrattuna. Nollapäästöiset autot saavat myös merkittävän alennuksen ajoneuvoverosta.

Tutkimusten mukaan autoilun kustannuksilla on merkittävä vaikutus kuluttajien ostopäätöksiin.”

Sähköistyminen tahmautuminen edessä

Tutkimusprofessori Marita Laukkanen VATT:sta tuo esiin, että nykyinen hallitus on aiemmin päättänyt polttoaineveron ja jakeluvelvoitteen alennuksista sekä sähköautojen hankintatuen kumoamisesta. Myös nämä päätökset ovat omiaan hidastamaan autokannan sähköistymistä.

– Kaavailtu ajoneuvoveron muutos ja aiemmat päätökset vaikuttavat suoraan kuluttajien ostopäätöksiin ja hidastavat autokannan sähköistymistä. Tällaiset päätökset ovat selvästi ristiriidassa Suomen ilmastotavoitteiden ja EU-sitoumusten kanssa, tutkimusprofessori Laukkanen arvioi.

VATT ei todellakaan purematta niele hallituksen esityksen perusteluja.

”Toisin kuin luonnoksessa hallituksen esitykseksi väitetään, tutkimusten mukaan autoilun kustannuksilla on merkittävä vaikutus kuluttajien ostopäätöksiin. Nykyään kuluttajilla on käytettävissä runsaasti sovelluksia, joilla voi ostopäätöstä tehdessä vertailla eri autojen käyttökustannuksia, energiankulutuksen ja erilaiset verot huomioiden.”

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Autoliitto: korotettu jo kolmesti

Autoliitto toi puolestaan omassa lausunnossaan hallituksen esityksestä esiin, että ajoneuvoveron perusvero muuttui päästöperusteiseksi vuonna 2010, minkä jälkeen veroa on korotettu kolmesti. Tämän lisäksi muuta kuin moottoribensiiniä polttoaineenaan käyttävistä autoista maksetaan painoperusteista käyttövoimaveroa.

Käyttövoimavero on kalleimmillaan dieselautoilla ja edullisimmillaan ladattavalla bensiinihybridillä. Autoliitto laskee, että jos hallituksen esitysluonnos toteutuu, ajoneuvoveron perusvero nousee 106,21 euroon verotaulukossa 1 päästövälillä 0–82 grammaa (NEDC) ja verotaulukossa 1A päästövälillä 0–102 grammaa (WLTP). Korotus kohdistuisi siis pääasiassa sähköautoihin sekä pistokehybrideihin.