Tiesitkö tämän liikennemerkeistä?

Jokaisen autoilijan tulisi tietää liikennemerkkien merkitykset, mutta välillä niiden tulkitseminen voi olla haastavaa. Joihinkin merkkeihin sisältyy sääntöjä, jotka eivät ole päälle päin ilmeisiä.

Julkaisimme heinäkuun alussa artikkelin, jossa kerroimme, että moni suomalaisautoilija kohtaa haasteita erilaisten pysäköintiin liittyvien liikennemerkkien tunnistamisessa ja niiden oikeanlaisessa tulkinnassa, vaikka liikennemerkkien ymmärtäminen on keskeinen edellytys ajokortin saamiselle.

Tästä heräsikin epäilys, ettei muidenkaan liikennemerkkien sanomat ole kaikille kuljettajille välttämättä ollenkaan selviä. Näinpä pyysimme Autoliiton koulutuspäällikköä, Teppo Vesalaista, nostamaan esille saloja myös pysäköintiin liittymättömien liikennemerkkien takaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Maksullisen pysäköinnin aikarajoitukset – milloin ne ovat voimassa?

Aiempaan artikkeliin liittyvästä lukijan kysymyksestä kävi ilmi, että Maksullinen pysäköinti -lisäkilpi saattaa olla monille epäselvä. Erityisesti selvennystä kaivataan siihen, tarkoittaako sulkeissa oleva kellonaikamerkintä "(8-15)" maksullista pysäköintiä ainoastaan lauantaina vai koskeeko se myös sunnuntaita.

Pysäköinti on tämän lisäkilven vaikutusalueella maksullista arkisin klo 8-17 ja lauantaisin klo 8-15.

– Maksullinen pysäköinti -lisäkilven yhteydessä annettujen kellonaikojen logiikka on sama kuin pelkissä Voimassaoloaika -kilvissäkin. Mustat numerot ilman sulkeita tarkoittavat arkipäiviä maanantaista perjantaihin, mustat numerot sulkeissa arkilauantaita ja punaiset numerot sunnuntaita, itsenäisyyspäivää, vapunpäivää tai kirkollista juhlapäivää, Vesalainen täsmentää.

Pysäköinnin alkamisajan osoittamisvelvollisuus

Kesällä 2020 tieliikennelakimuutoksen myötä tuli mahdolliseksi osoittaa pysäköinnin alkamisaika myös muilla tavoilla kuin pysäköintikiekolla paikoissa, joissa tätä lisäkilvellä edellytetään.

Nykyään pysäköinnin alkamisaika on osoitettava ”selkeästi havaittavalla tavalla”. Tämä sanamuoto on tuonut helpotusta autoilijan arkeen, koska nyt pysäköinnin alkamisajan voi ilmoittaa perinteisen tai sähköisen pysäköintikiekon lisäksi esimerkiksi kirjoittamalla se paperilapulle.

– Tämän olen itse kokenut hyväksi uudistukseksi liikkuessani aika-ajoin vierailla autoilla, joista ei aina löydykään pysäköintikiekkoa, kun sitä tarvittaisiin. Nyt ongelma on ratkaistavissa helposti esimerkiksi kaivamalla lompakosta ostoskuitti ja kirjoittamalla saapumisaika sen taakse, Vesalainen kiittelee.

Lapun sijoituksessa kojelaudan päälle tulee olla hieman tarkempi kuin pysäköintikiekon kanssa. Heppoinen paperilappunen kun saattaa pudota kojelaudan päältä ilmavirran vaikutuksesta ovea kiinni lyötäessä tai auton puhaltimen käynnistyessä esilämmitys- tai -ilmastointitoiminnon käytön yhteydessä.

Edellisen aikarajoituksen aikana käytetty pysäköintiaika

Pysäköinnin alkamisajan osoittamisvelvollisuuteen liittyen saatiin toinenkin parannus lain voimaantultua, korjauspaketin myötä. Pysäköintikiekon käyttöön ja pysäköinnin aikarajoituksiin liittyvä lainsäädäntö ei aiemmin ollut yksiselitteinen, jonka vuoksi sitä tulkittiin eri puolella Suomea eri tavoin. Näin asian ei tietenkään kuulu olla.

Korjauspaketin valmistelun yhteydessä hallituksen esitykseen HE 17/2020 kirjattu tulkinta selvensi asiaa: ”Kun enimmäisajan rajoitus tulee uudelleen voimaan esimerkiksi seuraavan vuorokauden puolella, edellisen aikarajoituksen aikana käytetty aika ei vähennä pysäköintiaikaa.”

– Täsmennys on hyvä, mutta ehdottomasti selkeämpää olisi vielä ollut, jos korjauspaketin yhteydessä hallituksen esitykseen kirjattu tulkinta olisi kirjattu suoraan lakitekstiin, Vesalainen toteaa ja havainnollistaa asiaa esimerkillä:

Kuljettaja pysäköi keskiviikkona kello 18.45 pysäköintipaikalle, jolla on arkisin kello 8–22 välisenä aikana voimassa 4 h-aikarajoitus pysäköinnin alkamisajan osoittamisvelvollisuudella. Hän asettaa parkkikiekkoon saapumisajaksi kello 19.00. Edellä mainitun, hallituksen esitykseen 17/2020 kirjatun tulkintatavan puitteissa pysäköinti on sallittu seuraavaan arkipäivään klo 12 saakka.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mitä eroa on pysäyttämisellä ja pysäköinnillä?

Pysäyttämiseksi katsotaan ajoneuvon lyhytaikainen seisottaminen siihen nousemiseksi tai poistumiseksi. Myös ajoneuvon kuormaaminen ja kuorman purkaminen täyttävät pysäyttämisen kriteerit.

Sen sijaan kaikki muu auton seisottaminen on pysäköintiä siitä riippumatta, onko kuljettaja paikalla vai ei.

Pihakatu, Kävelykatu ja Pyöräkatu

Pihakatu, Kävelykatu ja Pyöräkatu -merkkien kohdalla todetaan, että on noudatettava kyseiseen katutyyppiin liittyviä, tieliikennelakiin kirjattuja, liikennesääntöjä.

Ajettaessa ajoneuvolla pihakadulla on jalankulkijoille annettava esteetön kulku. Ajonopeus on sovitettava jalankulun mukaiseksi, eikä se saa ylittää 20 kilometriä tunnissa.

Pysäköinti pihakadulla on sallittu vain merkityllä pysäköintipaikalla. Polkupyörän ja mopon sekä liikkumisesteisen pysäköintitunnuksella tai kotihoidon pysäköintitunnuksella varustetun ajoneuvon saa kuitenkin pysäköidä pihakadulla muuallekin, jos siitä ei aiheudu huomattavaa haittaa pihakadun liikenteelle eikä muulle käyttämiselle.

Myös kävelykadulla on jalankulkijoille annettava esteetön kulku. Moottorikäyttöisen ajoneuvon saa kävelykadulla ajaa vain sen varrella olevalle kiinteistölle, jos sinne ei ole muuta ajokelpoista yhteyttä. Kävelykadun ylittäminen on kuitenkin sallittu. Myös huoltoajo kävelykadulla on sallittu, jos liikennemerkillä niin osoitetaan.

– Pihakadun tavoin ajonopeus on kävelykadullakin sovitettava jalankulun mukaiseksi, eikä se saa ylittää 20 kilometriä tunnissa, Vesalainen opastaa.

Moottorikäyttöistä ajoneuvoa tai sen perävaunua ei saa pysäyttää eikä pysäköidä kävelykadulla. Pysäyttäminen on kuitenkin sallittu pakollisen liikenne-esteen, väistämisvelvollisuuden noudattamisen tai hätätilanteen vuoksi. Jos huoltoajo on kävelykadulla liikennemerkillä sallittu, ajoneuvon saa pysäyttää huoltoajon vaatimaksi ajaksi.

Ajettaessa ajoneuvolla liikennemerkillä osoitetulla pyöräkadulla on polkupyöräilijöille annettava esteetön kulku. Ajonopeus on sovitettava pyöräilyn mukaiseksi.

– Pyöräkadulle ei ole laissa määritelty tiettyä nopeusrajoitusta, kuten piha- tai kävelykadulle, vaan nopeusrajoitus osoitetaan erillisin liikennemerkein. Suunnitteluohjeistuksen mukaan rajoituksena tulisi käyttää enintään 30 km/h, Vesalainen kertoo.

Pysäköinti pyöräkadulla on sallittu vain merkityllä pysäköintipaikalla. Liikkumisesteisen pysäköintitunnuksella varustetun ajoneuvon saa pysäköidä pyöräkadun ajoradalla muuallekin, jos siitä ei aiheudu kohtuutonta haittaa. Polkupyörän ja mopon saa pysäköidä pyöräkadulla myös jalkakäytävälle, jos se ei haittaa kohtuuttomasti jalkakäytävällä kulkemista.

– Pyöräkadulta poistuttaessa ei ole samanlaista väistämisvelvollisuutta kuin piha- tai kävelykadulta tultaessa vaan väistämisvelvollisuus määräytyy tavallisen risteyksen tavoin liikennevalon, -merkin tai -säännön mukaisesti, Vesalainen alleviivaa.

Tunneli ja Tunneli päättyy -merkit

Usein ”Esson baarin” keskusteluissa törmää naureskeluun Tunneli ja Tunneli päättyy -merkkien osalta. Ihmetystä aiheuttaa lähinnä se, että eivätkö ajoneuvojen kuljettajat ymmärrä tulevansa tunneliin tai poistuvansa sieltä ilman merkkejäkin. Merkeillä on kuitenkin selkeä tarkoitus.

Tästä eteenpäin on noudatettava tunnelissa voimassa olevia liikennesääntöjä.

– Merkkien rajoittamalla alueella on noudatettava tieliikennelaissa määriteltyjä, tunnelissa voimassa olevia, liikennesääntöjä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että autossa on käytettävä ajovaloja, ja pelkät huomiovalot eli ns. päiväajovalot eivät ole sallittuja. Ajoneuvoa ei myöskään saa peruuttaa eikä kääntää tulosuuntaan. Pysäyttää ja pysäköidä saa vain hätätilanteessa, ja silloinkin on pyrittävä käyttämään tähän tarkoitukseen osoitettuja alueita. Ajoneuvon moottori on sammutettava, jos pysäytys tai pysäköinti pitkittyy, Vesalainen opastaa.

Tunneli päättyy -merkin jälkeen voi esimerkiksi keliolosuhteiden niin salliessa vaihtaa ajovaloilta huomiovaloille.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kuorma- ja pakettiautolla ajo kielletty -liikennemerkki sekä Ajoneuvoryhmä -lisäkilpi

Kuorma- ja pakettiautolla ajo kielletty -liikennemerkin moni luulee koskevan pelkästään kuorma-autoja, vaikka se virallisen nimensä mukaisesti koskee myös pakettiautoja. Virhetulkinta johtuu Vesalaisen mukaan siitä, että merkissä on vain kuorma-auton kuva. Ne, jotka tietävät kyseisen merkin koko merkityksen, puolestaan sotkevat sen sanoman helposti Ajoneuvoryhmä-lisäkilpeen, jossa on kuorma-auton kuva.

Tämä merkki kieltää sekä kuorma- että pakettiautoilla ajamisen.

– Toisin kuin Kuorma- ja pakettiautolla ajo kielletty -liikennemerkki, kuorma-auton kuvalla varustettu Ajoneuvoryhmä-lisäkilpi koskee pelkästään kuorma-autoja. Pakettiautoille on oma, pakettiauton kuvalla varustettu, lisäkilpi, Vesalainen selventää.

Tämä Ajoneuvoryhmä-lisäkilpi kohdentaa liikennemerkin sanoman koskemaan vain kuorma-autoja – ei siis pakettiautoja, kuten usein virheellisesti luullaan.

Tämä Ajoneuvoryhmä-lisäkilpi kohdentaa liikennemerkin sanoman koskemaan vain pakettiautoja.

Ajoneuvoryhmä-lisäkilpiä käytetään liikennemerkin alla, kun halutaan rajata liikennemerkillä osoitettu kielto, rajoitus, määräys tai sääntö koskemaan vain lisäkilvessä ilmaistua ajoneuvoa. Jos taas halutaan joku tietty ajoneuvoryhmä rajata kiellon, rajoituksen, määräyksen tai säännön ulkopuolelle, voidaan Ajoneuvoryhmä-lisäkilvessä käyttää ”Ei koske” -tekstiä.

Vasemmalle kääntyminen kielletty ja U-käännös kielletty -merkit.

Vasemmalle kääntyminen kielletty ja U-käännös kielletty merkit ovat varsin simppeleitä. Niihinkin kuitenkin liittyy yksi mielenkiintoinen asia, joka ei Vesalaisen mukaan ole kaikkien kuljettajien tiedossa.

– Vasemmalle kääntyminen kielletty merkki -kieltää myös U-käännöksen. U-käännös kielletty sen sijaan ei kiellä vasemmalle kääntymistä, Vesalainen opastaa.