Nimi muutettu X Parivertailu: Fiat 600e pitää usein persoonallaan palloa hallussaan, mutta on Ë-C4:lläkin tähtihetkensä

Suuressa Ranska - Italia -maaottelussa on aika arvioida muun muassa yleistä käytettävyyttä.

Tässä juttusarjassa aloitettiin viime viikolla ennennäkemätön neliosainen parivertailu Citroën Ë-C4:n ja Fiat 600e:n välillä. Parivaljakko sopii juttusarjan teemaan, mutta puhtaasta logonvaihtotarinasta ei ole missään nimessä kyse. Siksi onkin erittäin mielenkiintoista laittaa nämä "puolisisarukset" vertailussa vastakkain.

Asiaa vertailun taustalta sekä myös vertailuautojen kattavat tekniset tiedot pääset lukemaan tästä edellisestä osasta.

Nyt on aika tutustua puolisisarusten yhtäläisyyksiin ja eroavaisuuksiin niputtamalla kokemukset omien otsikoidensa alle.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ajettavuus ja alusta

Tässä onkin yksi suurimmista autoa määrittelevistä tekijöistä, ja samalla yksi oleellisimmista osa-alueista, jolla Italian joukkue voi ranskalaisvalmennuksen alaisuudessa erottua Ranskan joukkueesta. Lähdetäänpä liikkeelle suoraan ajettavuudesta, pitäen mielessä, että molemmat testiautot edustavat huippuvarustetasoa.

Nimi muutetun näkökulmasta tehdyssä vertailussa ei varsinaisesti yllätä, että ajettavuuden saralla autot toimittavat varsin samanlaista tavaraa. Ne toimittavat mukavaa ja hiljaista kyytiä. Niiden ohjaus tai alusta eivät ole mitenkään erityisen urheilullisia, mutta kuopat, mukulakivet ja raitiovaunukiskot ylitetään tyynesti, kuitenkin ilman, että kori kallistelisi tai hyllyisi mitenkään huomiotaherättävästi. Molemmat autot ovat myös mukavan hiljaisia maantienopeuksissa.

Edellä autoista puhuttiin yhtäsuuruusmerkeissä, mutta autojen jousituksen toteutuksesta löytyy hienoinen eroavaisuus. Citroënin iskunvaimentimet on höystetty progressiivisilla hydraulistoppareilla, mutta Fiatiin verrattuna ratkaisu pääsee oikeuksiinsa vasta oikein kunnon röykyissä. Niissä Citroënin jousitus onkin sitten todella hyvä. Fiatin alusta ei kuitenkaan siis missään nimessä häpeä Citroënin alustalle, eikä se oikeastaan voisikaan, koska se on tätä iskarilisäystä lukuun ottamatta periaatteessa sama.

Voimalinja kuuluu ajettavuuden osa-alueelle, ja sekin on vertailuautoissa sama, päivitetty 51 nettokilowattitunnin akulla ja 115 kilowatin eteen sijoitetulla sähkömoottorilla. Sama voimalinja tarkoittaa samanlaista käytöstä. Autoissa on tismalleen samalla logiikalla toteutetut ajotilat Eco, Normal ja Sport, joista jälkimmäinen pistää voimapolkimen todella herkäksi, kaupunkiolosuhteissa jopa liian herkäksi. Sopivissa tilanteissa Sport-ajotila kuitenkin tekee kummastakin mukavuuspainotteisesta autosta aika paljon hauskemman.

Toimintamatkoihin ja muihin sähköasioihin tullaan palaamaan seuraavassa osassa, mutta tässä kohtaa voi ikään kuin tiiserinä todeta, että siellä on luvassa nyt opittuun nähden yllättäviäkin eroja.

Tilat ja sisusta

Konkreettisia eroavaisuuksia puolisisarusten välille saadaan nimenomaan tällä saralla, löytyyhän se kaikkein perustavin eroavaisuus nimenomaan koreista.

Kuten teknisistä tiedoista kävi ilmi, Citroënin liftback-tyylinen kori on peräti 18 senttimetriä Fiatin perinteistä crossover-koria pidempi. Kun akseliväliäkin on 11 senttiä enemmän, on selvää, että Citroën loistaa Fiatiin verrattuna takajalkatiloillaan. Eihän 4,36 metriä pitkässä autossa voikaan olla mitään edustusauton takajalkatiloja, mutta tämä on oikeastaan ainoa merkittävä osa-alue, jossa Ë-C4 käy C-segmentin puolella.

Tavaratilatkin menevät 20 litran verran Citroënille, sillä ranskalaisen peräkontti vetää 380 litraa ja Fiatin 360 litraa. Fiatin kontti voi kuitenkin olla pystystä perästä johtuen joissain tilanteissa käytännöllisempi.

Seuraavana vuorossa on etuoven avaaminen, joka paljastaa kummassakin autossa kivoja juttuja sekä myös yhden vähemmän kivan jutun. Realiteetit ovat mitä ilmeisimmin tulleet vastaan CMP-rakenteen luonteessa sekä polttomoottori- että sähköautojen alustana. Tästä tai jostain muusta syystä molemmissa autoissa on varsin korkeat kynnykset, jotka ovat kaiken lisäksi leveät. Näin ollen henkilöillä, joilla on syystä tai toisesta keskimääräistä hankalampi liikuttaa alaraajojaan, voi olla ainakin joihinkin vastaaviin B-SUV:eihin verrattuna vaikeampaa kulkea näihin autoihin.

Autoista tuli otettua testin puitteissa muutamia ilmoitettujen teknisten tietojen ulkopuolisia mittoja, joista havaitaan jälleen yhdellä tavalla eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä autoista. Yksi niistä oli etuoven kynnyksen korkeus maanpinnasta. Fiatissa tulokseksi saatiin 46 senttimetriä, Citroënissa puolestaan 48 senttimetriä. Takaovien oviaukon korkeus menee sekin niukasti Fiatin hyväksi, luvuin 94,5 (Fiat) - 91,5 (Citroën). Takaluukun lastauskorkeus on puolestaan Citroënissa matalampi, luvuin 72 (Citroën) - 78,5 (Fiat).

Yksi luvuista on erinomainen kertomaan, kuinka huomattavankin erilaisista ulkoilmeistä huolimatta koreja on lähdetty veistämään samasta puusta. Se on A-pilareiden alaosista mitattu sisäväli, molemmissa autoissa 121 senttimetriä. Kokonaisleveyksissäkin on vain 1,9 senttimetrin ero, Citroënin ulkopeltien ollessa sen verran leveämmällä.

Istuimien istuinosat ovat nekin molemmissa autoissa lähes yhtä leveät, kuitenkin Citroënin etupenkin leveimmästä kohdasta saatiin 50 senttimetrin suurin leveys, joka on puolitoista senttimetriä Fiatin vastaavaa leveämpi. Citroënissakaan ei silti ole samanlaista sohvamaista tunnelmaa, kuin vaikkapa muutama vuosi sitten tuotannosta poistuneessa C4 Cactuksessa.

Mikä Citroënin istuimissa on ratkaisevinta Fiatiin nähden, on suuritiheyksinen vaahto niiden ytimessä, joka tekee niistä hyvin pehmeät. On makuasia ja ihan fysiologinenkin asia, kenen selälle tai istumalihaksille Citroënin istuin sopii. Se on mukava, muttei Fiat 600e La Primankaan Eco-nahkaverhoiltu istuin missään nimessä huono ole.

Istuimet tuli koeponnistettua ensi kerralla purettavassa toimintamatkatestissä. Yli viiden tunnin tauotta istumisen jälkeen Fiatin penkki jätti itse asiassa testaajan ahterin ja selän jopa Citroënia tyytyväisemmäksi, mutta samalla on korostettava tällaisten asioiden olevan henkilökohtaisia tuntemuksia, ja eronkin toki pieni.

Valot, näytöt ja sirkushuvit

Vielä sopii todeta muutama asia Italian ja Ranskan joukkueiden ilmiasusta.

Sekä Fiatissa että Citroënissa käytännössä kaikki valot on toteutettu led-tekniikalla. Molemmissa on led-ajovalot sekä huomiovaloyksiköt eri umpiossa. Molemmissa on myös kulmavalot. Niin lähi- kuin kaukovalojenkaan kuvioissa tai tehossa ei ole autojen välillä merkittävää eroa. Ilman mittalaitteita, silmämääräisesti arvioituna Fiatin valot näyttävät hieman paremmin lähelle sivuille.

Fiatin pyöreät led-huomiovalot sekä takavalot myös järjestävät autolle saavuttaessa pienimuotoisen valoshow'n, jolloin ne vilkuttelevat hetken aikaa rytmikkäästi. Tämä antaa jo esimakua siitä, kuinka Fiat on nähnyt vaivaa personoidessaan 600:ta, ja tuodessaan autoon itselleen ja erityisesti 500- (ja nyt siis myös 600-) -sarjalleen ominaisia piristysruiskeita. Tämä lähtee liikkeelle ihan jo auton perusväristä, joka on punaisenoranssi. Harmaata autoon ei ole edes saatavilla.

Sisällä testiauton verhoilu on vaalea ja siinä on sinisiä kontrastitikkauksia. Ratti on suoraan peräisin 500e:stä ja kojelaudan pyöreät, raikkaat muodot ovat ehtaa 500-tavaraa, vain korinvärinen paneeli puuttuu. 600:n keskikonsoli on toteutettu erityisen hauskasti. Siinä on kolmeen osaan taittuva nahkaläppä, joka mukailee ikään kuin Fiat 500:n rättikattoa. Sen alta avautuu varsin tilava säilytyslokero älypuhelimen langattomalla lataustelakalla. Fiatin sisätilaratkaisu on samaan aikaan käytännöllinen ja kiva. Ainoastaan vaihteenvalitsimen napit sijaitsevat hieman turhan kaukana edessä. Vaikka autossa ei sähköautona ole vaihteita, on voimakkaamman regeneratiivisen jarrutuksen B-nappula samassa yhteydessä, ja sitä joutuu myös ajon aikana hieman kurkottelemaan.

Citroënin sisätilassa riittää myös tyyliä ja laadun tunnetta, mutta se ei ilmeisesti pyrikään olemaan aivan yhtä pirteä ja jopa leikkisä kuin Fiatin. Toki Citroëninkin sisusta on moniin kilpailijoihin nähden varsin näyttävä.

Sisätilasta löytyvät luonnollisesti myös mittaristot ja tietoviihdenäytöt. Niiden näkymät ja logiikat ovat hyvin paljon samanlaisia, paikoin yhtä sokkeloisia. Kuitenkin jos yhden autoista järjestelmää oppii käyttämään, osaa käyttää molempien.