Päivän kuva: soppatarvikkeet kortilla myyntiautomaatista

Olimme matkalla Alsacessa/Elsassissa, kun silmiin osui Colmarin laitamilla erikoinen rakennelma. Jollain oli selvästikin välähtänyt, ja hän oli myös päättänyt panostaa. Puisen katoksen sisälle oli khätty myyntiautomaatti, josta pystyi ostamaan paikallisia hedelmiä ja vihanneksia.

Google-haku löysi idean isäksi Colmarissa asuvan vihanneskauppiaan Jérôme Meyerin. Hatunnoston arvoinen idea. Kuinka kaupallisesti kannattava se on, se jää arvailujen varaan, mutta ainakin yökyöpeleille tai viimeiseen asti kaikkia sosiaalisia kontakteja karttaville on nyt tarjolla tuoretta ja terveellistä naposteltavaa normaalien myyntiautomaateista saatavien suklaapatukoiden ja sipsien sijaan.

Ja maksuvälineeksi kelpaavat sekä käteinen että raha. Tiu eli 20 varsin isoa kananmunaa 7 euroa. Puoli kiloa tuoreita mansikoita 5,50 e. Viisi kiloa perunoita 6 e. Kilo omenoita 6 e. Nippu retiisejä 2,50 e. Ja paljon, paljon muuta.

Muutamiin lokerikkoihin oli tehty fiksusti myös valmiita lajitelmia, joissa oli porkkanoita, retiisejä, sipuleita, perunoita… soppa- tai kasvisgratiinin ainekset kerralla 14,5 eurolla. Kätevää. Kun vielä tarjolla olisi ollut yhdessä lokerikossa paikallista valkkaria, automaatti olisi täydellinen. Ainoa silmään särähtävä tuote oli kaksi kiloa portugalilaisia appelsiineja 6 e. Muuten kaikkien tuotteiden kehuttiin olevan paikallisia.

Ja jos ette sitä tienneet, myyntiautomaatti on ideana yllättävän vanha. Englannissa toimi tavernoissa tupakka-automaatteja jo yli 400 vuotta sitten. Ensimmäinen sanomalehtien myyntiautomaatti avattiin puolestaan niin ikään Englannissa vuonna 1822. Postimerkkejä automaatista sai vuonna 1867.

Yhdysvaltoihin myyntiautomaatit rantautuivat 1888, ja loppu onkin historiaa. Nykyään etenkin Japani on myyntiautomaattien luvattu maa, siellä niistä saa kaikkea maan ja taivaan väliltä.

Teksti ja kuvat: Vesa Eskola