Päivän kuva: maakuntakentillä jäänpoisto on enemmän käsityötä

Toimenpide vie yhdeltä yksiköltä enemmän aikaa kuin tiimiltä, mutta ainakaan kentän ainoan lentokoneen ei tarvitse sitä odottaa.

Lentokenttien maapalveluiden oleellinen tehtävä näin talvisaikaan on jäänpoistosta huolehtiminen. Jäänpoisto-/-estoaineella varmistetaan, ettei koneen siipi- ja ohjainpinnoille pääse kertymään jäähuurretta, mikä pahimmassa tapauksessa voisi johtaa siiven suorituskyvyn totaaliseen menetykseen tuhoisin seurauksin.

Nyt on meneillään jäänpoiston sesonkiaika eli esimerkiksi Helsinki-Vantaalla jäänpoistokalusto odottelee lähteviä koneita etäjäänpoistoalueilla käytännössä koko ajan, ja ruuhka-aikoina eli aamuisin ja iltapäivisin käynnissä on melkoinen jäänpoisto-operaatio. Jäänpoisto vie oman, tavallaan ylimääräisen aikansa lentokoneen lähtövalmisteluista, joten varsinkin ruuhka-aikaan nopeus on valttia.

Helsinki-Vantaalla jäänpoisto tehdäänkin sarjatyönä siten, että jopa neljä jäänpoistoyksikköä hoitaa samaa konetta yhtä aikaa.

Turun kaltaisilla hiljaisemmilla maakuntakentillä jäänpoisto tehdään sen sijaan portilla, ja homma näyttää enemmän käsityöltä kuin sarjatyöltä.

Koko kone yksin ja avokorissa

Moottori tuli pari viikkoa sitten bonganneeksi Turun lentoasemalla aivan tuliterän Wizz Airin Airbus A321neo:n, joka lähti kentältä uransa viidennelle kaupalliselle lennolle kohti Puolan Gdanskia. Ennen lentoonlähtöä koneelle suoritettiin totta kai jäänpoisto, todennäköisesti vasta toista tai kolmatta kertaa sen yksilöhistoriassa.

Maakuntakentällä käytössä ei ole neljää jäänpoistoyksikköä, vaan täällä riittää yksi, joka kiertää koko koneen portilla. Turun lentoasemalla käytössä olevassa Airpron jäänpoistoyksikössä ei ole myöskään Helsinki-Vantaan tapaista umpinaista koria, sillä kuljettajan ei tarvitse olla siellä kuin hetken kerrallaan. Kuljettaja joutuu myös ohjaamaan suutinta avonaisesta korista käsin käsipelillä, ei siis millään hienolla sauvaohjaimella teleskooppivarren päästä.