Takana lupaava tulevaisuus – mihin menet, Stellantis?

PSA:n ja FCA:n liitto näytti aluksi tähtiin kirjoitetulta, mutta nyt suunta on hukassa kuin Viettelyksen vaunussa.

Stellantis, “tähtien kirkastama”, tuntui osuvalta nimeltä 2021 perustetulle autojätille. PSA:n ja FCA:n liitto näytti vastaavan molempien osapuolten tarpeeseen saada toiminnalleen mittakaavaa autoteollisuudessa, jossa pienempien on yhä vaikeampi selvitä yksikseen. Mielenkiintoisesti fuusiokeskusteluissa käytettiin avoimesti ilmaisua “tasaveroisten liitto”, jota käytettiin myös Daimler-Chryslerin lyhyen katastrofiliiton yhteydessä.

Alussa merkit olivatkin lupaavia. Jyrkkänä, mutta tehokkaana tunnettu Carlos Tavares luotsasi autojättiä tiukkaan talouskuriin. Toimittajien kannalta oli tylsää, että kaikki automallit perustuivat samaan tekniikkaan, näyttivät samalta ja tuntuivat samalta, mutta on epätodennäköistä, että monetkaan kuluttajat näkivät asiaa samoin. Nopeassa tahdissa tuli myös selväksi, että rahaa säästämällä tärkeisiin asioihin voi silloin tällöin panostaa tärkeiden mallien kohdalla.

Mutta Tavareksen toiminta ei ollut riittävää Yhdysvalloissa, jossa Stellantiksella on merkittävä rooli FCA-juuriensa takia. Joulukuussa 2024 Tavares päätti lähteä painostuksen edessä. Nykyisin pitkän linjan autojohtaja on viinitilallinen Portugalissa. Stellantiksella puolestaan kesti peräti toukokuuhun 2025 nimittää uusi pääjohtaja.

Nyt Antonio Filosa esitteli uuden uuden pitkän linjan strategiansa. Stellantis kärsii ylikapasiteetista tuotantolaitoksissa ja on avoimesti antamassa PSA:n kulmakivinä toimineiden Zaragozan ja Rennesin tehtaiden kapasiteettia kiinalaisille yhteistyökumppaneille. Madridin tehdas annetaan Leapmotorille kokonaan ja Leapmotorin tekniikkaa nähdään myös Eurooppa-malleissa.

Stellantiksen omat brändit jaetaan kolmeen tasoon: ensimmäisen tason merkit ovat Peugeot, Fiat, Jeep, Ram ja hyötyajoneuvojen Pro One. Niihin kohdistuu jatkossa 70% resurssipanostuksesta. Kakkostasolla ovat Citroën, Alfa Romeo, Opel (ja Vauxhall) ja niiden tehtävänä on keskittyä kotimarkkinoille.

“Erikoismerkit” Lancia ja DS, palaavat niin ikään lähinnä kotimaidensa markkinoille, ja molemmat joutuvat toisen merkin holhoukseen. Lanciaa kaitsee Fiat, DS:ää jälleen Citroën. Maseratin kohtalo on edelleen ilmassa, sillä vaikka uusista malleista on ollut puhetta, voisi merkin paikka olla muuallakin kuin Stellantiksessa.

Lisäksi säästökuuri kiristyy ja STLA One -perusrakenne karsii yhtiön perusrakenteiden määrää entisestään. 2030 mennessä Stellantiksen pitäisi olla kolmen perusrakenteen varassa ja 70% komponenteista pitäisi olla samoja. Trendi on toki sama kuin monilla muilla, sillä “SDV”:n eli ohjelmistopohjaisten autojen uskotaan ratkaisevan sen, että eri merkit voivat valmistaa entistä läheisemmin samanlaisia autoja.

Huoli omista

14 merkin ja kokonsa vuoksi Stellantis on suosittu pöytäkeskusteluaihe autoalan illanvietoissa. Tällä viikolla ranskalainen kollega vaikutti aidon huolestuneelta siitä, mitä Euroopan osalta ranskalaisvetoiselle autojätille käy. Citroënin siirtyminen oudosta ylellisyydestä pikkuoutoon budjettiluokkaan on jo vuosia sitten aiheuttanut kurtistuneita kulmia Ranskassa, ja nyt merkin siirtäminen kakkostasolle huolestuttaa edelleen. Eikä Peugeotin avoin flirttailu Dongfengin kanssa herätä kotimarkkinoiden luottamusta.

– Tuntuu, että Tavaresin aikaan Stellantiksella oli ainakin suunta, totean kollegalle.
Ranskalaistoimittaja nyökkäilee hyväksyvästi.

Esimerkiksi Citroënin perustamalla Rennesin tehtaalla on 50 vuoden historia ja se on pienen ranskalaiskaupungin suurin yksityinen työnantaja. Poissyn tehtaasta tehdään puolestaan kierrätyskeskus, jolla vältetään laitoksen sulkeminen. Ratkaisu on hiukan sama, kuin minkä Renault teki Flinsin tehtaan kanssa.

Renaultin pelikirjasta on myös se, että “rätti-Sitikka”, 2CV, saapuu takaisin uutena retroilevana sähkömallina. Julkaistun vihjekuvan perusteella muotoilijoilla on ainakin ollut tekemistä sovittaa nykyaika ja pyöreä 2CV yhteen. Valmiimpi tuote nähdään lokakuussa Pariisin autonäyttelyssä. Rättärin paluu on yksi kolmesta “e-Car”-autosta. Nimityksellä Stellantis viittaa EU:n suunnitelmissa olevaan autoluokkaan, jossa pieniä henkilöautoja voitaisiin valmistaa kevennetyillä vaatimuksilla esimerkiksi turvalaitteiden suhteen.

Vielä ennen paluulennon lähtemistä JLR (o.s. Jaguar Land Rover) ja Stellantis kertovat yhteistyöstä, jossa kehitetään autoja Yhdysvaltojen markkinoille. Stellantis ei maininnut merkkejä, mutta kyse on ilmiselvästi Jeepistä. JLR puolestaan saa käyttöönsä Stellantiksen ylikapasiteetilla olevien tehtaiden valmistuskapasiteettia.

– Tuntuu, että joka päivä tai viikko tulee jokin uusi käänne, ranskalainen kollega huokaa.

Onko Stellantis liian suuri epäonnistumaan vai tuleeko sen tarinasta uusinta Daimler-Chryslerista, katkeraa eroa myöten? Nähdäänkö loppunäytöksenä sittenkin vaatteensa repinyt John Elkann huutamassa “STELLA!” katkerana pääkonttorin sateisella sisäpihalla? Vielä on liian aikaista sanoa, mutta alkukivikko jatkuu vielä vuosia.