Maailman suurin elävä autotaideteos löytyy Georgian metsien keskeltä

Georgian osavaltiossa USA:ssa sijaitsee mitä vaikuttavin kokoelma autoja – yhteensä noin 4 400 kappaletta. Kokoelmaa voi pitää myös luonnollisena taideteoksena, sillä autot ja niitä ympäröivä luonto ovat elävässä ja jatkuvasti muuttuvassa symbioosissa.

White, Georgia. Melkoista syrjäseutua mistä päin tahansa katsottuna, Atlanta on tosin vain kolmen vartin ajomatkan päässä. Yhtäkkiä tienvartta koristavat isot kyltit: Old Car City USA. Aidan takaa pilkottaa vanhoja jenkkirautoja ruosteen eri asteissa.

Sisäänkäynti tapahtuu vanhan – ja myös parempia päiviä nähneen – rakennuksen kautta. Lewisin perhe osti rakennuksen vuonna 1931 ja perusti siihen sekatavarakaupan. Jossain vaiheessa kauppa ei käynyt enää riittävästi, ja kaupan takana olevalle tontille alkoi kerääntyä vanhoja autoja. Sekatavarakauppa muuttui vähitellen autojen varaosien myyntitilaksi, kun romuista riisuttiin kaikki myytäväksi kelpaava.

Itkeäkö vai nauraa

Tänä päivänä autojen määrä tontilla on 4000 plus jotain, lukema lienee ”noin” 4 400. Näin arvelee ainakin 84-vuotias omistaja Dean Lewis. Paikka on siis yhä Lewisin perheen omistuksessa, ja reilut 30 vuotta sitten Dean päätti tehdä romutarhaastaan installaation: kuten kyltti pääsisäänkäynnin luona sanoo: toisen romu on toisen aarre.

Ja onhan näky melkoinen. Vanhimmat autot ovat 1920-luvulta, ja vanhimmat niistä ovat siis seisseet paikoillaan jo kohta 90 vuotta. Siinä ajassa luonto ottaa vähitellen omansa. Puita kasvaa autojen konehuoneiden ja tuulilasien läpi. Kattoja koristaa paikoitellen tuhti sammalkerros. Osa autoista on kuin isoja kukkavaaseja.

Näin vanhojen autojen rakastajana päässä käy melkoinen myllerrys. On tavallaan surullista, millaisessa tilassa autovanhukset ovat, toisaalta niitä ei ole paalutettu ja ne ovat nyt osa jotain suurempaa kokonaisuutta. Ja jotenkin näiden vielä rakkaudella muotoiltujen autojen ja luonnon symbioosi on erityisen kaunista katsottavaa. Katumaastureista ei oikein saa kauniita, vaikka niiden antaisi kuinka nätisti sammaloitua...

Aikaa kuluu

Autoihin tutustumista helpottaa noin 10 kilometriä polkuja, jotka kiertävät autojen seassa luonnollisessa tilassa olevalla tontilla. Dean Lewis on ostanut vuosien varrella lisää ja lisää maata alkuperäisen tontin ympäriltä, joten tilaa autoille on nykyisellään vajaat 14 hehtaaria. Dean jakaa jokaiselle paikan päälle vaivaantuneelle kartan, jonka avulla suunnistaminen helpottuu huomattavasti.

Alue on sen verran laaja, että kokonaisuutta on vaikea hahmottaa. Autoja on sikin sokin, paikoitellen useampi päällekkäin. Puiden läpi siivilöityvät auringonsäteet luovat ruosteisille pinnoille jännän valon ja varjojen leikin. Tämä on valokuvaajan paratiisi.

Valtaosa autoista on entisiä Detroitin ylpeyksiä, mutta sekaan mahtuu myös riittävästi yllätyksiä. Autojen ”arkistoinnissa” tontille ei ole selvästikään käytetty mitään erityistä järjestelmää. Yleissilmäyksellä iso osa autoista on 1950-, 60- ja 70-luvuilta. Tuoreimmat tapaukset ovat 80-lukulaisia.

Omasta ajan tajusta ja innostuksesta riippuen autojen välissä voi kierrellä muutaman tunnin – tai jopa muutaman päivän. Sisäänpääsymaksu on 20 dollaria, mutta jos autoista haluaa ottaa kuvia, silloin pitää maksaa vielä 10 dollaria ekstraa. Ja vain käteinen kelpaa.

Teksti ja kuvat Vesa Eskola