2.8.2024

Recreational Activity Vehicle 4 täytti jo 30 vuotta – näin kokeilunhaluisesta maasturiuutuudesta tuli eräs maailman myydyimmistä automalleista

Kuva Toyota

Nykyinen Toyota RAV4 kuuluu teidemme yleisimpiin automalleihin, mutta historia sen taustalla on täynnä uranuurtajuutta ja erikoisia kokeiluja. Autoon on muun muassa sovitettu kuutta eri käyttövoimaa, sitä on valmistettu kolmella eri korimallilla ja tuotettu kolmella mantereella, ja myös muilla kuin yleisimmin tunnetulla nimellä. Ja onhan RAV4 kerran jopa jakanut voimalinjansa Tesla Model S:n kanssa.

Toyota RAV4 on varmasti tuttu tuote kaikille autoista vähänkin kiinnostuneille. Viimeistään nykyinen, järjestyksessään viides, vuonna 2018 esitelty XA50 -sukupolvi räjäytti pankin, tehden RAV4:stä parhaimmillaan jopa maailman eniten valmistetun yksittäisen automallin. RAV4:n 30-vuotinen historia on täynnä kokeiluja, ja toden totta auto on matkalla jopa miljoonan kappaleen vuosivauhtiin muuttunut aika tavalla. RAV4 on kuitenkin onnistunut säilyttämään vahvuutensa, ja pysymään luokkansa huipulla nyt, kun kaikki muutkin autonvalmistajat tekevät omia "ravnelosiaan" minkä ehtivät.

Toyota RAV4:n historia on myös täynnä isoja lukuja, joiden kautta suosikkimaasturin ensimmäisiä 30 vuotta ja 14 miljoonaa myytyä yksilöä on kiva lähteä muistelemaan.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kolmea eri korimallia

Toyota RAV4:n tie maailman ensimmäiseksi kompaktiksi crossoveriksi, ja siten nykyisen maailmanlaajuisen autoilun megatrendin avaajaksi alkoi jo 1980-luvun puolella.

Vuoden 1989 RAV Four -konseptissa oli maastoauton erikoisvarusteita, kuten keulalta löytynyt irroitettava vinssi. Tuotannon edetessä RAV4:n maastovarustelu on jäänyt hieman vähemmälle.

35 vuotta sitten Tokyo Motor Show'hun tuotiin pikkuista vajaat 3,7-metrinen, täysin toimiva crossover-konsepti Toyota RAV Four. Tuo konsepti oli nykyisin tuntemastamme RAV4:stä poiketen kolmiovinen ja osittain avokattoinen. RAV Four oli nykymallia myös joka suhteessa reilusti pienempi, muun muassa noin 90 senttimetriä lyhyempi.

Tuosta auto eteni tuotantoasuunsa viidessä vuodessa, ensimmäisen sukupolven, XA10:n, tultua myyntiin kotimarkkinoillaan Japanissa sekä myös Euroopassa vuonna 1994.

XA10 oli erittäin tukevasti lestissään maailman ensimmäisenä kompaktina crossoverina. Se rakentui sitä varten kehitetylle, henkilöauton ja maastoauton piirteitä yhdistelleelle alustalle, johon oli lainattu elementtejä muun muassa Corollasta. Lisäksi auto oli todellakin kompaktin kokoinen, sillä kolmiovinen tuotantoversio ei juurikaan kasvanut RAV Four -konseptiin nähden, ja viisiovisenkin version kokonaispituus oli ainoastaan 4,15 metriä. Näin vuonna 2020 esitelty Yaris Cross on viisiovista ensimmäisen polven RAV4:ää viitisen senttimetriä pidempi!

RAV4:n spesiaalein korimalli, se kolmas korimalli, jolla XA10:tä valmistettiin, oli kolmiovinen avomalli, ns. soft top. Muun muassa Jeep Wrangleria edeltäjineen mukaileva pehmeäkattoratkaisu jäi tämän ensimmäisen sukupolven erikoisuudeksi, eikä avokattoista RAV4:ää ole 90-luvun jälkeen nähty. Kolmiovisena RAV4:ää valmistettiin vielä toisessakin polvessaan, muttei enää vuoden 2005 jälkeen, jolloin XA30 astui kehiin.

Toinen polvi eli XA20 oli viimeinen kolmiovisena valmistettu RAV4, mutta sitäkään ei saanut enää soft topilla.

Kuutta eri käyttövoimamuotoa

Toyota RAV4 on voinut kovastikin muuttua ja kasvaa ensimmäisten kolmenkymmenen olemassaolon vuotensa aikana, mutta ainakin yksi asia on tähän mennessä yhdistänyt kaikkia viittä sukupolvea. Niihin jokaiseen on ollut koko tämän ajan saatavilla vähintään joillain markkina-alueilla 2,0-litrainen bensiinimoottori. XA10:n myynti alkoi vuonna 1994 pelkästään sellaisen voimin, ja nykyiseen XA50:eenkin sellainen on saatavilla, ei tosin enää täällä läntisessä Euroopassa.

Todellakin, täällä läntisessä Euroopassa Toyota RAV4 on nykyisin aina hybridi, joko itselataava hybridi tai töpselistä ladattava hybridi.

XA40 toi peliin ensimmäistä kertaa hybriditekniikkaa.

Ensimmäistä kertaa Toyota istutti kuuluisaa hybriditekniikkaansa RAV4:ään vuonna 2012 debytoineen XA40:n myötä. XA40 oli muutoinkin iso muutos edeltäjäänsä entistä henkilöautomaisempaan ja modernimpaan suuntaan. Juuri tässä kohtaa RAV4 muun muassa luopui takaluukkuun sijoitetusta varapyörästään ja sitä kautta sivulleaukeavasta takaluukustaan. Ja siinä missä edeltävän polven XA30:een oli joillain markkinoilla saatavilla 3,5-litrainen V6, teki XA40 pelkästään nelisylinterisine moottoreineen ja hybrideineen kurinpalautuksen polttoainetaloudessa.

Nyt on bensiinit, itselaatavat hybridit ja lataushybridit mainittu, joten vielä olisi kolme käyttövoimaa mainitsematta. Diesel ehti kuulua Toyota RAV4:n kattaukseen kolmen sukupolven ajan. Ensimmäistä polvea ei koskaan valmistettu dieselinä, ja nykyisestä viidennestä se jätettiin melko historiallisesti kokonaan pois.

Vaikka 1990-luvun RAV4 EV:n suorituskyky ei sanan varsinaisessa merkityksessä häikäissyt, oli autossa edistyksellistä se, että akku tajuttiin jo tässä vaiheessa sijoittaa auton lattiaan. Varhaisissa sähköautokokeiluissa oli vielä tavallista, että akusto oli pakattu tavaratilaan tai konepellin alle.

Entäpä sitten täyssähkö? Nykyäänhän RAV4:ää ei saa täyssähköisenä, sillä sen asian ajaa samaan kokoluokkaan kuuluva täyssähköinen crossover bZ4X. RAV4:lläkin on kuitenkin vankka ja suorastaan uraauurtava täyssähköinen historiansa.

Aivan ensimmäisen kerran täyssähköisyys yhdistettiin ei-tuotantovalmiin RAV4:n koriin EV-50 -konseptin muodossa vuonna 1993. Siitä meni kuitenkin vielä kolmisen vuotta ennen kuin historian ensimmäinen RAV4 EV - perustuen XA10 -sukupolveen - päästettiin markkinoille asti. Vaikka nykyinen bZ4X onkin Toyotan ensimmäinen moderni tuotantosähköauto maailmanmarkkinoille, ei se todellakaan ole japanilaisvalmistajan ensimmäinen tuotantosähköauto ylipäätään. RAV4 EV oli rajoitetusti ostettavissa sekä liisattavissa vuodesta 1996 alkaen kotimarkkinoillaan Japanissa, sekä vuodesta 1997 alkaen myös ekoautoilustaan tunnetussa Kalifornian osavaltiossa USA:ssa.

Näin siisti oli näkymä täyssähköisen RAV4:n konepellin alle vuonna 1997. Nykyrahaksi muutettuna 25 vuoden takaista RAV4 EV:tä ei saisi lähellekään bZ4X:n alkaen-hinnalla.

Täyssähköisen ensimmäisen sukupolven RAV4:n suorituskykylukemat eivät todennäköisesti nykysähköautoilijan päätä huimaa, tai jos huimaavat, eivät välttämättä kovin positiivisella tavalla. Auton etuakselille sijoitettu sähkömoottori tuotti noin 70 hevosvoiman tehon ja 190 newtonmetrin vääntömomentin. Auton japanilaisen Panasonicin valmistamasta nikkeliakusta riitti virtaa Toyotan mukaan 215 kilometrille, mutta todellinen toimintamatka liikkui ehkä jossain 150 kilometrin hujakoilla. Nollasta sataan RAV4 EV kiihtyi noin 18 sekunnissa, ja sen huippunopeus oli rajoitettu 125 kilometriin tunnissa.

RAV4 EV sai vielä jatkoakin myöhemmin. Vuonna 2012 esiteltiin toinen näkemys asiasta, perustuen XA30:een, jota siis valmistettiin sähköisenä vielä tuoreen XA40:n rinnalla. Toyota valmisti edelleen tähänkin korin ja sisustan, ja Panasonic akuston. Kolmas elementti, sähköinen voimalinja, tuli puolestaan aloittelevalta sähköautotehtaalta nimeltään Tesla Motors.

Toyota kokeili onneaan sähkön kanssa uudelleen vuosina 2012 - 2015 jatkamalla RAV4:n XA30 -sukupolvea.

Toyota omisti tuolloin paljon Teslan osakkeita (olisikohan sitten kuitenkaan kannattanut myydä pois?), ja näin kaksikko pääsi sähköautoyhteistyöhön. Kuten voidaan huomata, samana vuonna tuotantodebyyttinsä teki muuan Tesla Model S, jonka kanssa RAV4 EV jakoi voimalinjan komponenttinsa, mukaan lukien Panasonicin akkukennot, jollaiset Model S:ssä ja -X:ssä on edelleenkin. Teslan valmistama, etuakselille sijoitettu sähkömoottori tuotti toisen polven RAV4 EV:ssä 160 hevosvoimaa ja 365 newtonmetriä. Toimintamatkaa oli vähintään 170 kilometriä, huippunopeutta 160 km/h ja kiihtyvyys nollasta sataan 7,2 sekuntia. Myynti oli jälleen hyvinkin rajoittunut sinne Kalifornian alueelle, mutta tuotannossa päästiin kolmen vuoden aikana noin 2 500 kappaleeseen.

Toyotan ensimmäiset FCEV -vetypolttokennokonseptit perustuivat ensimmäisen polven RAV4:ään. Vuosien kuluessa ne ovat johtaneet jo kahteen sukupolveen Toyotan tuotantovetyautoja.

Missään nimessä ei sovi unohtaa myöskään vetyä, jonka suurimpiin puolestapuhujiin tulevaisuuden käyttövoimana Toyota on jo pitkään kuulunut. RAV4:stä ei ole ikinä tehty tuotantovetyversiota, mutta toimiva vetykäyttöinen konsepti kyllä hyvinkin. Itse asiassa kaikkien aikojen ensimmäinen Toyotan vetypolttokennoautokonsepti oli RAV4, ja niin myös toinen. Toyota FCEV-1 lanseerattiin vuonna 1996 ja FCEV-2 puolestaan vuonna 1997. Kummassakin viisioviseen XA10-polven RAV4:ään oli laitettu hieman eri periaatteilla toimineet polttokennot. Alle 20 vuoden kuluttua näistä konsepteista Toyota oli valmis lanseeraamaan kaikkien aikojen ensimmäisen tuotantovetyautonsa, Mirain.

Tuotantoa kolmella eri mantereella, usealla eri nimellä

Toyota RAV4:stä on varsinkin viimeisten parin sukupolven suurmenestyksen aikana tullut todellinen maailmanauto, oikea jokapaikan höylä. Näin ei ole vähiten sen vuoksi, että esimerkiksi nykyistä RAV4:ää on tuotettu samanaikaisesti parhaimmillaan jopa kahdeksassa eri tehtaassa, kolmessa eri maanosassa.

Kaikkia RAV4:n sukupolvia yhdistää se, että niiden eräänlainen päätuotantopaikka on ollut Toyotan vuonna 1979 perustettu isoihin autoihin keskittyvä Tahara. Taharan RAV4 -tuotantoa on vuosien varrella alettu muun muassa kysynnän kasvaessa tukea myös muilla tehtailla Japanissa sekä kaukana merten takana.

Ensimmäinen Japanin ulkopuolinen maa, jossa ensimmäisen sukupolven RAV4:ää aikoinaan tuotettiin, oli Kiina. Siellä autoa valmistettiin yhteisyrityksen kautta nimellä Guangtong GTQ6440. Myös nykyistä sukupolvea valmistetaan Kiinassa, sekä GAC Toyota- että FAW Toyota -yhteisyritysten kautta.

Toyota Wildlander on esimerkki RAV4:n markkinakohtaisista erikoisuuksista. Autoon saa myös muun muassa täällä tuntemattomia moottoreita, jokainen niistä tosin eri versioita 2,0- ja 2,5-litraisista bensiinirivinelosista.

GAC Toyota valmistaa autoa nimellä Toyota Wildlander, ja se eroaa muun maailman RAV4:stä muun muassa keulailmeensä kautta, jossa on hieman inspiroiduttu isosisko Highlanderista.

Nykyistä RAV4:ää valmistetaan alueellisille markkinoille myös Kanadan Ontarion provinssissa sekä Yhdysvaltain Kentuckyssa. Ennen Ukrainan sotaa RAV4:ää valmistettiin niin ikään Venäjän Pietarissa eli Euroopan puolella. Suomeen kaikki RAV4:t tuodaan Japanista.

Tässä on mainittu jo kaksi eri nimeä RAV4:lle, ja vielä olisi pari jäljellä. XA30-polvea valmistettiin Japanissa meikäläistä mallia pidemmällä akselivälillä nimellä Toyota Vanguard. Ja sittenhän on Euroopan markkinoiden Suzuki Across, joka on uudelleenbrändätty RAV4 PHEV. Acrossin erottaa RAV4:stä paitsi Suzukin logojen kautta, myös ajovalojensa kautta, jotka on lainattu mainitusta GAC Toyotan Wildlanderista.

Suzuki Across on kosmetiikkaa lukuun ottamatta sama auto kuin RAV4 PHEV, mutta jostain syystä sen myynti on aivan murto-osaa RAV4:n menekistä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mitä mahtaa olla vuorossa seuraavaksi?

Ei liene kenellekään epäselvää, että Toyota RAV4:n ensimmäiset 30 vuotta ovat olleet yksi iso menestystarina henkilöautojen joukossa. Seuraava kysymys kuuluu, mihin suuntaan Toyota aikoo viedä suosikkimaasturiaan helmijuhlavuoden jälkeen.

Nykyinen XA50 -sukupolvi on ollut markkinoilla nyt noin kuusi vuotta eli sen kohdalla lähestymme jo tyypillistä sukupolvenvaihdosikää, vuoden 2021 kevyestä päivityksestä huolimatta. Onko RAV4 kuitenkaan siirtymässä kokonaan uuteen sukupolveen, tuskinpa. XA50 on ensimmäinen TNGA-perusrakenteelle tehty RAV4, ja tuo arkkitehtuuri on vielä nuori.

Camry XV80 saattaa hyvinkin olla ennakkotapaus RAV4:n seuraavalle siirrolle.

XA50 jakaa TNGA-K:n Camryn kanssa, ja Camryhan siirtyi viime vuoden puolella uuteen sukupolveen. Tai Toyota ainakin kutsuu sitä Camryn uudeksi sukupolveksi, vaikka muutokset edeltäjään eivät ole järin suuria. Seuraavan polven RAV4:n voisikin ennustaa olevan vastaavan tason elinkaaripäivitys, keulallaan mahdollisesti Toyotan nykymuodin mukaista vasarahaityyliä.

XA50:lle kertyneestä malli-iästä huolimatta Toyotalla ei ole mikään kiire siirtää RAV4:ää uusille perustuksille vielä aikoihin. Ennemmin tai myöhemmin tulossa olevan XA60:n voisikin veikata perustuvan tähän.

Yksi tapa, jolla Toyota voisi ylläpitää RAV4:n historiasta kumpuavaa innovatiivisuutta, olisi seurata Hondan esimerkkiä, ja tehdä RAV4:stä merkin uusi polttokennokeihäänkärki. Kuten jutun edetessä olemme huomanneet, sähköautotkin olivat vielä reilut kymmenen vuotta sitten rajoitetusti valmistettua koekamaa, ja mikä onkaan niiden tilanne nyt. Hondahan lakkautti sedan-mallisen Clarityn, ja teki CR-V:stä sen tilalle uuden polven polttokennoauton, CR-V e:FCEV:n. Samalla tavalla Toyota voisi siirtää sen hetken koittaessa Mirain ansaitulle eläkkeelle, ja käyttää RAV4:n suursuosiota uutena ponnahduslautana vetyvallankumoukselleen.

Lähteet: Toyota, Top Speed, Motor1

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat