Liity Autoliittoon

Etsi auton merkillä ja mallilla kiinnostavat artikkelit
1.3.2024

Hintakatto ja auton pakkomyynti – Uudet MM-rallisäännöt ovat niin radikaalit, että ne lyövät ällikällä paatuneimmatkin laji-ihmiset

Uusia tuulia. Rallin MM-sarja kokee historiansa suurimpiin muutoksiin lukeutuvia muutoksia seuraavien kahden vuoden aikana.

Rohkeutta ei päätöksistä puuttunut, kun Kansainvälisen Autoliitto FIA:n maailman moottoriurheilukomissio (WMSC) iski pöytään suunnitelman MM-rallisäännöiksi parin seuraavan vuoden ajaksi. Jotain muuta mahdollisesti uupui.

Miksi autotehtaat ovat mukana rallin MM-sarjassa?

Kyse ei ole kompakysymyksestä, vaan tarkoituksellisesta rallifanien herättämisestä lajin peruskysymysten äärellä. Aivan yhden sanan vastausta kysymykseen ei ole, mutta konsepti on järjellä ajateltuna yhä selkeä.

Autotehtaat ovat mukana rallissa testaamassa teknisiä innovaatioitaan ja hankkimassa hyvää imagoa itselleen ja tuotteilleen. Autotehtaat sijoittavat ralliin vain murusia markkinointibudjetistaan, mutta odottavat luonnollisesti selkeästi mitattavaa palautusta sijoitukselleen.

Kunkin tiimin kilpa-auto ja sen tekniset ratkaisut ovat salaisuus, jota varjellaan. Se sisältää tuhansien tuntien ja miljoonien eurojen arvoisen sijoituksen, joka ei sovellu kilpakumppanien silmille.

Näin siis järjellä, loogisesti ajateltuna.

Rallipromoottorin päättäjiin kuuluva Peter Thul on yksi uusien ideoiden takana olevista henkilöistä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Jokamiesluokan esimerkillä

Uusiin sääntöihin sisältyy kaksi kohtaa, jotka nollaavat tiimien uurastuksen yhdellä vessanpöntön vetäisyllä; hintakatto autolle vuodesta 2026 alkaen, sekä pakko myydä kilpa-auto suoraan rallin jälkeen.

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa suurta suosiota nauttiva jokamiesluokka on toiminut innoittajana kyseisille sääntömuutoksille, mutta toisin kuin harrastajien temmellyskentäksi ja ”halvimmaksi autourheilumuodoksi” profiloituva jokamiesluokka, rallin MM-sarja on suuri bisnes usealle eri taholle ja vaatii näin ollen aivan erilaisen lähestymistavan.

Hintakatto, 400 000 euroa, vastaa osapuilleen vuoden 2002 WRC-auton hintaa. Nykyarvoon muutettuna summa olisi 587 000 euroa, mutta oleellinen asia säännössä on se, että hinta ei mahdollista kovinkaan monimutkaista tekniikkaa. Hintakatto – mikäli sitä noudatetaan - suorastaan vapauttaa lajin terävimmät insinöörit siitä tehtävästä, johon heidät on palkattu: luomaan hinnalla millä hyvänsä erittäin nopea ja kilpailukykyinen auto.

Oleellisempi asia on tietysti se, että autojen pakkomyynti tekee sekin insinöörien ponnistelut turhaksi. Miksi ihmeessä tiimit investoisivat lajiin, jossa he olisivat velvollisia myymään työnsä tuloksen tuosta vain?

Tiedämme, mikä syy kattohinnalla on jokamiesluokassa, mutta mikä on kattohinnan funktio rallin MM-sarjassa, joka on lajin keihäänkärki, eikä kymmenien, tai jopa satojen miljardien liikevaihtoa tekevä autotehdas ole almuja anelemassa?

Varmaa on, että 400 000 euron hinta on kyllin korkea karsimaan kaikki nuorten lahjakkuuksien kaltaiset tosiostajat, ja hyvä niin. Sillä vaikka sääntö tällaisenaan tulisikin todella voimaan kauden 2026 alusta, pitävät tiimit muutamalla tietokoneen klikkauksella huolta siitä, että auto muuttuu sudesta lampaaksi – ikään kuin nurinkurisessa James Bond -elokuvassa.

Mikäli rallimaailma seuraisi ”jokkiksen” ostotarjousmenettelyä kaikilta osin, lunastaisi tiimi tai kuljettaja autonsa takaisin huomattavasti virallista hintaa korkeammalla summalla. Jokamiesluokan auto pitää sääntöjen mukaan myydä kilpailun jälkeen 2000 eurolla, mutta faktana tiedetään huippuauton tulleen myyjän takaisin lunastamaksi jopa 14 000 eurolla – siis, auton todellisella arvolla.

Rallissa seitsemänkertainen hinta tarkoittaisi 2 800 000 euroa. Sekin olisi vielä edullinen sijoitus Toyotalta tai Hyundailta estää vaivalla hankittujen teknisten ratkaisujen ja kilpailukyvyn myyminen eteenpäin.

Mikäli ostajia löytyisi, miten yksikään tiimi voisi valmistaa riittävästi valmiita autoja ja varaosia kaikille halukkaille? Kyseisen sääntöpykälän perusteella kukaan ei valmistaudu siihen, että tiimi saattaa joutua myymään kaikki kolme autoaan kisan päätteeksi. Varmuuden vuoksi varastoon ei rakenneta kolmea ylimääräistä putkirunkoa, ja mahdollisten kauppojen jälkeen olisi jo liian myöhäistä alkaa rakentaa lisää autoja seuraavaan tarpeeseen.

Todellisuudessa hintakatto on pelote, joka ei koskaan toteudu.

”Voit joutua myymään autosi tuohon hintaan, joten ethän tee siitä arvokkaampaa?”. Kenties sääntökokouksessa ei sittenkään ollut yhtäkään pohjoismaalaista kertomassa, miten muodon vuoksi laadittu sääntö kierretään jokkistyyliin.

Muita pääkohtia ehdotuksessa olivat rallien pituuteen liittyvä vapaus kisajärjestäjille. Ainut vaatimus on, että kukin osakilpailu päättyy Power Stage -erikoiskokeeseen sunnuntaina, mutta kilpailun kesto ja toteutus on vapaa ja saa sisältää myös etähuoltopisteitä. Tämä mahdollistaa MM-rallireitin jakaantumisen suuremmalle maantieteelliselle alueelle ja voi tuoda takavuosikymmenten erikoiskokeita mukaan reitille myös Suomen MM-rallissa.

Muotisuku Pradan perillisiin kuuluva Lorenzo Bertelli on potentiaalinen asiakas aina, kun huipputason auto tulee myyntiin tai vuokralle - oli hinta mikä hyvänsä.

Poukkoilua kerrakseen

Hädin tuskin on ennättänyt puolta vuotta kulua siitä, kun FIA vahvisti nykyisen, vuoden 2022 alussa käyttöön otetun teknologian olevan niin arvokas sijoitus, ettei sitä muuteta suuremmin edes vuodelle 2027.

Toisin tulee kuitenkin käymään. Rally1-autojen moottoritehot putoavat kaudella 2026 vuoden 2016 WRC-auton tasolle, 330 hevosvoimaan. Samalla karsitaan aerodynamiikasta, mikä on ymmärrettävää, sillä hintakatto ei mahdollista edistyneitä ratkaisuja – ovathan aero-osat ralliauton kallein yksittäinen investointi.

Uusi rahastuskikka ollaan rakentamassa Rally2-autojen sääntöihin, sillä jatkossa autoa on mahdollista piristää erillisellä rakennussarjalla, jolla voi kuvitella nousevansa lähemmäksi Rally1-luokan autoja. Nerokas idea, sillä kukapa enää haluaisi jäädä tavallisella Rally2-autolla ajelemaan, jos lisäsijoituksella saa viritysosia lisää?

Pääluokkaan 400 000 euron hintakatto ei sovi – katsoi asiaa, mistä kulmasta hyvänsä, mutta Rally2-luokan autolle se olisi juuri sopiva, ja erittäin tarpeellinen. Kyseisiä autoja ostavat asiakkaat, joiden maksukyky on rajallista, kun taas Rally1-autoja rakentavat tahot, joille kustannukset ovat sivuseikka.

Hybridiyksiköstä luovutaan Rally1-autoissa jo ensi kaudeksi. Muutosta tasapainotetaan autojen minimipainoa muuttamalla sekä moottoritehoa pienentämällä.

Uusista säännöistä tiedottaminen oli jokseenkin epämääräistä, sillä suora lainaus FIA:n artikkelista kertoo:

-Rally1-autot jatkavat rallin MM-sarjan lippulaivana sekä vuonna 2025 että 2026, mutta muutoksilla, joilla alennetaan kustannuksia ja suorituskykyä. Näihin sisältyy sekä hybridiyksikön poistaminen, ja suorituskykyä kompensoidaan kokonaispainon vähentämisellä ja ilmankuristimen ja aerodynamiikan vähentämisellä.

Epäselväksi jää, mitä turbon imuilman kuristimeen viittaava lause käytännössä tarkoittaa. Kuristimen pienentäminen ei kompensoi hybridiyksikön menettämistä, sillä jokainen millimetrin suuruinen pienennys vie moottoritehosta pois noin 30 hevosvoimaa. Vastaavasti, tyystin ilman kuristinta moottori tuottaisi helposti tuhat hevosvoimaa, mikä ei liene uusien sääntöjen tarkoitus.

Uusia tuulia. Rallin MM-sarja kokee historiansa suurimpiin muutoksiin lukeutuvia muutoksia seuraavien kahden vuoden aikana.

Aloite autotehtailla

Rallin MM-sarjaa on vaivannut aina ja ikuisesti se, että talousasioista äänessä ovat väärät ihmiset, jotka eivät ymmärrä niistä hölkäsen pöläystä.

Miksei aloitetta kustannuksien alentamistarpeesta jätetä suosiolla autotehtaan johdolle?

Kyse on torimyynnistä, jossa ostaja ei yksinkertaisesti koe kaupattavaa tuotetta arvokkaammaksi, eikä halua maksaa siitä enempää. Se ei ota millään tavalla kantaa vastapuolen maksukykyyn. Kaupat syntyvät, jos myyjä ja ostaja pääsevät yhteisymmärrykseen hinnasta.

Jos, ja tämä on iso jos, autotehtailla olisi tarve alentaa rallin vuosibudjettia, he eivät tekisi sitä auton hintaa alentamalla. Siinä tilanteessa maapallon toiselle puolelle ei enää lennätettäisi sataa ihmistä, koska asialle ei löydy mitään järkiperustetta. Rallitiimien suurimmat menoerät ovat työntekijät ja logistiikka.

Se, minkä hintaisella rautamöhkäleellä ajetaan kilpaa, on sivuseikka.

Voisiko hintakatto toimia rallissa? Yksinkertaisesti ei. Aiemmin mainitulla esimerkillä myyjätaho ei ikinä pysyisi annetuissa raameissa, sillä ainut teoriassa toimiva valvontakeino on markkinahinnan sääntely. Jos sääntö ei toimi jokkiksessa, se ei varmuudella toimi myöskään rallissa.

Teksti ja kuvat: Miika Wuorela

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Lisää aiheesta

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat

Liity Autoliiton jäseneksi

Autoliiton jäsenenä saat rajattoman pääsyn kaikkiin Moottori+ -sisältöihin ja lisäksi Moottori-lehden 9 kertaa vuodessa.

Liity jäseneksi