Sähköautojen verotuksen kiristys väärä signaali

”Hallituksen suunnittelema päästöttömien ja vähäpäästöisten autojen verotuksen kiristäminen on väärä signaali muutenkin hidastuneessa automarkkinassa ja autokannan vanhentuessa.”

Autoliitto on antanut valtiovarainministeriölle kriittisen näkemyksensä kaavaillusta ajoneuvoveron korottamisesta ja muista verotaakkaa kiristämistä toimista, jotka kohdistuisivat päästöttömillä ja vähäpäästöisillä autoilla ajaviin kansalaisiin.

Taustalla on luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi ajoneuvoverolain muuttamisesta. Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan vuotuisen ajoneuvoveron korottamista yhteensä noin 35 miljoonalla eurolla. Korotus kohdistettaisiin pääosin täyssähköautojen ja ladattavien hybridien ajoneuvoveron perusveroon sekä käyttövoimaveroon.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Veroa korotettu jo kolmesti

Ajoneuvoveron perusvero muuttui päästöperusteiseksi vuonna 2010, minkä jälkeen veroa on korotettu kolmesti. Tämän lisäksi muuta kuin moottoribensiiniä polttoaineenaan käyttävistä autoista maksetaan painoperusteista käyttövoimaveroa. Käyttövoimavero on kalleimmillaan dieselautoilla ja edullisimmillaan ladattavalla bensiinihybridillä.

Autoliitto laskee, että jos hallituksen esitysluonnos toteutuu, ajoneuvoveron perusvero nousee 106,21 euroon verotaulukossa 1 päästövälillä 0–82 grammaa (NEDC) ja verotaulukossa 1A päästövälillä 0–102 grammaa (WLTP). Korotus kohdistuisi siis pääasiassa sähköautoihin sekä pistokehybrideihin.

Niiltä sähköautoilta, jotka on otettu käyttöön ensimmäisen kerran 1.10.2021 tai sen jälkeen, eli joista ei ole maksettu autoveroa, kannetaan verotaulukon alin määrä korotettuna 64,97 eurolla vuodessa. Näiden sähköautojen ajoneuvoveron perusvero puolestaan nousisi siten 171 euroon.

Käyttövoimaveroonkin kiristys

Suomen suurin autonkäyttäjien etujärjestö tuo esiin, että ajoneuvoveron perusveron korottamisen lisäksi hallitus ehdottaa sähköautojen käyttövoimaveroon 27 % ja ladattavan bensiinihybridin käyttövoimaveroon 90 % korotusta.

Se tarkoittaisi Autoliiton mukaan sitä, että ”sähköautojen käyttövoimavero nousisi 1,5 sentistä 1,9 senttiin (per alkava 100 kg x pvä) ja ladattavien bensiinihybridien 0,5 sentistä 0,95 senttiin. Ladattavilla dieselhybrideillä, joita on hyvin vähän autokannassa, käyttövoimavero alenisi 4,9 sentistä 3,6 senttiin.”

Penseät terveiset

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Niemisen allekirjoittama lausunto on varsin penseä veronkiristyskaavailuille.

”Hallituksen suunnittelema päästöttömien ja vähäpäästöisten autojen verotuksen kiristäminen on väärä signaali muutenkin hidastuneessa automarkkinassa ja autokannan vanhentuessa.” Autoliitto huomauttaa, että ennen lokakuuta 2021 rekisteröityjen sähköautojen sekä kaikkien pistokehybridien ajoneuvoveron perusvero olisi ehdotuksen mukaan kaksinkertaistumassa.

Autoverottoman sähköauton ajoneuvovero olisi korotuksen jälkeen puolestaan sama kuin 155 g/km päästävän polttomoottoriauton. Uusien henkilöautojen keskipäästö oli alle tuon jo vuonna 2010 (149,6 g/km).

Autoliitto löytää ehdotuksesta kehuttavaakin: ”Hyvää hallituksen esitysluonnoksessa on se, että muuhun autokantaan ei ehdoteta ajoneuvoveron korotuksia.”

Autoliitto ennakoi, että tavallisen suomalaisen bensiini- tai dieselautoilijan kukkarolla tullaan käymään tulevaisuudessa aiempaa merkittävämmin, sillä polttomoottoriautojen käytön kustannukset nousevat joka tapauksessa muun muassa jakeluvelvoitteen kiristyessä. Lisäksi arvonlisäverokannan korotus nostaa niin autoilun kuin kaiken muun elämisen kustannuksia.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Jo nyt jäljessä tavoitteista

Suomessa on valtiovallan linjaamina varsin kunnianhimoiset päästötavoitteet. Tässä liikenteen päästösavotassa – liikenteen sähköistymisessä – on jo nyt jääty takamatkalle. Suomessa tavoitteeksi on asetettu satojen tuhansien täyssähköautojen saaminen autokantaan 2030 mennessä.

”Tavoitteesta ollaan jo valmiiksi jäljessä ja kehitys on hidastunut, ja nyt esitetyillä toimenpiteillä liikenteen sähköistyminen hidastuu entisestään. Fiskaalisten tavoitteiden ja ilmastotavoitteiden välillä on ilmeinen intressiristiriita.”