Hallitus on sitoutunut purkamaan yrityksiä ja kansalaisia haittaavia normeja

Hallitusohjelmassa on linjattu, että nykyhallitus sitoutuu purkamaan kautensa aikana vähintään 300 yrityksiä ja kansalaisia haittaavaa normia.

Suomen kuljetus ja logistiikka SKAL ry arvioi, että norminpurkuesityksiä käsitellään hallituksen tulevan syksyn budjettiriihen yhteydessä. Hallitusohjelmassa on linjattu, että kansalaisia ja yrityksiä haittaavia normeja purettaisi kaikkiaan 300 kappaletta. Tämän vuoksi SKAL ry esittää keinoja normien keventämiseksi. Järjestö julkistaa syyskuussa kattavan ohjelman normien purkamiseksi.

SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala pitää hallituksen norminpurkulupausta tärkeänä sitoumuksena. Kujalan mukaan kuljetusalalle kohdistuu runsaasti sääntelyä Suomessa kuin EU:ssakin.

SKALin mukaan tavoitteena olla, että yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan keventämällä viranomaismenettelyjä, purkamalla tarpeettomia normeja ja arvioimalla aina todellinen tarve uusille säädöksille.

–Tavoitteena on oltava esimerkiksi se, että samaa tietoa kysytään yrityksiltä vain kerran. Tämä edellyttää sitä, että tiedon siirtyminen viranomaisten välillä on sujuvaa, Anssi Kujala sanoo.

Kujalan mukaan asiassa on tapahtunut jo myönteistä kehitystä. Kujalan mukaan hyvä esimerkki on vuonna 2022 energiakriisin yhteydessä yrityksille jaettu polttoainetuki. Se onnistui Valtiokonttorin toimesta hyvin, koska viranomaisilla oli valmiiksi tarvittavat tiedot.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Joustoja työ- ja lepoaikasäädöksiin

SKAL on tehnyt kuljetusyrittäjille kuljetusbarometrin, jossa kysyttiin yritysten tarpeita normien purkuun. Ylivoimaisesti eniten SKAL sai huomioita, jotka koskevat työ- ja lepoaikasäädöksiä.

–Esimerkiksi se, että kansainvälisessä liikenteessä on viikkolevon jaksotuksien kohdalla poikkeusmahdollisuus, jota ei voi kansallisessa liikenteessä hyödyntää, aiheuttaa tarvetta tarkastelulle, Kujala sanoo.

SKALin mukaan ajo- ja lepoaikasäädöksiin on tultava joustoa. Kansallisessa liikenteessä on mahdollistettava samat poikkeukset kuin kansainvälisessäkin liikenteessä.

–Ajo- ja lepoajoista säädetään EU-tasolla. Siksi Suomen on vaikutettava EU-säädöksiin ja myös varmistettava, ettei tehdä omia tiukennuksia. Tämä on tärkeää erityisesti Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien maassa, Kujala sanoo.

SKAL lähtee siitä, että Suomen täytyy toimia EU-vaikuttamisessaan siten, että ajo- ja lepoaika-asetuksessa otetaan käyttöön alueellisia joustoja. Myös pohjoisen olosuhteiden huomioiminen on perusteltua. Muutokset olisivat tällöin myös Suomen logistisen kilpailukyvyn mukaisia.

Taukoja hankalissa paikoissa

–Kuljettajilta saadun palautteen mukaan liian joustamattomien säädösten vuoksi kuljettajat joutuvat pitämään joskus taukoja hankalissa olosuhteissa. Näin on erityisesti, mikäli asianmukaisia taukopaikkoja ei ole, Kujala sanoo.

SKAL julkistaa syyskuussa ohjelman kuljetusalaan liittyvien normien ja säädösten joustavoittamiseksi.

SKALin mukaan ehdoton edellytys viranomaistoiminnalle on myös toiminnan selkeys. Esimerkiksi kuormavarmistuksen säännökset ovat luoneet kuljetusalalla viime vuosina epävarmuutta. Lisäksi myös vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevien säädösten tiukentuneet tulkinnat ovat aiheuttaneet tarpeettomia ongelmia.

–Epäselvyydet ja maalaisjärjen vastaiset normit poistettava, mutta samalla on muistettava, että usein säädökset ovat tarpeen vaikkapa toimivien markkinoiden ja reilun kilpailun varmistamiseksi, Kujala sanoo.

–Onhan liikennesääntöjenkin tarkoituksena varmistaa sujuva ja turvallinen liikenne: jos kukaan ei noudattaisi liikennesääntöjä, seuraisi tiellä kaaos, Kujala sanoo.

Lähde SKAL