Nimi muutettu: Alfa Romeo 159 on perustaltaan ruotsalainen

Saab joutui 2000-luvun alussa suunnittelemaan premiumautoille pohjarakenteen, joka oli liian kallis Opelille sekä Saabille itselleen, ja Alfa Romeollekin lopulta epäsopiva.

Tämä tarina on kieltämättä yksi turhauttavimmista mitä konsernienvälinen yhteistyö on koskaan pitänyt sisällään. Joskus kahden konsernin välinen yhteistyö toimii, vaikka ilman mitään fuusiota, mutta toisinaan tulee floppeja, GM/Fiat Premium Platformin kaltaisia katastrofeja.

Fiat-konsernilla ja General Motorsilla todellakin oli suuret suunnitelmat käsittänyt yhteistyösopimus vuosituhannen vaihteessa. Sen tuloksena kourallinen, tai siis tarkemmin sanottuna yksi tuotantoautomalli ylitti konsernirajan "yhteistyöpohjarakenteella".

Tuo yksi ainoa Fiat-konsernin automalli, joka rakennettiin General Motorsin alustalle siten, että myös GM-autoja perustettiin samalle rakenteelle, oli toisen sukupolven Fiat Croma.

Tuolla erikoisella korkeakorisella farmarin ja tila-auton sekoituksella ei ole mitään tekemistä 80- ja 90-luvuilla valmistetun kaimansa kanssa, johon palataan myöhemmin. Sen sijaan toisen polven Croman pohjalta löytyy GM:n Epsilon -pohjarakenne, jonka kautta se on suoraa sukua muiden muassa Saab 9-3:lle, C-sukupolven Opel Vectralle, Cadillac XTS:lle sekä toisen ja viimeisen polven Saab 9-5:lle.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Premium Platformista hyötyi vain Alfa Romeo - jos sekään

Se toinen Fiatin ja GM:n "yhteinen" perusrakenne kantoi nimeä Premium Platform. Se oli nimensäkin mukaisesti tarkoitettu tasokkaampien ja hieman painavampien mallien pohjaksi.

General Motorsilla oli tuolloin isompien globaalien rakenteiden kuten juuri pohjarakenteiden kehittämiseen lähinnä kolme toimipistettä, nimittäin Saab Ruotsin Trollhättanissa, Opel Saksan Rüsselsheimissa sekä tietenkin pääkonttori USA:n Detroitissa. Premium Platform oli näistä käytännössä yksin Saabin Ruotsissa kehittämä. GM:llä oli suuret suunnitelmat hyödyntää tätä rakennetta omilla merkeillään sekä sopimuksen mukaisesti tietenkin myös jakaa sitä muille. Premium Platform oli etuvetopohjainen, mutta toki iso osa sen edustamien luokkien autoista myydään nelivetoisina, mikä oli rakenteen puitteissa yhtä lailla mahdollista.

Premium Platform olisi varmasti ollut GM:llä omiaan Saabin lisäksi erityisesti Buickin alustana, ja Fiat-konsernilla taas puolestaan Lancian pohjana. Saabilla oli vakavissa suunnitelmissa luoda Premium Platformille 9-5 II, mutta kuten historia osoitti, se tehtiinkin GM Epsilonille. Premium todettiin liian kalliiksi Saabille, sillä Alfa Romeo 159:n sisarmallinakin 9-5:een olisi jouduttu tekemään hintavia muutoksia. Myöskään Opelilla ei lopulta ollut käyttöä näin kalliille pohjarakenteelle, ja niin ikään amerikkalaispäässä Buick luopui orastavista suunnitelmistaan Premium Platformin suhteen.

Lopulta siis todellakin vain Alfa Romeo vei Premium Platformin tuotantoon asti. Italialaisvalmistajalla oli Premiumin pohjalta tuotannossa yhteensä kolme toisilleen läheistä sukua ollutta mallia, nimittäin mainittu 159 sedanina ja farmarina, erikoinen kolmiovinen Brera sekä ensisijaisesti Breran avoversio Spider.

Mikä tekee asiasta vielä harmittavamman, Premium Platformia pidettiin epäsopivana Alfa Romeoon, sen ainokaiseen sovellutukseen. Italdesign Giugiaro ei tälläkään kertaa erehtynyt muotoilullisesti, mutta etuvetoinen ja melko isoluinen sedan/farmari ei vain sopinut kuvaan. Erityisesti siksi koko maailma huokaisi helpotuksesta kun Alfa julkisti 159:lle epäsuoran seuraajan, jälleen aidon Alfa Romeon, nimittäin Giulian, vuonna 2016. Toinen pohjakosketus oli - ainakin monen Alfa-fanin mielestä - Spider. Kuinka maailmassa tuolla nimellä voitiin esitellä moinen etuvetoinen pullukka?

Mikäli Alfa Romeo 159:stä ja Saab 9-5 II:sta olisi tullut sisarmalleja, se olisi ollut vähän niin kuin historian toisinto. Muistammehan 80- ja 90-luvuilta, kuinka Saab ja Fiat-konserni loivat menestyksekkään Tipo Quattro -nelikon. Tuota monilta osin yhtä ja samaa sedania myytiin eri vivahteita painottaen Alfa Romeo 164:nä, ensimmäisen sukupolven Fiat Cromana, ensimmäisen sukupolven Lancia Themana sekä Suomessakin aikoinaan valmistettuna Saab 9000:nä.

Moottoriyhteistyö jatkuu itse asiassa edelleen

Tässä kohtaa on saattanut herätä kysymys siitä, mitä Fiat-konserni yhteistyöhön toi, kun kerran molemmat yhteiset perusrakenteet olivat GM:n suunnittelemia. Moottorit olivatkin Fiatin heiniä, ja tällä saralla yhteistyö oli tuottoisampaa.

Fiatin erinomaisia dieselmoottoreita onkin vuosien varrella löytynyt eri versioina lukuisista Opelin ja Saabin malleista. Enää näin ei toki ole, jo ihan niistä puhtaista syistä, että Opel ei kuulu GM:ään ja Saabia ei enää ole. Fiatin ja GM:n yhteistyö on lopullisesti mennyttä.

Paitsi että ei ole.

Vuodesta 2020 lähtien muutamilla Euroopan markkinoilla, muiden muassa Italiassa, on nimittäin myyty yhtä ainoaa Cadillac-mallia, sen pienintä crossoveria XT4:ää, Fiatin suunnittelemalla eli nykyisin toki Stellantiksen valmistamalla 2,0-litraisella Multijet II -dieselillä.

Lähteet: General Motors, Alfa Romeo

Artikkelia muokattu 16.5.2024 klo 16:19: Korjattu viittaus Alfa-Romeo 156:n vetotapaan.