Tiestön kunnostamiseen riittävästi rahaa, vaatii Keskuskauppakamari

”Infran kunnolla on suuri merkitys myös liikenteen päästövähennyksiin”, tähdentää Keskuskauppakamari, joka pelkää nyt suunnitellun rahoituksen riittävän vain liikenneverkon pistemäisiin paikkauksiin.

Liikenneinfran rahoitustasoa on nostettava, jotta väylästön kuten tieverkoston kuntoon voidaan panostaa, muistuttaa Keskuskauppakamari tuoreessa kannanotossaan.

Lausuntokierroksella ollut valtion infrainvestointiohjelma on riittämätön, liikenneinfran rahoitustasoa on nostettava, jotta infran kuntoon voidaan panostaa. Keskuskauppakamari toivoo, että päätöksenteossa huomioitaisiin paremmin liikenteen taloudellinen merkitys.

– Infran kunnolla on suuri merkitys myös liikenteen päästövähennyksiin, Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood linjaa.

Keskuskauppakamari on antanut oman lausuntonsa, joka liittyy väyläverkon vuosien 2022–2029 investointiohjelman luonnokseen.

Wood tuo esiin, että nykyisellä rahoitustasolla on useita yhteiskunnallisesti merkittäviä hankkeita, jotka tulevat jäämään uuden investointiohjelman ulkopuolelle.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kehnoja siltoja ja pikapaikkauksia

Moottorin haastattelemat tienpidon asiantuntijat myöntävät, ettei tienpidon nykyrahoitus riitä aina järkevimpään korjaustapaan. Rahoitus ei siis anna myöten päällystää kaikkia huonokuntoisia teitä vaan paljon joudutaan myös paikkamaan – jos kohta se on ongelmien sysäämistä eteenpäin.

– Ohjelman taloudellinen raami pohjautuu Liikenne 12 -suunnitelman taloudelliseen kehykseen, joka ei valitettavasti riitä takaamaan riittävää investointitasoa suomalaiselle väyläverkolle, eikä tue suomalaisten yritysten logistista kilpailukykyä, Wood huomauttaa.

Tiestön kunto vaikuttaa yksityisautoiluun mutta myös tavarankuljetusten kilpailukykyyn. Haasteina ovat tiestön ajettavuus ja matka-ajat, jotka saattavat pidentyä kiertoreittien vuoksi, joiden syynä ovat korjaustarpeessa olevat vanhat panorajoitetut sillat.

Ongelmallisia ovat erityisesti 1950–1970-luvuilla valmistuneet teräspalkkisillat, joista monia ei ole koskaan peruskorjattu. Suomessa on noin 800 huonokuntoista siltaa eli viitisen prosenttia koko siltakannasta.

Raha valuu pistepaikkauksiin

Wood epäileekin, että liikenneinfran rahoitustason jäädessä nykytasolle investoinnit valuvat liikenneverkon pistemäisiin paikkauksiin.  Woodista liikenteen ja liikenneväylien merkitys olisi huomioitava yhtenä talouden toimintaedellytyksistä. Investointisuunnitelman yhtenä heikkoutena on investointien pistemäisyys, joka ei tue alueiden elinvoimaa ja kasvua.

– Suomen vientiteollisuuden vaikutus suoraan ja välillisesti on yli 46 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Yksi merkittävimmistä reunaehdoista viennille on toimiva ja hyväkuntoinen liikenneinfra. Suomen väyläomaisuudesta eli liikenneverkostosta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää.

Wood tuo esiin myös sen, että yritysten sijoittautumiseen vaikuttaa kuljetusten toimintavarmuus ja kustannustehokkuus. Suomen sisäisten yhteyksien toimivuus on yritysten toiminnan perusedellytys niiden toimiessa globaaleilla markkinoilla.

Liikenteen päästövähennysten saavuttaminen vaatii useita eri keinoja, eikä infran kunnon merkitystä pidä aliarvioida näissä päästötalkoissa, Keskuskauppakamari muistuttaa.

Autoliitto: Suomi liikkuu kumipyörin

Autoliitto on puolestaan muistuttanut eri otteisiin, että tieliikenteessä liikkuu 93 prosenttia henkilöliikenteestä ja henkilöauton osuus henkilöliikenteestä on yli 80 prosenttia.

Suomen hieman yli 2,7 miljoonalla liikennekäytössä olevalla henkilöautolla ajetaan myös erittäin merkittävä määrä tavaraliikennettä. Maantieliikenteen osuus kaupallisesta tavaraliikenteestä on 88 prosenttia tavaratonneista ja 2/3 tonnikilometreistä. Samaan aikaan rautatieliikenteen osuus henkilöliikenteestä on 4 prosenttia (Henkilöliikennetutkimus 2016) ja kaupallisesta tavaraliikenteessä 13 prosenttia ja 1/4 tonnikilometreistä.

Vuoden 2021 toisella neljänneksellä kuorma-autoilla kuljetettiin tavaroita 61 miljoonaa tonnia, mikä oli 10 prosenttia enemmän kuin edeltävän vuoden vastaavalla neljänneksellä. Maa-ainesten kuljetettu määrä kasvoi 14 prosenttia ja muiden kuin maa-ainesten kuljetettu määrä kasvoi 9 prosenttia verrattuna edeltävän vuoden vastaavaan neljännekseen. Nämä tuoreet tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta Tieliikenteen tavarankuljetukset -tilastosta.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Keskuskauppakamari, Autoliitto, Tilastokeskus / Tieliikenteen tavarankuljetukset, Traficom / Henkilöliikennetutkimus,

a:3:{i:0;s:6:"101384";i:1;s:5:"96753";i:2;s:6:"101387";}

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy