Kuluttaja osti Suomi-autona myydyn Bemarin – totuus auton taustoista paljastui myöhemmin

Kuluttajan ostama 220d-mallinen BMW olikin tuotu Suomeen Espanjasta, vaikka se myytiin auton merkkiliikkeestä Suomi-autona. Kuluttaja valitti kuluttajariitalautakuntaan.

Kuluttaja osti BMW-autoja myyvästä merkkiliikkeestä vuonna 2015 käyttöönotetun BMW-merkkisen henkilöauton. BMW 220d -mallisella autolla oli kaupantekohetkellä ajettu 105 000 kilometriä. Noin 3-vuotias auto maksoi kauppahetkellä vuoden 2018 elokuussa 29 030 euroa.

Auto myytiin kuluttajalle Suomi-autona, mutta myöhemmin ostajalle selvisi, että se olikin tuontiauto, joka oli tuotu käytettynä Suomeen Espanjasta.

Kuluttajan mielestä täällä oli selvästi vaikutusta auton arvoon, ja hän vaatikin auton myyjäliikkeeltä 5 000 euroa hyvityksenä. Auton taustat tulivat auton ostaneelle mieshenkilölle selville vasta siinä vaiheessa, kun hän oli myymässä autoa eteenpäin.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tuontiautoilla alempi arvo

Auton ostajan vaatimus myyjäliikkeelle perustui autossa ilmenneeseen korjaustarpeeseen. Myyjä perusteli vaatimustaan myös siten, että automyyjien mukaan tuontiauton, ja varsinkin Espanjasta tuotujen autojen arvo oli merkittävästi alempi kuin Suomessa ensirekisteröityjen autojen arvo. Kuluttajan mukaan asiaa oli kuitenkin vaikea todentaa, koska automyyjät eivät anna asiasta ja autojen hintatiedoista kirjallista tietoa.

Auton myyjäliikkeen mukaan sillä, mikä kyseisen auton alkuperämaa oli, ei ollut vaikutusta auton hintaan. Auton myynnistä, sillä hetkellä kun kuluttaja siitä reklamoi, oli jo neljä vuotta eikä auton myyjänä toiminut henkilö ollut enää autoliikkeen palveluksessa. Myyjäliike katsoi myös, asia on ilmennyt viiveellä, koska auton ensirekisteröinti ilmenee myös asiakkaan jo aiemmin saamasta auton rekisteriotteesta.

Myyjäliikkeen mukaan kyseinen BMW-auto oli rekisteröity uutena Espanjassa, jossa se oli ollut vuoden ja tämän jälkeen auto oli tullut Suomeen.

Ei varuste-eroja

Myyjäliike totesi vastauksessaan, että tuontiautoissa voi olla eroa Suomi-autoihin esimerkiksi varusteissa. Kyseinen BMW ei kuitenkaan ollut ns. kuuman ilmaston mallia, jolloin siinä ei olisi esimerkiksi istuimien lämmittimiä. Myyjän mukaan auton arvoa on vaikea erotella auton alkuperämaan taustan mukaan – joillain autoliikkeillä tämä vaikuttaa, mutta ei kaikilla.

Autojen tuonti on lisääntynyt paljon viime vuosina ja autojen myyminen ympäri Eurooppaa on tehty helpoksi. Myyjän mielestä sillä, että tutustuu auton historiaan ei ollut kuitenkaan vaikutusta sen hintaan.

Myyjän mielestä kuluttajan korvausvaatimus oli myös erittäin kova. Myyjä toivoikin auton ostaneelta kuluttajalta auton huoltokirjaa nähtäväksi, josta voisi myös todeta, millä kielellä se olisi. Jos huoltokirja olisi espanjankielinen, myyjän mukaan kuluttajan voi olettaa tienneen auton tuontitaustasta.

Myyjän ja ostajan sopimuksella merkitystä

Kuluttajariitalautakunta arvioi kiistaa osapuolelten välisen sopimuksen sisällön perusteella. Käytetyn tavaran kaupassa ei myöskään yleensä sovita yksityiskohtaisesti siitä, minkälainen tavaran on ominaisuuksiltaan oltava. Tällöin virheen olemassaoloa arvioidaan kaupantekohetkellä voimassa olleen kuluttajansuojalain (16/1994) 5 luvun 14 §:n mukaan, kuluttajariitalautakunta toteaa.

Kuluttajariitalautakunnan mielestä kyseisen ajoneuvon katsotaan säännöksen 1 kohdan mukaan olevan virheellinen ja tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.

Kuluttajariitalautakunnan mielestä asiassa oli myös riidatonta se, että auto ensirekisteröintimaasta ja tuontihistoriasta on annettu virheellistä tietoa. Lautakunta katsoo, että kyseessä on sellainen seikka, jonka voi olettaa vaikuttaneen selvästi kauppaan. Kaupan kohde on näin ollen ollut virheellinen kuluttajansuojalaissa tarkoitetulla tavalla.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kuluttaja oikeutettu virhettä vastaavaan hinnanalennukseen

Kaupantekohetkellä voimassa olleen kuluttajansuojalain 5 luvun 19 §:n (1258/2001) mukaan jollei virheen korjaaminen tai virheettömän tavaran toimittaminen tule kysymykseen taikka jollei tällaista oikaisua suoriteta 18 §:ssä tarkoitetulla tavalla, ostaja saa vaatia virhettä vastaavaa hinnanalennusta.

Hinnanalennuksen määrän arviointi perustuu kuluttajariitalautakunnan mukaan ilmenneen virheen laadun lisäksi myös auton ikään, kauppahintaan sekä sen ajomäärään. Huomioon otetaan myös ilmenneen virheen merkitys auton tavanomaisen käytön ja ostopäätöksen kannalta sekä mikä auton todennäköinen arvo olisi ollut, jos siinä ilmenneet viat olisivat olleet ostajan tiedossa kauppaa tehtäessä.

Nämä kaikki seikat huomioon ottaen kuluttajariitalautakunta katsoi, että kuluttajan vaatima hinnan alennus asiassa ei ollut oikeutettu, mutta se kuitenkin suositti, että myyjäliikkeen tulee suorittaa ostajalle hinnanalennuksena 500 euroa.

Kuluttajariitalautakunta ratkaisi asian yksinkertaisessa menettelyssä.

Kuluttajariitalautakunnan antamat ratkaisut ovat suosituksia, eikä lautakunta ole tuomioistuin. Noin 80 prosenttia elinkeinonharjoittajista noudattaa kuluttajariitalautakunnan antamia suosituksia.

Teksti Manu Tuppurainen Lähde Kuluttajariitalautakunta Kuva Moottorin arkisto