Nimi muutettu: Swiss Federal Railways SBB-CFF-FFS Re 460 kelpaa mainiosti myös Valtion Rautateiden Alppiruusuksi

Juttusarjan historian ensimmäisessä veturi-erikoisosassa käsitellään VR:n toisen sähköveturimallin, Sr2:n, sveitsiläistä alkuperää. Veturi on suunniteltu Sveitsin vuoristoisiin luonnonoloihin, ja siksi se on erinomainen työkalu myös pohjoismaisiin olosuhteisiin.

Kuinka usein junaan hypätessä tai muuten vain junan kulkiessa ohi tulee miettineeksi, että mikähän veturi tätä junaa nyt vetikään. Riippuu varmasti täysin tarkkailijasta, mutta sähkövetureita valtion rautateillä voi bongata kolmea erilaista. On Siemensin valmistama Vectron eli Sr3, joka on vetänyt InterCity- ja tavarajunia vasta muutaman vuoden. Sitten on katoava kansanperinne, jo 1970-luvun alusta lähtien käytössä ollut neuvostovalmisteinen Sr1. Kolmas, iältään näiden väliin osuva sähköveturimalli on Sr2, kaupalliselta nimeltään Lok 2000, jonka alkuperämaa on Sveitsi.

sähköveturi Sr3 — Sr2 kiskomassa InterCity-junaa Turengin kohdalla. Koko yhdistelmän alkukoti on Alpeilla.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Jättiuudistuksen hedelmä

Sveitsissä koettiin 1980-luvun loppupuolella, että maan rautatiejärjestelmä oli vanhenemassa käsiin. Mikä voisi olla sveitsiläistyypillinen ratkaisu tällaiseen ongelmaan? No tietenkin lapioida siihen muutama miljardi frangia ja laittaa rautatiejärjestelmä kuntoon.

Re 460 vetämässä pikajunaa St. Gotthardissa. Kuva: Mike Knell via Wikimedia Commons

Tästä käynnistyneen Rail 2000 -hankkeen tavoitteena oli viedä Sveitsin rautatiet uudelle vuosituhannelle. Osa uudistusta, johon kuului myös muun muassa uusia, nopeampia rautatieyhteyksiä, oli uusi sähköveturimalli, joka voisi vetää uusia kaksikerroksisia matkustajavaunuja 200 km/h nopeudella. Huipputärkeää oli tietenkin se, että veturi toimisi erinomaisesti vuoristoisissa eli ajoittain hyvin kylmissä ja lumisissa olosuhteissa sekä ketterästi tunneleissa, silloilla ja kurveissa, joita vuoret ja solat rautateille määrittelevät.

Re 460:n laajaa tasaista pintaa on käytetty Sveitsissä mainospinta-alana. Huomaa erittäin tutun näköinen InterCity-juna veturin perässä. Kuva: Markus Eigenheer via Wikimedia Commons

Näin syntyi 4-akselinen Lok 2000, jota valmistettiin vuosina 1991 - 1996. Peräänsä veturi sai saman hankkeen puitteissa InterCity 2000 -vaunuja, kaksikerroksisia matkustajavaunuja, joita on käytössä useissa muissakin maissa, myös Suomessa. Niin ikään Lok 2000 on päätynyt jossain enemmän ja jossain vähemmän muunneltuna ainakin Norjaan, Intiaan ja Hongkongiin sekä tietenkin Suomeen, VR Groupille.

Sveitsiläistä tekniikkaa, italialaista muotia

Lok 2000 eli SBB-CFF-FFS Re 460 eli Sr2 on hyvin omanlaisensa näköinen veturi, jolle ominaista ovat pyöreät muodot keulissa - sähköveturissahan on ohjaamot kummassakin päässä. Tunnistettavat muodot on luonut ei enempää eikä vähempää kuin Pininfarina, italialainen maailmankuulu muotoilustudio, joka on eniten tunnettu autojen korimuotoilijana. Täten Sr2:n on muotoillut sama taho kuin esimerkiksi Ferrari 458 Italian tai Maserati GranTurismon.

Sr2 on 18,5 metriä pitkä ja tasan kolme metriä leveä. Veturi painaa jopa 82 tonnia. Sr2:n voimalaite tuottaa peräti 280 000 newtonmetrin vääntömomentin, huippunopeuden ollessa 210 km/h. Vetureita valmistettiin vuodesta 1995 alkaen 46 kappaletta, ja valmistajat olivat ABB sekä Bombardier, loppukokoonpanon tapahduttua nykyisellä Skoda Transtechillä Kajaanissa.

Veturin sveitsiläistä alkuperää on kunnioitettu antamalla sille lempinimiä, muun muassa "Alppiruusu" ja "Käkikello".

Teksti: Benjamin Helander Lähteet: Swiss Federal Railways, VR Kuvat (ellei erikseen mainittu): Moottorin arkisto Otsikkokuva: via Wikimedia Commons