Taulukko vuodelta 1961 näyttää, kuinka suihkukoneet olivat kerrassaan mullistaneet Suomen lentoliikenteen viiden vuoden aikana

Kuva Moottorin arkisto

Suihkukoneet suorastaan muuttivat suomalaisten käsitystä kotimaastaan, kun esimerkiksi Tukholma oli yhtäkkiä alle tunnin päässä Helsingistä, eikä Amerikan-lentoonkaan tarvinnut varata enää vuorokautta.

65 vuotta sitten Suomessa ja muuallakin elettiin hyvin mielenkiintoisia aikoja, kun ihmisten matkustaminen paikasta toiseen oli kokemassa muutosta, jollaista ei ennen sitä eikä sen jälkeen ole nähty. Boeing 707:n, Douglas DC-8:n ja Sud Aviation Caravellen kaltaiset huippumodernit suihkumatkustajakoneet olivat uusinta uutta, ja näinä muutoksen vuosina ne "pienensivät" maapallon pysyvästi.

Suihkukoneiden tuoman muutoksen suuruutta lukijoilleen havainnollistaakseen Moottori laati numeroonsa 2/1961 mielenkiintoisen taulukon.

Pan Am avasi suihkureitin New Yorkista Helsinkiin 13. huhtikuuta 1961. Boeing 707:n kaltaiset ensimmäisen sukupolven suihkumatkustajakoneet olivat hurjan äänekkäitä, ja siksi monet vastaanottokomiteassa pitelevätkin korviaan. KUVA: Börje Hielm via Suomen Ilmailumuseo via Finna

Taulukossa vertailtiin lentoaikoja kymmeneen suosittuun kohteeseen Euroopassa sekä neljään kaukokohteeseen neljässä muussa maanosassa. Yhteen sarakkeeseen otettiin esimerkkiaika tammikuulta 1956, ja vertailusarakkeeseen puolestaan lentoaika samaan kohteeseen suihkukoneella tasan viisi vuotta myöhemmin, tammikuulta 1961.

Vuoden 1956 tilanteessa käytännössä kaikki lennot Suomesta lennettiin mäntämoottorikoneilla, kuten vaikkapa Aeron Douglas DC-3:lla ja Convair Metropolitanilla. Ensimmäinen suihkumatkustajakone, brittiläisvalmisteinen de Havilland Comet, maailman ensimmäinen suihkumatkustajakonetyyppi ylipäätään, Helsinkiin oli tosin laskeutunut jo vuonna 1952. Tuon lennon historiallisuutta lisäsi se, että koneen kyydissä Helsingin olympialaisiin saapui itse prinssi Philip, kuningatar Elisabet II:n aviomies ja kuningas Charles III:n isä.

Aeron ensimmäinen Super-Caravelle OH-LSA eli "Helsinki" Seutulassa aivan uuttuuttaan kiiltävänä 25.7.1964. Super-Caravelleja ennen Aerolla oli vuodesta 1960 alkaen "höyry-Caravelleja" eli tyypin varhaisempaa versiota. Kuvan taustalta on mahdollista bongata mäntämoottorikoneita, Douglas DC-6 sekä Convair Metropolitan. Autokalustokaan ei ole pahimmasta päästä. KUVA: Urho Hokkanen via Suomen Ilmailumuseo via Finna

Vuonna 1961 tilanne oli todellakin eri, sillä nyt myös Aero Oy eli nykyinen Finnair oli ottanut käyttöönsä suihkumatkustajakoneen, ranskalaisvalmisteisen Sud Aviation Caravellen, joka muuten oli tietyiltä osin sukua de Havilland Cometille. Aeron Caravelle-uutuuden lisäksi useiden muidenkin lentoyhtiöiden tuoreet investoinnit suihkukoneisiin paransivat vuoden 1961 tilanteessa Suomen lentoyhteyksiä oleellisesti.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

"Nopeus on ajan säästöä lentoliikenteessä"

Viime vuosina kansainvälisessä lentoliikenteessä tapahtunut suihkukoneiden läpimurto on muuttanut suuresti käsityksiämme maamme etäisestä asemasta Euroopan ja muun maailman keskuksiin nähden. Helsinki, joka on maassamme toistaiseksi ainoana lentoasemana liitetty suihkuliikenneverkostoon, ei tunnu enää olevan niin kaukana, kuin esim. viisi vuotta sitten. Ihmisillä on tapana laskea etäisyyksiä myös käyttäen apunaan niihin kulunutta aikaa. Niinpä näkee mainostettavan: ’Helsinki on vain 2 t päässä’ jne.

Hanki rajaton lukuoikeus

Haluatko jatkaa lukemista?

Autoliiton jäsenenä saat rajattoman pääsyn kaikkiin Moottori+ -sisältöihin.

Jäsenenä saat nämä edut ja paljon muuta

Moottori

Moottori+ -sisältöjen lukuoikeus ja painettu lehti 8 kertaa vuodessa.

Tiepalvelu

Autoliiton Tiepalvelu turvaa Plus- ja Premium-jäsenten matkan Suomessa ja ulkomailla.

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat