Tiet rapistuvat, renkaat rikkoutuvat – kuljetusala huolissaan tiemäärärahojen rajusta leikkauksesta

Suomessa päällystetään tänä vuonna noin 2 200 tiekilometriä, mikä on lähes kolmannes edellisvuotta vähemmän.

Ensi vuoden talousarviossa teiden kunnossapidon määrärahat tippuvat lähes 400 miljoonaa, mistä seuraa tiestön pintakunnon rapautuminen ja 2,5 miljardin euron korjausvelan uusi kasvu, epäilee INFRA ry, joka on infrarakentamisen ammattilaisten toimiala- ja työnantajaliitto.

Jotta Suomen koko perusväylästön korjausvaje saataisiin poistettua, se edellyttäisi muutaman lähivuoden aikana vuosittaisen satsauksen kasvattamista arviolta noin prosenttiin bruttokansantuotteesta eli 2,2 miljardiin euroon.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Liikenneverkko – kehityksen jarru?

Suomen liikenneverkko ei INFRAn mukaan vastaa enää vaatimuksiin, joita ilmastonmuutos, kaupungistuminen, työvoiman liikkuvuus ja teollisuuden kuljetukset asettavat. Siitä on tullut Suomen kehityksen jarru.

Yhdistyksellä on selkeä viesti väylärahoista päättäville: väyläinfraan sijoitettu raha palautuu yhteiskunnalle huomattavien korkojen kanssa.

– Liikenneinvestoinnit tuovat esimerkiksi kasvukeskusten osaajat ja heitä tarvitsevat työnantajat lähemmäs toisiaan. Ne vetävät puoleensa yksityisiä investointeja kasvattaen sitä kautta verotuloja, sekä nopeuttavat vientituotteiden kuljetuksia, INFRAn hallituksen puheenjohtaja Nina Lindström perustelee.

– Syrjäisenä pitkien välimatkojen maana meidän on pakko huolehtia matka-ajoista.

Jarruttelua ja kiertoreittejä

– Heikot väylät ja vanhentuneet liikennejärjestelyt tarkoittavat painorajoituksia ja kiertoreittejä, jarruttelua, ruuhkia ja turhia päästöjä, INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö taustoittaa.

– Suomelle on alettava rakentaa vähähiilisen liikenteen infraa tänään, jotta päästöt pienenevät huomenna. Se tarkoittaa kaikkien liikennemuotojen sujuvuutta ja panostusta tieverkon lisäksi raiteisiin.

Päällysteet rapautuneet

Tavaraliikenteen etuja ja kuljetusyrityksiä edustavan SKAL:n tekemä kysely antaa varsin lohduttoman kuvan tiestön kunnon heikkenemisestä.

Yhdeksän kymmenestä kuljetusyrittäjästä on sitä mieltä, että päällysteet ovat rapautuneet huomattavasti. Kahdeksan vastaajaa kymmenestä huomauttaa talvihoidon heikentyneen ja 60 prosenttia yrittäjistä on sitä mieltä, etteivät tiet kestä nykyisiä kokonaispainorajoituksia.

Kuljetusyritysten mielestä heikoin tilanne on kantateillä ja alemman asteisilla teillä.

Renkaat paukkuvat

Päällysteet ovat rapautuneet ja reikiintyneet, mikä on lisännyt rengasrikkoja ja aiheuttanut autoihin teknisiä vikoja.

– Teiden kunto on selvästi rapistunut viime vuosien aikana ja tilanne näyttää vain pahenevan, jyväskyläläisen Kuljetusliike Taipale Oy:n toimitusjohtaja Riku Vainio toteaa.

Vuonna 1946 perustetulla perheyrityksellä on ajossa 90 raskasta ajoneuvoyhdistelmää ja niitä ajamassa yli 200 ammattilaista.

– Teiden rapautuminen vaikeuttaa raskaiden yhdistelmien pysymistä tiukoissa aikatauluissa. Osalla teistä ja silloista on kantavuusongelmia ja kiertoteihin turvautuminen aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia ja myöhästymisiä. Talvikunnossapito on myös huonontunut. Kun lunta on ehtinyt sataa, ja raskas liikenne on ehtinyt tallata sen paakkuiseksi, tien auraaminen tasaiseksi on lähes mahdoton tehtävä, Vainio lisää.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Valoa tien päässä

Tiestön hoito saattaa lähivuosina muuttua. Parlamentaarinen liikennejärjestelmäsuunnitelmaa pohtiva työryhmä työstää paraikaa pitkäjänteistä 12 vuoden suunnitelmaa, jonka avulla tiestön kunnossapitoon saataisiin jatkuvuutta.

– Tämä on erinomainen ajatus ja tapa, josta on hyviä kokemuksia Ruotsista ja Norjasta, Liikenneviraston johtava asiantuntija Vesa Männistö arvioi.

– On hienoa, jos samojen kansien väliin saadaan kaikki kehityshankkeet ja kunnostusrahat ja kaikki liikennemuodot.

Pitkän aikavälin suunnitelmaa olisi tarkoitus arvioida ja tarvittaessa muuttaa eduskuntakausittain. Muutostarpeita voi tuoda esimerkiksi liikenteen vilkastuminen.

– Kyse on lopulta siitä, sitoutuvatko poliitikot asiantuntijoiden yhdessä laatimaan ohjelmaan, josta selkeästi näkyy mihin rahat pitkällä suunnittelukaudella menevät ja mitä rahalla saadaan aikaiseksi, Männistö kiteyttää.

Työryhmän työn pitäisi valmistua marraskuun loppuun mennessä.

Lähteet: www.rakennusteollisuus.fi/INFRA/,www.skal.fi, www.liikennevirasto.fi Kuvituskuvat: Moottorin arkisto/Antti Hentinen ja Lauri Ahtiainen