15.7.2024

Päällystetyistä maanteistä jo noin 10 600 km on huonokuntoisia

Kuva Moottorin arkisto
Tietyö

Hallituksen tavoite: taittaa tiestön korjausvelan kasvu ja vähitellen pienentää huonokuntoisten teiden määrää.

Valtion maanteitä on yhteensä noin 78 000 km, josta 50 500 km on päällystettyjä ja 27 000 km sorateitä. Aiemmin on määritelty, että päällystetyistä maanteistä noin 8 800 kilometriä on huonokuntoisia. Väylävirasto on kuitenkin muuttanut vastikään kuntomäärittelyä, joka tarkoittaa, että nyt huonokuntoisten päällystettyjen maanteiden kilometrimäärä on 10 600 eli noin 19 % päällystetyistä maanteistä. Muutos on hyvä mieltää, jos vertailee esimerkiksi aikaisempien vuosien huonokuntoisten teiden lukumäärää nykytilanteeseen.

Maanteiden kunnonhallinnan asiantuntija Tero Lassila Väylävirastosta tuoesiin, että muutos kuntomäärittelyssä tuo muun muassa aiemman määrittelyn mukaan mahdollisesti piiloon jääneet huonokuntoiset kohteet nyt paremmin näkyville.

Tien kunto määräytyy ajoradan molempien kaistojen mitatun kunnon mukaan. Ajoradan kaistat kuitenkin kuluvat eri tahtiin ja molempia kaistoja ei aina välttämättä aina korjata tai paikata samaan aikaan. Tällöin syntyy tilanteita, joissa viimeksi mitattu kaista on selvästi paremmassa kunnossa kuin aikaisemmin mitattu huonompikuntoinen kaista. Aikaisemmin huonokuntoisemman ajokaistan tieto jäi vanhemman mittauksen vuoksi piiloon koko tieverkon kuntotilaa arvioitaessa. Jatkossa tiejakson kuntoarvio tehdään sen mukaan, kummalla kaistalla on todellisuudessa huonompi kuntotilanne riippumatta kuntomittauksen ajankohdasta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Hallitus: korjausvelkaa kuriin

Hallitus on kertonut tavoitteekseen taittaa tiestön korjausvelan kasvu ja hakea keinoja, joilla huonokuntoisten teiden määrää saadaan vähitellen pienennettyä.

Väylävirasto ja ELY-keskukset tavoittelevat vuonna 2024 valtakunnallisesti noin 4 000 päällystekilometriä. Määrä on edellisvuosiin verrattuna suurempi ja vastaa tieverkon nykykunnon ylläpitämiseen tarvittavaa vähimmäismäärää.

”Mittavat urakat mahdollistavat myös alemman tieverkon parantamista elinkeinoelämän tarpeet huomioiden, parantavat liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta, työllistävät suomalaisia ja luovat Suomeen kasvun edellytyksiä”, todetaan liikenne- ja viestintäministeriön tuoreessa ulostulossa.

Ministeriön tiedotteen mukaan nykyhallitus toteuttaa vaalikauden aikana lähes kolmen miljardin euron liikenteen investointiohjelman, josta vuonna 2024 liikenteen investointeihin on varattu 597 miljoonaa. Korjausvelan purkamiseen on osoitettu tänä vuonna 250 miljoonan euron määräraha.

Toisaalta rahaa tarvittaisiin rutkasti lisää, jos ongelma aiotaan selättää: kuten ministeriökin myöntää, huonokuntoisten teiden kuntoon saaminen edellyttäisi suunnitelmallisen noin 2,5 miljardin euron rahoituksen.

Autoliitto: Suomi liikkuu kumipyörin

Suomen suurin autonkäyttäjien etujärjestö Autoliitto on tähdentänyt useaan otteeseen julkisuudessa, että Suomi elää kumipyöräliikenteestä, sillä yli 90 prosenttia ihmisistä ja lähes 90 prosenttia tavaraliikenteen tonneista liikkuu teitä pitkin.

Autoliitto on myös muistuttanut, että liikenteeltä ei voida kerätä jatkossa yhtä paljon veroja kuin ennen Suomen kilpailukyvyn ja kotitalouksien toimeentulon kärsimättä.

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen on kiteyttänyt suomalaisten liikkumistavat: ”Henkilöauton osuus henkilöliikenteestä on yli 80 prosenttia. Syynä tähän on se, että Suomi on Euroopan harvimmin asuttu maa, jossa henkilöauton käyttö on usein ainoa mahdollinen tapa hoitaa arjen liikkumis- ja tavarankuljetustarpeet.”

Nieminen täydensi aiemmassa Moottorin artikkelissa – Liikenteen verotus muuttuu – lisälasku uhkaa kaikkia -otsikon alla – aihetta toteamalla, että henkilöauto on Suomessa kotitalouksien huoltovarmuuden takaaja. ”Sen varassa on omien ja autettavien terveyden- ja elintarvikehuollon palvelut. Sillä kuljetaan töihin, opiskelemaan ja harrastuksiin.”

Lähteet: Liikenne- ja viestintäministeriö, Väylävirasto, ELY-keskukset, Autoliitto

Kommentit (1)

  • ESA SAIRIO

    Tierahojen taso pitää kaksinkertaistaa nykyisestä. Tässä asiassa kannattaa ottaa esimerkkiä Ruotsista. Siellä käytetään tiestöön yli tuplasti rahaa Suomeen verrattuna. On hyvin tärkeä pitää tiet Suomessa siinä kunnossa, että vähintään nykyiset nopeusrajoitukset voidaan säilyttää ja hyvillä osuuksilla nostaa rajoituksia maltillisesti.

    Suomessa on hyvin tärkeää luopua kokonaan Länsirata- eli Tunnun juna-projektista ja käytää siitä säästyvät rahat tiestön parantamiseen. 90% liikenteestä kulkee teitä pitkin!

Kommentointi on suljettu

Luetuimmat