Moottori 100 vuotta: sähkövene, viimeisin uutuus moottorivenealalla vuonna 1927

Fordin akuilla, sähkömoottorilla ja äänitorvella varustettu sähkövene oli käytännöllinen vesikulkuneuvo yhdelle aikuiselle tai vaihtoehtoisesti jopa neljälle "poikaselle".

Veneet kuuluvat nykypäivänä Moottorin aihepiireihin, useimmiten silloin, kun käynnissä ovat alan suurtapahtuma Venemessut Helsingin Messukeskuksessa, tai kun urheiluautovalmistajat intoutuvat veneyhteistöihin. Myös alati yleistyvistä sähköveneistä kirjoitetaan, etenkin kun niitä on esillä Venemessuilla tai sitten kun urheiluautovalmistajat intoutuvat sellaisiin.

Moottorin alkuaikoina 1920-luvulla asiat olivat niin, että lehti oli käytännössä yhtä lailla moottoriveneilijöiden kuin autoilijoiden äänenkannattaja. Alkuvuosinaan Moottorissa kirjoitettiin hyvin paljon veneistä, niiden moottoreista sekä vaikkapa lainsäädännöstä tai kilpailutoiminnasta niihin liittyen. Moottori julkaisi myös veneiden piirustuksia sekä rakennusohjeita, yleensä amerikkalaisperäisiä sellaisia.

Ja jo silloin tuli esiteltyä yksi sähkövene.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Jopa 140 kilometrin toimintamatka

Moottorissa vuonna 1927 kuvailtu sähköveneuutuus oli amerikkalaisvalmisteinen, ja ainakin tuossa vaiheessa myynnissäkin vain Amerikan päässä, moottoriveneilyn suurvallassa, kuten lehdessä joskus asia taidettiin muotoilla.

98 vuoden takaisessa sähköveneessä akkusähkön ja toimintamatkan dilemma oli ratkaistu tekemällä veneestä mahdollisimman pieni ja siten pienikulutuksinen.

*"Sähkötorvi, tavallinen Fordin torvi, on lisäksi sovitettu keulaosaan, joten vene on rakenteeltaan varsin täydellinen."*

– – Tämä vene ei kuitenkaan ole mikään tavallinen urheilu- eikä kilpailuvene, vaan on se muodostettu nuoren väen hyviksi, jonkinlaiseksi poikain ajeluveneeksi.

Sähkövoimaa veneen valmistaja ei lähtenyt itse kehittämään, vaan turvautui sillä saralla autonvalmistajaan, joka tuotti maailman yleisintä automallia. Ehkä parempi niin.

– – Sen erikoisuutena on, että kuljetusvoimana on käytetty kahta Ford-akkumulaattoria ja Ford-moottorin käyntiinpanomoottoria, joten siis vene on tavallaan jonkinlainen sähkömoottorivene, jollaisia meikäläisetkin teknikot ovat suuremmassa koossa yritelleet rakennella, tosin ilman sanottavaa menestystä.

Tosiaankin sähköveneeseen oli asennettu voimanlähteeksi Ford-autojen polttomoottorin starttimoottori sekä virtalähteeksi Fordin käynnistysakku kaksin kappalein, rinnan kytkettynä. Akut ja moottori oli sijoitettu etuistuimen alle. Potkuriakseli kulki suoraan moottorilta potkurille.

Sähkövene tarkoitti paitsi äänetöntä, myös taloudellista veneilyä. Jutun mukaan senaikaisilla sähkön hinnoilla tunnin ajelu olisi tullut maksamaan noin 2 markkaa ja "sähkövoimalinja" olisi ollut ostettavissa parillatuhannella markalla. Kuten Moottori 100 vuotta -juttusarjan seuraajat ehkä jo arvaavat, summat on käytetty Tilastokeskuksen Rahanarvonmuuntimessa. Sen perusteella sähköhärpäkkeet olisivat irronneet noin 800 nykyeurolla ja tunnin ajelu sähköveneellä olisi tullut maksamaan nykyrahassa kokonaiset 80 senttiä.

Jutun mukaan veneen oli kokeissa todettu pystyvän kulkemaan jopa 14 tunnin ajan 8 km/h nopeudella yhdellä akullisella. Näin vuosimallin 1927 sähköveneen toimintamatka oli jopa 140 kilometriä, saavuttamaton paikka useimmille nykyvastineilleen, jotka on menty paisuttamaan niin pihkuran isoiksi.

Neljä pienempää lasta tai poikasta mahtuu istumaan istuintilaan.

– – Yhtä kevyttä täysikasvuistakin henkilöä varten on tällainen vene luonnollisestikin myös sopiva. Varsinkin esim. uistimen soutuun sopii se erinomaisesti, koska moottori käy vallan äänettömästi ja nopeuden voi saada sopivasti järjestäen pieneksi.

– – Ne, jotka haluavat antaa pojilleen veneharrastuksen esimakua jo pienestä pitäen, voivat rakentaa tämän aluksen iltojen kuluksi.

Lähde: Moottorin arkisto