Koeajo: Tesla Model Y Long Range – kovaa kyytiä seitsemälle hengelle

Tesla Model Y venytti sisuksiaan seitsemänpaikkaiseksi versioksi.

Tesla Model Y on Model 3:n ohella heilunut pari vuotta automyyntitilastojen kärkipäässä. SUV-henkinen Y on pyyhkinyt pöytää perinteisempien valmistajien sähköautomalleilla ja näyttänyt ettei autoteollisuudessa voi välttämättä luottaa enää perinteisiin arvoihin. Tämä on purrut autoja ostavaan kansaan.

Model Y:n kovat myyntiluvut eivät ole yllätys, sillä sähköautona se on varsin houkutteleva tapaus. Reippaiden hinnanlaskujen jälkeen merkin pienempi SUV-sämpylä irtoaa kaupasta halvimmillaan 47 000 eurolla. Se on hirvittävä summa rahaa ajoneuvosta, mutta kun kyseessä on pitkän toimintamatkan sähköauto, ei se enää hirvitäkään.

Kun viisipaikkaisesta autosta tehdään seitsemällä istuimella varustettu, nousee hinta vähintään 57 590 euroon. Se alkaa olla jo ihanan kallista. Vai alkaako sittenkään? Tällä hetkellä markkinoilla ei ole juurikaan seitsemälle hengelle soveltuvia uusia henkilöautoja. Kaukana ovat ajat kun lähes jokaisella valmistajalla oli 6-7 –paikkaisia automalleja.

Tätä nykyä seitsemälle hengelle rekisteröidyt autot ovat vähemmistössä. Niitä ei juuri ole markkinoilla, vaikka uusperheily on entistä isompi ilmiö ja perhekoot siinä mielessä kasvussa. Mikäli itselleen haluaa seiskapaikkaisen auton, mutta ei halua Dacia Joggeria, on kuvetta kaivettava luksusluokan auton verran. Mercedes EQS SUV imaisee seitsemän henkilöä, mutta vaatii myös paksua lompakkoa. Siihen verrattuna Model Y:n 58 000 euroa ei enää tunnu kovalta.

Model Y:hyn kaksi lisäpaikkaa kustantaa enemmän, sillä tuolloin malli on nelivetoinen Long Range. WLTP-toimintamatka on 533 kilometriä. Long Range -mallin akku on 75 kWh, mikä kertoo auton taloudellisuudesta. Yleensä tämän kokoisella akulla ei huristella vastaavia kilometrejä. Tesla ei itse akun kokoa julista, vaan puhuu enemmän juuri auton toimintamatkasta.

Model Y:n suoritusarvot ovat Long Range -mallin kohdalla messevät. Lähes 550 kilometrin toimintamatka, 0–100 km/h kiihtyvyys 5 sekuntia, kulutus 16,9 kWh sadalla kilometrillä ja pikalatauslukema 250 kW. Ei hassummin tämän hintaluokan autolta.

Nopea lataus, muttei pitkään

Pikalataus on kieltämättä nopea, mutta vain hetkellisesti. Teslan latauskäyrä korostaa superlatiiveja, sillä 10–80 prosentin lataus ottaa aikaa 27 minuuttia. Se on tavanomainen lukema, mutta toki 250 kW latausnopeudella on kiva elvistellä somen sähköautoryhmässä.

Vaikka Tesla on eittämättä nopea lataamaan optimaalisissa olosuhteissa, ei samaa voi sanoa pakkaskelistä ja kylmästä akusta. Model Y nimittäin toisti Model 3:n umpisurkeat latauslukemat pakkaskelillä. Ensimmäinen vartti otettiin virtaa vastaan muutaman kilowatin nopeudella. Lukemat ovat hävyttömän huonoja. Autoa ei siis maksa vaivaa ladata ilman navipohjaista lämmitystä.

Talvikelissä haasteita esiintyy muutenkin. Autopilot tuntuu pelkäävän lunta ihan tosissaan, sillä auto soutaa kaistojen välissä hermostuneesti, jos ajoratamaalauksissa on lunta tai aurauksessa on moittimisen sijaa. Järjestelmä myös suuttuu, jos kuski ei katsele suoraan etuikkunasta ulos. Mittariston virkaa toimittavaa tietoviihdenäyttöä ei sitäkään saisi katsella. Kun virheen toistaa pari kertaa, loukkaantuu Model Y niin, ettei enää anna ajosuoritteen aikana käynnistää autopilottia uudelleen.

Myös pyyhkijät eivät oikein osaa reagoida kotimaiseen sekakeliin. Pyyhkijät ovat lähtökohtaisesti automaattiasetuksella, ja homma toimii hyvin niin kauan kuin lasiin iskeytyvä kosteus on peräisin sateesta. Autojonon nostattamasta sumusta järjestelmä ei tykkää, eikä osaa reagoida hommaan lainkaan. Toisaalta jäiset pyyhkijät raastavat lasia välillä vailla mitään syytä.

Positiivisiakin asioita pakkaskelillä löytyy. Tesla on omaa luokkaansa kulutuksen optimoinnissa kylmällä kelillä. Auton toimintamatka on hämmentävän lähellä kesäkelin kulutusta, vaikka elohopea painuisi pakkaslukemiin. Tästä soisi monen muun merkin ottavan mallia.

Kova, muttei kiva

Myös yksinkertaistetut kontrollit ovat taiturimaisesti tehdyt. Ainoa vain, että niiden haltuun ottaminen ottaa aikaa. Teslan toimintaperiaate on monessa suhteessa niin kaukana muista, että opettelua riittää muita enemmän. Toisaalta kun niihin tottuu, saattavat muut tuntua puolestaan oudoilta.

Yhdessä asiassa Tesla Model Y on kuitenkin yksi heikoimmista: alusta ja ohjaustuntuma. Tuntuu, että alusta on pultattu kiinteästi kiinni koriin ja iskunvaimentimissa on noin sentin joustava osuus. Tuntuma on kova ja epämukava. Kun tämä yhdistetään tunnottomaan ohjaukseen ja talvikeliin, on soppa valmis.

Model Y ei anna kuljettajalle palautetta esimerkiksi tien pinnan pitävyydestä, vaan pidon menettämisen huomaa silloin kun se on jo mennyttä. Ero muihin on valtava, etenkin tässä hintaluokassa.

Entä se seitsemänpaikkaisuus? Model Y:ssä kyllä riittää kokoa tarjoamaan periaatteelliset tilat seitsemälle kyytiläiselle. Kolmas penkkirivi taittuu osaksi tavaratilan pohjaa, ja sieltä läpyskät nousevat myös tarjoamaan lisää istuimia. Kaksi viimeistä istuinta on tarkoitettu tilapaiseen matkustamiseen.

Takapenkille ei mahdu aikuinen, eikä oikeastaan kunnolla myöskään teini-ikäinen. Penkki on suhteessa pohjaan matalalla ja reisitukea ei ole. Jalkatilat ovat ahtaat ja viimeiselle riville vääntäytyminen vaatii sirkuskoulun käymistä. Tilaa on hankala loihtia, jos auton mitat tulevat vastaan.

Mutta lyhyet matkan seitsemällä ihmiselle kyllä onnistuvat. Tosin tavaratilan jakaminen niin, että käytössä olisi vain yksi istuin ei onnistu, sillä turvavyön vastakappaleet jäävät toisen penkin alle. Seiskapaikkaisuus jää kuitenkin plussan puolelle, sillä välillä elämässä tulee eteen tilanteita kun normaalit jakkarat eivät vain riitä.