Liikennevision puute ja heikentyvä väyläverkko voi vaikuttaa jopa Suomen kasvunäkymiin ja turvallisuuteen

Infra ry:n mukaan huonolla väylänpidolla ja liikennevision puutteella Suomi voi pahimmillaan jäädä muiden jalkoihin EU:n sisämarkkinoilla.

Infra ry on huolissaan Suomen infrastruktuurin tilasta. Yhdistys toivoo hallitusta selvittämään kehysriihessä keinoja Suomen liittämiseksi logistisesti länteen ja turvaamaan perusväylänpidon ja infratutkimuksen rahoitusta.

– Suomalaisen liikennepolitiikan isoimpia haasteita on pitkän aikavälin vision puute. Se varjostaa ennen pitkää niin maan kasvunäkymiä kuin jopa turvallisuutta, Infran toimitusjohtaja Paavo Syrjö toteaa.

Yhdistyksen mukaan Suomen lähialueilla toteutettavat mittavat logistiikkahankkeet kuten Rail Baltica ja Tanskasta Saksaan kulkeva Fehmarnbeltin tunneli parantavat kilpailijamaiden asemaa Euroopan Unionin sisämarkkinoilla.

– Muualla avataan uusia mahdollisuuksia, Suomi uhkaa käpertyä pussinperäasemiinsa. Meillä niin markkinoille pääsy, huoltovarmuus kuin turvallisuus ja puolustuskykykin ovat liikenneverkon toimivuuden ja Itämeren haavoittuvuuksien armoilla. Keskustelu kasvutoimista edellyttää ehdottomasti rinnalleen keskustelua liikennepolitiikan isosta kuvasta, Syrjö kommentoi.

Syrjö ei vaadi välittömiä toimia, vaan tiedostaa itsekin että kyse on pitkän aikavälin ratkaisuista. Selvityksiä eri toimenpiteille tulisi kuitenkin tehdä piakkoin.

– Vision ensimmäinen askel on selvittää Suomen vaihtoehdot kiinteiksi logistiikkareiteiksi länteen. Selvitys ehditään hyvin tehdä vielä tällä hallituskaudella. Olemalla ajoissa liikkeellä voimme myös hyötyä tilanteesta, jossa liikenne on mukana useissa EU-rahoitusinstrumenteissa. Liikennevisiomme kiinnostavat EU:ta, ja potentiaali saada yhteisrahoitusta toteutukseen on kasvusuunnassa, Syrjö huomauttaa.

Väyläverkon nykytila huolettaa

Tulevien investointien lisäksi Infra on huolissaan väyläverkon nykyisestä tilasta. Väyläverkon korjausvelaksi kerrotaan yli 4,2 miljardia euroa. Infran mielestä reilun 500 miljoonan euron korjausvelkapaketti on tärkeä, mutta muistuttaa, että sen vaikuttavuus heikkenee mikäli perusväylänpidon rahoitusta ei vahvisteta pysyvästi.

– Huolena on, että satunnaiset rahoituspurskeet eivät ratkaise väyläverkon heikkenevää kokonaissuuntaa. Ensiavuksi osoittaisimme korjausvelkapaketin vielä kohdentamattomat 70 miljoonaa euroa lisäbudjetissa vuodelle 2025. Lisäksi tulee kaikin keinoin etsiä ratkaisuja vuoteen 2026 ja siitä eteenpäin, sillä Liikenne 12 -suunnitelmassa kaavailtu rahoitustaso uhkaa räjäyttää korjausvelan uuteen kasvuun. Velan purkaminen edellyttää vähintään 200–250 miljoonan euron vuosittaista lisäpanosta sekä raide- että tieverkolle, Infran johtava asiantuntija Nina Raitanen arvioi.

Infra ehdottaa infra- ja liikennesektorille tutkimus- ja kehitysohjelmaa, johon valtio investoisi 5 miljoonaa euroa vuodessa 7 vuoden ajan. Yhdistyksen mielestä perinteisten rahoitusinstrumenttien kansainvälistymistä ja vientipotentiaalia painottavat ehdot eivät suosi infra- ja liikennesektoria. Yhdistys myös tukisi alueita, jotka kisaavat globaaleista vihreistä investoinneista.