Miljoonan Mercedes-Benz 300 SL Roadster – onnea 60-vuotias superurheiluauto

Mercedes-Benz juhlistaa autokevään tähteään, eli Mercedes-AMG GT Roadsteria (R 190) taustoittamalla mallin syntyhistoriaa.

Aikamatka vie 1950-luvulle saakka, jolloin perusta tuoreemmalle mallisarjalle luotiin Geneven autonäyttelyssä Mercedes-Benz 300 SL Roadsterin (W 198) esittelyn yhteydessä.

Aikansa superurheiluauto

Valmistajansa mukaan kyseessä oli aikansa avokattoinen superurheiluauto jatkoi innostuneen vastaanoton saaneen lokinsiipisen 300 SL Coupén jalanjäljissä. Coupéta oli valmistettu vuodesta 1954, ja se oli synnyttänyt varsinkin Yhdysvalloissa kovia odotuksia avokattoisesta versiosta.

Jälkikäteen Mercedes-Benz rohkenee kertoa, että uuden 300 SL Roadsterin julkistaminen oli hyvin ajoitettu ja suunniteltu mediakampanja.

Ensimmäiset David Douglas Duncanin ottamat kuvat uutuudesta julkaistiin Colliers Magazinen lokakuun 1956 numerossa.

”Moottorin ja ajo-ominaisuuksien suhteen 300 SL Roadster on mestariteos”, ylisti Motor Revue –lehti.

Virallinen ensiesittely tapahtui Genevessä maaliskuussa 1957 ja Roadstereita valmistettiin vuoden 1963 helmikuuhun mennessä yhteensä 1858 kappaletta.

Juuret autourheilussa

Sittemmin suorastaan klassikon aseman saavuttaneen SL-malliston juuret juontavat vuoteen 1952, jolloin Mercedes-Benz palasi autourheilun pariin ensimmäisen kerran  toisen maailmansodan jälkeen. 300 SL-kilpamallista (W 194) kehitetty 300 SL ”lokinsiipi” debytoi New Yorkin autonäyttelyssä 1954 yhdessä 190 SL –prototyypin kanssa.

Arkistojaan penkoneen Mercedes-Benzin mukaan kehityspäällikkö Karl Wilfert esitti jo 20.2.1954 myös 300 SL Roadster –version valmistamista.

Muotoilija Friedrich Geigerin piirtämät ensimmäiset luonnokset autosta valmistuivat nopeasti ja esiteltiin johtoportaalle 5.5.1954. Kuukautta myöhemmin, 2. kesäkuuta, yhtiön hallitus näytti vihreää valoa kahden testiauton ja yhden esittelykappaleen valmistamiselle.

Vihdoin heinäkuussa 1955 yhtiö päätti ”avokattoisen 300 SL Roadsterin tuotannosta ja lisätyövoiman palkkaamisesta tähän tarkoitukseen, mikäli se on välttämätöntä”.

Erittäin hyvä, ellei parempi

Lokinsiipisen Coupén muuttaminen avokattoiseksi Roadsteriksi vaati runsaasti teknisiä muutoksia.

Korin molemmat kyljet suunniteltiin uudelleen, jotta niissä voitiin käyttää perinteisesti avautuvia ovia rungon vääntölujuuden kärsimättä. Muutoksia tehtiin myös korin takaosassa, jolloin autoon saatiin käytännöllinen tavaratila.

Taka-akselin rakenteeksi valikoitui yksinivelisen heiluriakselin ja yhden tasausjousen muodostama kokonaisuus. Muutosten johdosta auton paino kasvoi 120 kiloa.

Roadsterin ajo-ominaisuudet osoittautuivat vähintäänkin odotusten veroisiksi.

Mercedes-Benzin testi-insinööri Erich Waxenberger kirjoitti rapotttiinsa:

" 300 SL Roadster on urheilujousituksella paljon parempi käsiteltävä kuin 300 SL Coupé, jossa on kaksinivelinen taka-akseli. Vahva taipumus yliohjautumiseen on vaihtunut lieväksi aliohjautuvuudeksi, joten tämän auton rajoja voi kokeilla turvallisesti hyvinkin lyhyessä ajassa. Ajokäyttäytymisen suhteen 300 SL Roadster sijoittuu jonnekin GP-kilpa-auton ja 300 SLR:n väliin."

Maaliskuussa 1961 käsiteltävyys parani entisestään, kun kaikki pyörät varustettiin levyjarruilla.

Aikansa nopein kangaskatto

300 SL Roadsterissa hyödynnettiin aluksi samaa moottoriratkaisua kuin Coupé-versiossa: 3-litraista, 6-sylinteristä M 198 –rivimoottoria, joka oli varustettu bensiinin suorasuihkutuksella. Tehoa oli tarjolla 158 kW (215 hv).

Moottori korvattiin keväällä 1962 uudella, 44 kiloa keveämmällä voimanlähteellä, jossa takorautainen sylinterilohko oli vaihtunut alumiinirakenteiseksi.

Roadster erosi esikuvastaan myös varusteiden suhteen. Pystysuuntaisiin etuvaloumpioihin saman linssin alle oli sijoitettu ajovalot, sumuvalot ja suuntavilkut. Tulevina vuosina tämä valoratkaisu toimi esikuvana muillekin Mercedes-Benzin henkilöautoille, valmistaja kertoo.

Friedrich Geigerin kehittämä kangaskatto oli aikansa nopein avata ja sulkea käsin. Vain 18 kuukauden kuluessa ensiesittelystä tarjolle saatiin myös kovakattoinen malliversio.

Menestystä kilparadoilla ja moottoritiellä

300 SL Roadster menestyi myös kilparadoilla. Kaudella 1957 kaksi 300 SLS –nimellä tunnettua autoa osallistui North American Sports Car Championship –sarjaan. Autot olivat 337 kiloa normaalia kevyempiä, ja moottori tuotti 173 kW(235 hv) tehon.

Sarjan voitti 300 SLS:llä ajanut Paul O´Shea, jolla oli tilillään myös voitot sarjan kahdelta edelliseltä kaudelta ”Lokinsiiven” ohjaimissa.

Tuotantomalli 300 SL Roadster puolestaan osoitti voimansa marraskuussa 1958, kun auto saavutti 242,5 kilometrin keskinopeuden München–Ingolstadt-moottoritiellä. Autossa oli pisin saatavana ollut välityssuhde (i=3.25), kilpa-auton tuulilasi ja katettu etumatkustajan istuin.

Hyväkuntoisena miljoonakerholainen

Tänään 300 SL Roadster on valmistajansa mukaan yksi merkin halutuimmista, mutta myös harvinaisimmista urheiluautoklassikoista. Huippukuntoisen ja mahdollisimman lähellä alkuperäistä olevan autoyksilön hinta liikkuu noin miljoonassa eurossa.

Lähde ja kuvat: Mercedes-Benz