Ilmavoimat koelentää: Eurofighter Typhoon on vaiherikkaan ja pitkän projektin tulos

Koelentovaihe seuloo hävittäjäehdokkaiden kyvyt esiin. Ensimmäisenä suomalaistestaukseen saapui Eurofighter Typhoon.

Ilmavoimien Hornet-monitoimihävittäjien elinkaaren on laskettu ehtyvän vuonna 2030 niin rakenteiden väsymisen kuin järjestelmien ajanmukaisuudenkin puolesta. Niiden seuraajan valitsemiseksi ilmavoimilla on menossa vuonna 2016 aloitettu HX-hanke. Projektissa on nyt edetty tarkennettujen tarjousten jälkeen koneiden evaluointiin kotimaassa talviolosuhteissa. Ehdokkaat eivät tule Suomeen yhtä aikaa, vaan peräkanaa reilun viikon jaksoissa tammi- ja helmikuun aikana.

Projektin seuraavat portaat, neuvottelukierros keväällä ja lopullisten tarjousten sisäänjättö syksyllä tähtäävät valinnan tekemiseen 2021, jotta toimitukset päästään aloittamaan 2025. Tällä kertaa koneiden määrää ei ole päätetty etukäteen, vaan ainoastaan hävittäjäpuolustukseen sijoitettavan summan yläraja, kymmenen miljardia euroa. Tarjouskilpailussa valmistajien on esitettävä oma ratkaisunsa koneiden määristä ja aseista, joilla Horneteja vastaava ilmapuolustuskyky säilyy.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Talvitestit lauhassa kelissä

Yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon sai kunnian aloittaa testit. RAF, Ison-Britannian kuninkaalliset ilmavoimat lensi 9.1. Pirkkalaan kaksi konetta, yksipaikkaisen FGR4-version ja kaksipaikkaisen T3:n. Markkinointikin on annettu BAE Systemsin (British Aerospace) hoidettavaksi, briteillä on suurin osuus saksalaisten, italialaisten ja espanjalaisten kanssa tehdyssä yhteistyössä. Kaikkien neljän maan suurlähettiläät olivat paikalla, kun testikoneita näytettiin toimittajille ennen koelentojen alkua. Valitettavasti kaupan molemmat osapuolet pidättäytyivät kertomasta tarkempia tietoja BAE:n tarjoamasta konemäärästä, asejärjestelmistä tai tarkemmasta suorituskyvystä.

Nyt lennettävät testit keskittyvät aiemmin ilmoitettujen suoritusarvojen todentamiseen käytännössä. Samalla nähdään järjestelmien sopivuus talvisiin olosuhteisiin, pakkaseen, jäätäviin pilviin ja liukkaisiin kiitoteihin. Pirkkalassakaan talvi ei ole vielä ankarimmillaan, mutta pohjoisempiakin tukikohtia voidaan käyttää. Testeihin on varattu runsaasti ilmatilaa Pohjanmaalle asti. Siviililentoliikenteelle ei kuitenkaan odoteta rajoituksia. Hävittäjäkokelaiden lähtöjä ja laskuja pääsee seuraamaan Pirkkalassa joko lentoaseman alueelta tai kiitotien päässä.

Pitkäikäinen projekti

Eurofighter Typhoon ei ole varsinaisesti mikään tuore tarjokas kilpailuun. Ensimmäiset tunnustelut yhteistyöstä tehtiin jo 1970-luvulla. Mukana olevat valmistajat ja eri maiden ilmavoimat halusivat painottaa eri asioita ja ominaisuuksia. Projekti tyssäsi useaan kertaan kiistoihin käytettävistä tekniikoista ja rahoituksesta. Ranska jäi pois projektista, koska ei saanut ääntään kuuluviin ja omaa moottoriaan projektiin. Heidän tämän jälkeen suunnittelemansa Dassault Rafale on myöskin yksi ehdokkaista ja testivuorossa heti Typhoonin jälkeen.

Vihdoin 1980-luvun puolivälissä alkoi nykyisen Eurofighterin kaltainen prototyyppi muotoutua. Kylmän sodan loppuminen muutti kuitenkin koko turvallisuuspoliittisen tilanteen ja Saksan yhdistyminen vei paljon rahaa. Projekti oli niin pitkällä, että koneen kokoa ei voinut enää pienentää. Kaikki osakkaat alkoivat pienentää tarvittavia konemääriä. Vasta keväällä 1994 tapahtuneen ensilennon jälkeen osallistuneet valtiot uskalsivat vahvistaa tilausmääriään. Iso-Britannia tilasi 232 konetta, Saksa 180, Italia 121 ja Espanja 87. Kaikkiin maihin tuli osa valmistuksesta ja oma kokoonpanolinja. Ilmeisesti Suomellakin olisi mahdollisuus omaan kokoonpanolinjaan.

Uusia asiakkaita

Vatvominen ei päättynyt edes tutkan ja uutuuden nimen valintaan, vaan konemääriä supistettiin edelleen ja rahoituksen jakautumisesta kiisteltiin vielä pitkälle 2000-luvulle. Samalla koneita saatiin myytyä Itävallalle, Saudi-Arabialle, Kuwaitille, Omanille ja Qatarille. Tällä hetkellä koneita on valmistunut noin 550 ja tilattujen koneiden yhteismäärä ylittää 600 kappaletta. Operatiivisessa käytössä ensimmäiset koneet olivat 2003, toista kymmentä vuotta myöhässä alkuperäisistä kaavailuista.

Ajan kuluessa lastentaudit on saatu kitkettyä pois ja useamman maan ilmavoimien käyttökokemukset on käytetty kehitykseen. Eurofighter on päässyt tositoimiin Libyassa, Syyriassa ja Irakissa. Erilaiset olosuhteet ovat tulleet tutuiksi Falkland-saarilla ja Islannissa. Harmillisesti Typhoon on tarjokkaista ainoa, jota ei ole suunniteltu toimimaan joko maantietukikohdista tai lentotukialukselta. Valmistaja kuitenkin kehuu hyvän tehopainosuhteen mahdollistavan operoinnin lyhyiltä kiitoteiltä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Jatkuvaa tuotekehitystä

Vaikka perusratkaisut ovat peruja 1980-luvulta, Typhoonia on kehitetty koko ajan. Avioniikka ja asejärjestelmät ovat uusiutuneet kokonaan ja moottoria on viilattu tehokkaammaksi. Varsinkin RAF:n Centurion-projekti uusine ohjuksineen on nostanut Eurofighterin kyvykkyyttä. Aerodynaamisia parannuksia siiven johtoreunaan ja runkoon on jo testattu todeten niiden parantavan kaartokykyä merkittävästi. Lisäksi moottorin valmistaja tutkii mahdollisuutta kääntyviin suihkuputkiin. Rungon polttoainesäiliöt ovat kasvamassa lisäten toimintamatkaa ja vapauttaen lisäsäiliöiden paikat siivissä aseille. Myös uusi tutka, omasuojajärjestelmä ja häirintämahdollisuudet parantavat mahdollisuuksia elektronisessa sodankäynnissä ja paikkaavat puuttuvaa häivetekniikkaa. On oletettava uusien ominaisuuksien kuuluvan Suomelle kaupattuun versioon, muutoin mahdollisuudet valintaan hupenevat olemattomiin.