Tien päällä pää alaspäin – Great Ocean Road on parasta Australiaa

Australia mielletään helposti isoksi aavikoksi, jossa Krokotiilimies elää sulassa sovussa erittäin vaarallisen ympäristönsä kanssa. Kyseessä on kuitenkin saari…

Tyhjä mutkatie halaa merenrantaa, ja aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta. Linnutkin varmaan laulavat, mutta niitä ei matalasti murisevan V8-moottorin alta kuule. Takamus on tiukasti kiinni laveassa nahkapenkissä: radiossa soi Bruce Springsteenin Born to Run. Tämä on elämää. Arki on Australiasta katsottuna kovin kaukana.

Roadtripissä täällä englantilaisten vanhassa siirtomaavankilassa on jotain samaa kuin automatkassa USA:ssa. Iso maa on yhtä kuin pitkät etäisyydet. Tien varsia korostavat halvat motellit ja pikaruokalat. Ihmiset ovat tukevia ja hymyilevät paljon. Melbourne sitä ympäröivine viinitiloineen tuo tosin nopeasti mieleen San Franciscon.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Veteraanikorvauksilla

Maailma on täynnä hienoja teitä, mutta Kaakkois-Australian rannikkoa kiertävä ja 243 kilometriä pitkä ”Suuri Valtameritie” on yksi hienoimmista. Se valmistui vuosina 1919–32, ja sen rakentamisesta vastasivat ensimmäisestä maailmansodasta kotiin palanneet 3 000 veteraania.

Virallisesti tie vie Warrnamboolista Torquayhin. Matka kannattaa kuitenkin aloittaa Portlandista, jossa on muutamia Victorian osavaltion vanhimpia rakennuksia. Meno pienessä rantakaupungissa on boheemia. Seuraavaksi yöpymispaikaksi kannattaa valita Port Fairy: pittoreski kylä, jonka leveä pääkatu tuo mieleen Amerikan raitit. Ranta ei tosin ole kaukana missään näistä paikoista, varpaat voi kastaa rantaveteen melkein missä vain.

Mahdollisuuksia ekstempore-pysähdyksiin on runsaasti. Tiellä on tilaa, ja mieli tekee todellakin pysähdellä usein. Kannattaa kuitenkin muistaa, että seitsemän maailman kymmenestä myrkyllisimmästä käärmeestä löytyy Australiasta. Ei siis sandaaleissa puskiin…

Luonnon taidetta

Warrnamboolissa voi oikeaan vuodenaikaan bongata valaita. Niitä ruokitaan aivan rannan tuntumassa. Kaupungissa on myös hyvä merimuseo. Kannattaa myös katsastaa Hopkinsin vesiputoukset.

Seuraava pysäkki on pieni Port Cambell, josta muutaman kilometrin päässä sijaitsevat 12 apostolia. Näitä merestä kohoavia kalliopylväitä voi tuijottaa päivän. Lähistöllä on runsaasti muitakin henkeäsalpaavia kalliomuodostumia.

12 kivipaasia, apostolit, ovat kuitenkin Great Ocean Roadin näyttävin nähtävyys. Rannalla kannattaa hiljentyä kuuntelemaan, mitä kerrottavaa apostoleilla on. Apostoleja ei ole itse asiassa enää niin monta kuin aikoinaan. Meren voima on loputon, ja eroosio syö ja muuttaa jatkuvasti rantakallioiden muotoa.

Parhaiten rantaviivan hahmottaa luonnollisesti ilmasta käsin. Halukkaille on tarjolla niin helikopteri- kuin kuumailmapallokyytiä.

Yön ainoa valopilkku

Australian rannikko on täynnä tarinoita haaksirikoista. Otwayn niemen majakka auttaa ymmärtämään, miksi. Cape Otwayssa voi matkata ajassa taaksepäin yli 100 vuotta. Majakanvartijan elämä lienee ollut kovin yksinäistä. Siksi seuraava tauko vilkkaassa Apollo Bayssa on tervetullut.

Täältä Lorneen tie mutkittelee jälleen kerran – yllätys yllätys – rantaa seuraten. Näköalat ja ajonautinto jäävät elämään muistoissa.

Luonto Lornen ympäristössä on vehreä, Great Otway -luonnonpuisto tarjoaa runsaasti lyhyitä patikkaretkimahdollisuuksia. Puistossa pauhaa runsaasti vesiputouksia, ja niistä näyttävimmät ovat Erskine Falls’n putoukset. Pieni patikointimatka putouksille piristää kivasti kroppaa. Kalimnan putoukset eivät ole yhtä vaikuttavat, mutta seesteisessä ympäristössä on jotain kovin mystistä. Kolmas suositeltava putous on Phantom eli Haamuputoukset.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Elämä on jatkuvaa surffausta

Viimeinen pysähdys on Torquayssa, yhdessä surfaajien mekoista. Täältä ajetaan pittoreskiin ja erittäin viktoriaaniseen Queenscliffiin, mistä on lauttayhteys Sorrentoon. Melbourne, yli neljän miljoonan asukkaan metropoli ei ole enää kaukana.

Vajaa viikko sujuu upealla rantatiellä nopeasti. Parasta ovat vaihtuvat maisemat: vehreitä lampailla täytettyjä nummia, hiekkarantaa, sademetsää, jylhiä kallioita, viktoriaanista kylämiljöötä. Osat tiestä ovat niin upeita, että ne tulee ajettua kahteen kertaan. Kilometrejä ei tosin tule nieltyä kovin paljon, koalakarhujen laiskuus inspiroi ottamaan lomalla iisimmin.

Jos aikaa on kuitenkin vielä ylimääräiselle seikkailulle, ja peffa on puutunut jo tarpeeksi auton penkissä, Great Ocean Walk tarjoaa 91 kilometrin vaelluksen hienoa rannikkoa seuraten.

Lisätietoa www.visitgreatoceanroad.org.au/ tai www.australia.com ja tiestä voi nauttia myös Google Mapsin kautta – etenkin satelliittinäkymän avulla.

Teksti: Vesa Eskola Kuvat: alueen matkailutoimistot