Nimi muutettu: Maailman ensimmäinen kaupunkiauto Fiat Topolino olikin ensin Simca

”Badge engineering” ei varmasti ollut mikään valtavirtainen käsite 1930-luvun Italiassa, mutta juuri sitä harjoitettiin, kun Fiat Topolinosta tehtiin Simca Cinq. Mutta kumpi tulikaan ensin? Entä miten ihmeessä Topolino päätyi Le Mans -kilpurin aihioksi?

Fiatilla on isona autonvalmistajana ollut historiassaan etäispäätteitä eri maissa. Nimi muutettu -sarjassa niitä ovat edustaneet tähän mennessä Seat (Espanja) ja Zastava (Jugoslavia/Serbia). Myös Ranskassa oli oma ”fiatinsa” eli Simca. Fiat perusti Simcan vuonna 1934 ja se oli Henri Theodore Pigozzin italialaiskomennossa aina vuoteen 1963 asti. Seitsemän vuoden kuluttua Simcasta tuli Chryslerin alamainen. Aikanaan menestyneen valmistajan taru tuli päätökseensä vuonna 1978. Suomessa saatetaan muistaa lause ”Simca tuhat Ee, sillä ei mitään tee”, mutta totuus on toki paljon enemmän.

Ehkä jopa ennätyksellisen lyhyen Simca-historiikin jälkeen sopii siirtyä itse aiheeseen ja sukeltaa 1930-luvulle. Fiat loi vuosikymmenen puolessa välissä auton, jonka seuraajia kaikki maailman kaupunkiautot ovat, näin ainakin monen historioitsijan mielestä. Tämä suurilla silmillään tapittava kaksipaikkainen on herättänyt sympatiaa jo 85 vuodena ajan. Kyseessä on tietenkin Fiat 500 Topolino (”Mikki-hiiri”). Topolino oli muutoinkin edistyksellinen. Kuvittele 30-luvun pikkuautossa nestejarrut kaikilla pyörillä, erillisjousitus edessä, nelivaihteinen laatikko ja 12 voltin sähköjärjestelmä. Nelisylinterinen 570-kuutioinen bensiinimoottori tuotti 13 hevosvoiman tehon. Auto kulki 85 km/h.

Parin vuoden ajan ennen Topolinoa Fiateista kloonatut Simca-mallit olivat tulleet myyntiin aina vähän italialaisten esikuviensa jälkeen. Tällä kertaa Simca ehti markkinoille kolme kuukautta ennen Fiatia. Näin Simca Cinq (ralliranskaksi lausuttuna [säänk], ja tarkoittaa numeroa viisi) oli hetken aikaa ainoa ja myös ensimmäinen pelkästään Simcan nimellä valmistettu malli.

Siitähän oli vaikka mihin!

Simca Cinq on selvästi jäänyt autoilun historiassa italialaissisarensa varjoon. Siitä huolimatta myös Cinqillä on ollut omat hetkensä autohistorian näyttämöllä. Esimerkiksi Tintti -sarjakuvateoksessa ”Tintti ja seitsemän kristallipalloa” poliisin tarkastuspisteelle saapuu kaksi autoa, joista toinen on ihan selvästi Simca Cinq. Sarjakuvan belgialainen luoja Hergé on näet piirtänyt Topolinolle kromatun puskurin, mikä tekee siitä Cinqin.

Mutta päätyipä Topolino todellakin myös Le Mans -kilpurin aihioksi. Vuoden 1937 Gordini Simca 5 oli kilpa-ajaja, mekaanikko ja virittäjävirtuoosi Amadéé Gordinin luoma menevä kilpa-auto, joka pohjautui Cinqiin ja tietenkin sitä kautta Topolinoon. Gordinin hyppysissä Fiatin koneesta saatiin irti vielä kymmenen hevosvoimaa lisää, jolloin teholukema nousi jo 23 heppaan. Kaunokainen saavutti ilmiömäisen 125 km/h huippunopeuden.

Gordini Simca 5 osallistui kilpaurallaan kahdeksaan kilpailuun, joista viisi se voitti omassa luokassaan. Yksi kisoista oli hän itse, nimittäin Le Mansin 24 tunnin ajo.

Gordini Simca 5:n vastuulla on ei enempää eikä vähempää kuin 22 vuonna 1937 tehtyä maailmanennätystä. Se ajoi muun muassa 48 tuntia putkeen keskinopeudella 103 kilometriä tunnissa. Siinä samalla se tuli osoittaneeksi vääriksi kaikki koskaan esille tulleet ennakkoluulot sekä italialaisten että ranskalaisten autojen luotettavuudesta. Ja kaikki tämä Topolinon yksinkertaisuudessaan erinomaisella tekniikalla.

Teksti: Benjamin Helander Lähde: The Transport Journal, Fiat Kuvat: Fiat

Lisää aiheesta

• Nimi muutettu: Alfa Romeo Arna – joskus surkea tarina tekee mielenkiintoisen auton
• Nimi muutettu: Intiassa Morris Oxfordkin on kuumempi
• Nimi muutettu: Lancia Thema ja kulttuurikonflikti
• Nimi muutettu: Näin syntyi Alfa Romeon viimeinen hyötyajoneuvomalli
• Nimi muutettu: Saab-Lancia 600 – kun yksi historian merkittävimmistä ralliautoista sai Saabin logot
• Nimi muutettu: Seat Marbella oli omaa sukuaan Panda, mutta sitten tuli välirikko
• Nimi muutettu: Vallankumouksellinen Fiat 128
• Nimi muutettu: muistatko kun Audin sai Seatin logoilla – ja hinnalla?