Kuinka liikenne näkyy vaaliohjelmissa – vai näkyykö?

Kävimme läpi puolueiden eduskuntavaalien ohjelmien liikennettä koskevat linjaukset. Vaalipäivä on 2. huhtikuuta.

Liikkuminen on tärkeä arjen mahdollistaja ja yhteiskunnan toimeliaisuutta ylläpitävä voima. Liikkumistavat ovat moninaiset, mutta tieliikenne ylivertainen.

Henkilöliikennetutkimuksen (Traficom) mukaan suomalaisten kotimaanmatkojen suoritteesta 84 % tehtiin henkilöautolla kuljettajana tai matkustajana. Jalankulun ja pyöräliikenteen suoriteosuus oli yhteensä 5 % ja joukkoliikenteen 8 %.

Moottori kävi lävitse eduskuntaan valittujen puolueiden vaaliohjelmat ja etsi liikennettä koskevia linjauksia. Niistä otanta alla, puolueet ovat satunnaisessa järjestyksessä.

Äänestäjillä on vaaliuurnilla valta tehdä valintoja erilaisten arvojen ja painotusten välillä. Perehdy vaaliohjelmiin puolueiden kotisivuilla ja käy äänestämässä! Eduskuntavaalien vaalipäivä on 2. huhtikuuta.

Sdp

Sdp tavoittelee toimivia liikenneyhteyksiä, infrastruktuurin toimivuutta ja korjausvelan pienentämistä koko maassa. ”Tavoitteena on nopea siirtymä uusiutuviin ja päästöttömiin energiamuotoihin, ja irrottautuminen venäläisestä fossiilienergiasta”, kerrotaan vaaliohjelmassa.

Puolueen mukaan liikenteen ja päästöjen verotuksen muutoksilla ”ei tavoitella ensisijaisesti lisää verotuloja vaan kestävien valintojen tukemista.” Vaaliohjelman mukaan verotus ei saa johtaa ”kohtuuttomaan” liikkumisen, asumisen tai elintarvikkeiden hintojen nousuun.

Puolueen ajamana tavoitteena on myös 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman aseman ja rahoituksen vahvistaminen.

Kokoomus

Kokoomuksen mukaan irrottautuminen venäläisen fossiilienergian tuonnista edistää sekä huoltovarmuutta että ilmastotavoitteita.

Puolue kertoo laittavansa koko Suomen liikenneyhteydet kuntoon. Puolueen mukaan toimivat yhteydet Suomen sisällä ja Suomesta maailmalle ovat edellytys talouskasvulle ja huoltovarmuudelle.

”Lyhennämme tie- ja raideverkon korjausvelkaa sekä huolehdimme meri- ja lentoyhteyksistä”, lupaa Kokoomus.

Puolue haluaa mahdollistaa toimivan lähijunaliikenteen uusille kaupunkiseuduille, kehittää nopeampia raideyhteyksiä ja edistää raideliikenteen kilpailua. Reilumman kilpailun Suomi -ohjelma kirjaa pyrkimyksen, että kaukoliikenteen kilpailu avattaisiin ennen nykyisen vuoteen 2030 ulottuvan ostopalvelusopimuksen päättymistä.

Perussuomalaiset

Eduskuntaryhmä on tuonut esiin, että puolue on sitoutunut alentamaan liikkumisen verotusta, ja esittää polttoaineveron asteittaista laskemista kohti EU:n minitasoa. Puolueen energia- ja ilmastopoliittinen ohjelma 2023 linjaa, että ”jakeluvelvoitteen toteuttaminen uusiutuvilla biopolttoaineilla on tehotonta ja kallista.” Ohjelman mukaan biopolttoaineet kannattaa polttaa korkean hyötysuhteen monipolttoainevoimaloissa. ”Jakeluvelvoitteesta on luovuttava ja panostettava synteettisiin polttoaineisiin.”

Ohjelman mukaan vähäpäästöisiä teknologioita tulee edistää niin nopeasti kuin se on ”kansan ostovoimaa, yrityksiä ja taloutta romuttamatta teknistaloudellisesti mahdollista.”

”Vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite on siirrettävä vuoteen 2050”, linjaa puolue.

Ohjelma myös arvioi, ettei suuri osa liikenteestä sähköisty vielä vuosikymmeniin. ”Synteettisiä polttoaineita eli P2X-teknologiaa kehitetään vauhdilla. Polttomoottorikielto on purettava ja uusien teknologioiden teollistamiseen ja skaalaamiseen on panostettava.

Puolue muistuttaa ohjelmassa, ettei se ole hyväksynyt muita maita kireämpiä päästötavoitteita, jakeluvelvoitetta tai polttomoottorikieltoa.

Keskusta

”Tarvitaan erilaisia liikkumisen muotoja ja tapoja. Joillekin julkinen liikenne on ykkösvalinta. Toisille se ei ole edes mahdollista”, linjaa puolue.

”Suurelle osalle suomalaisia oma auto on välttämätön jokapäiväisen elämän sujumiseksi.” Puolue haluaa varmistaa, että ihmiset ja tavarat liikkuvat sujuvasti: ”Kohtuuhintainen liikkuminen on varmistettava koko maassa.”

Dieselautojen käyttövoimavero olisi poistettava, koska ”sille ei enää nykyhinnoin ole perusteita.”

Keskustan mukaan pidemmällä tähtäimellä autoilun verotukseen tarvitaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti toteutettava kokonaisuudistus, jossa ”siirrytään kilometripohjaiseen verotukseen.” Siinä puolueen mukaan autoilu on suhteellisesti edullisempaa siellä, missä teiden kunnossapito on heikompaa ja missä ei ole toimivaa joukkoliikennettä.

”Ruuhkamaksuja ei pidä ottaa käyttöön.”

Tieverkoista yksityisteistä valtaväyliin olisi pidettävä huolta siten, että painopiste on nykyväylien korjaamisessa. Rautateillä painopisteen pitää puolueen mukaan olla olemassa olevan rataverkon kunnostamisessa. "Miljardien uudet ratahankkeet ovat taloudellisesti kannattamattomia ja ympäristölle tuhoisia."

Puolue lisäisi kotimaista energiantuotantoa, jotta voitaisiin luopua ulkomailta tuodusta fossiilienergiasta. Keskusta on sitoutunut tavoitteeseen hiilineutraalista Suomesta 2035.

Vihreät

Puolue haluaa irtaantua fossiilisista tuontipolttoaineista kiihdyttämällä investointeja kotimaiseen ja kestävään energiaan. ” Varmistetaan, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden viimeistään vuonna 2035.”

Vihreät ei suuntaisi enää euroakaan valtion rahaa fossiilitukiin.

”Liikenteen päästöt kotimaassa on vähintään puolitettava. Siksi joukkoliikenteestä, kävelystä ja pyöräilystä sekä sähköisestä liikenteestä on tehtävä houkutteleva, edullinen ja helppo vaihtoehto mahdollisimman monelle matkalle.”

Vihreät tekisi kaupunkipolitiikkaa, joka ”tekee kestävästä elämäntavasta ja päästöttömästä liikkumisesta vaivatonta.” Puolue mahdollistaisi ruuhkamaksujen käyttöönoton suurilla kaupunkiseuduilla.

Vihreät tukee sähköautojen latausverkon ja biokaasun jakelun laajentamista sekä joukkoliikennettä, ”jotta hinnat pysyvät kohtuullisena ja sen käyttö kasvaa.”

Puolue tekisi kävelystä ja pyöräilystä yhä houkuttelevampaa ja tukisi sähköpyörien hankintaa.

Kristillisdemokraatit

Energiapolitiikassa tulisi pyrkiä eroon fossiilisista polttoaineista. Maaseudun työssäkäyntiä puolue tukisi laskemalla polttoaineiden verotusta. Haja-asutusalueiden työssäkäyntiä ja asumista tulisi helpottaa työmatkavähennyksellä. Puolue poistaisi dieselajoneuvoilta käyttövoimaveron, mikäli hintaeroa bensiiniin ei enää ole.

”Henkilöauto on monelle perheelle käytännössä välttämättömyys. Tuemme henkilöautoliikenteen käyttövoiman uudistumista päästöttömäksi. Emme kannata joidenkin käyttövoimaratkaisujen kategorista kieltämistä.”

Tiestön 1,5 miljardin korjausvelkaa olisi ”kurottava päättäväisesti umpeen. - - Nyt Suomen tiestö rapautuu hurjaa vauhtia.”

Joukkoliikennettä olisi lisättävä ja kevyen liikenteen verkkoa laajennettava. ”Taajamissa pyöräily tai kävely on – – matka-ajassa mitattuna usein järkevää verrattuna oman auton käyttöön.”

Rkp

”Haluamme Suomen olevan ilmastoneutraali vuoteen 2035 mennessä”, kertoo Ruotsalainen kansanpuolue vaaliohjelmassaan. Rkp:n mukaan fossiilisista polttoaineista on luovuttava ja liikenteen päästöjä on vähennettävä ”toimivalla joukkoliikenteellä sekä panostamalla esimerkiksi lataus- ja tankkausinfrastruktuuriin.”

Puolue haluaa ”kasvattaa uusiutuvan energian osuutta ja luopua fossiilisista polttoaineista viimeistään 2030-luvulla.”

Vasemmistoliitto

”Meidän on katkaistava fossiiliriippuvuutemme keskittymällä reiluun siirtymään ja rakentamalla vahva kotimainen uusiutuvan energiantuotannon infrastruktuuri”, julistaa vaaliohjelma.

Suomen tulee tukea kaasu-, vety- ja sähköautojen tankkaus- ja latausverkoston rakentumista koko maahan.

Puolue haluaa lakien mahdollistavan ruuhkamaksujen käyttöönoton. Jos jokin alue ottaa käyttöön ruuhkamaksut, tulee ”lisäksi myöntää samanaikaisesti kertaluonteinen valtion investointiavustus joukkoliikennehankkeisiin.”

”Työmatkaliikenteeseen liittyvät edut tulee uudistaa suosimaan nykyistä paremmin kevyttä ja julkista liikennettä sekä päästöttömiä henkilöautoja ja kyydin jakamista.”

Joukkoliikennettä ja liityntäpysäköintiä olisi parannettava. ”Lippujen hintoja on kohtuullistettava, ja pitkällä aikavälillä on siirryttävä maksuttomaan julkiseen lähiseudun joukkoliikenteeseen.”

Jalankulun ja pyöräilyn osuutta olisi valtion liikennebudjetissa ”nostettava merkittävästi” nykytasosta.

Liike Nyt

Liike Nyt tuo esiin, että yksityisautoilu on monelle edellytys työssäkäyntiin ja normaaliin elämään. Suomi on myös pitkien välimatkojen maa, jossa ihmiset ja tavarat liikkuvat kumipyörillä.

”Suomen tiestön ja erityisesti pääväylien tulisi olla hyvässä kunnossa, jotta ihmiset ja tavarat liikkuvat sujuvasti. Autoilua verotetaan kovalla kädellä. On siis perusteltua, että tätä rahaa käytetään tiestön kunnossapitoon ja liikenneinfran kehittämiseen.”

Sähköautojen latauspisteitä tulisi olla enemmän, linjaa Liike Nyt ja kannattaa myös dieselin käyttövoimaveron poistamista. ” Sille ei ole enää olemassa sitä halvan hinnan -perustetta, jonka takia se otettiin käyttöön. Vero on tuonut monelle yksityisautoilijalle suuria kustannuksia.”

Joukkoliikennettä tulee Liike Nytin mukaan edistää erityisesti siellä, missä se on kannattavaa.

Koonnut: Marko Jokela Kuvituskuvat: Moottorin arkisto