Tuhnu talvi kannustaa kaupunkilomalle – viisi vinkkiä Tukholmaan

Surkea talvi ei ole syy sykistelyyn Tukholmassakaan. Jos sää ei suosi, voi sisäkohteiden varaan voi rakentaa pikavisiitin tai pitkän viikonlopun.

Tukholma on harmaa, kuten arvata saattaa. Mutta kyse on vain kelistä ja yleisilmeestä. Matkailijan kannalta Ruotsin pääkaupunki kuuluu luokkaan "ympärivuotisesti kohdallaan", joten ei liene ihme, että matkailijoita riittää.

Umpisurkean sään on sanottu olevan vain pukeutumiskysymys, mutta väite on osin kukkua. "Jos keli ei suosi, keskitytään sisätiloihin", on viisautena käyttökelpoisempi ainakin kaupunkilomalla. Eikä se tarkoita välttämättä päivän viettämistä laivan hytissä tai hotellihuoneessa.

Tukholman museotarjonta on vertaansa vailla. Nähtävää ja koettavaa riittää, olipa kiinnostuksen kohteena kulttuuri, historia, taide tai ympäristö.

Eikä matkallakaan tarvitse tyytyä pelkkiin maisemiin ainakaan siinä tapauksessa, että valitsee kulkuvälineeksi laivan. Esimerkiksi Viking Line kertoi taannoin olevansa yksi Suomen suurimmista musiikkialan työllistäjistä.

Illan pääsiintyjä on tällä kertaa Steve ’n’ Seagulls, joka karautti maailman maineeseen bluegrass-versiolla AC/DC:n ”Thunderstruck”-kappaleesta, jonka on nähnyt YouTuben kautta jo lähes 100 miljoonaa katsojaa.

Illan aikana käy ilmi, että esiintymismahdollisuuden punaisilla laivoilla saavat myös muusikon ja musiikkiteknologin tutkintoja suorittavat opiskelijat vastatessaan vuorollaan tanssi- ja taustamusiikista.

Sillipurkin kyljestä pop-taivaan megatähdeksi

M/S Mariellan saavuttua Tukholmassa satamaan, jatkuu matka bussikyydillä. Tarkalla ennakkosuunnittelulla ja huipputason suunnistamisella päivässä ehtii kiertämään useamman kohteen, mutta ahnehtiminen nipistää ainakin lounaan nautinnosta lähes mekaaniseksi suoritukseksi, joten malttia on helppo suositella.

Kaksi paikkaa ja lounas voisi olla hyvä yhdistelmä, mutta tällä kertaa rima asetetaan kunnianhimoisesti kolmeen, apuna kun on paikallisopas ja kyyti.

Kierros aloitetaan aasta. Ruotsissa se on poikkeuksellisen luontevaa, sillä musiikin saralla Abbaa suurempaa saa hakea, mutta arviointikriteereillä kikkailematta ei taatusti löydä.

Yli 400 miljoonaa myytyä levyä on yksin jo suoritus, jolle ei tahdo löytyä kilpailijaa pop-musiikin saralta. Ja suosio on vieläpä maailmanlaajuista.

Yhtyeelle pyhitettyjä museoita ei kuitenkaan ole olemassa kuin yksi. Se löytyy Tukholmasta. Vuonna 2013 ovensa avanneen museon saloihin kannattaa tutustua äänioppaan matkassa.

Puikulan parasta antia ovat kielivalinnat ruotsi ja englanti. Silloin äänessä ovat bändin jäsenet itse. Suomenkielinen selostus on hieman vaatimattomampi elämys, vaikka ajaa asiansa toki sekin.

Abban varsinainen maailmanvalloitus sai tuulta alleen vuonna 1974 Waterloo-kappaleen siivittämän Euroviisuvoiton myötä. Riemua riitti vuoteen 1982, jolloin Abba ilmoitti lopettavansa.

Sittemmin Agnetha Fältskog, Björn Ulvaeus, Benny Andersson ja Anni-Frid Lyngstad eivät ole esiintymislavoille yhdessä palanneet. Uutta videomateriaalia on vuosien saatossa nähty ja uutta musiikkiakin kerrotaan äänitetyn, mutta keikkailemaan nelikko ei ole intoutunut edes huomattavaa korvausta vastaan.

Paitsi nimikkomuseossaan, jossa lavalle pääsee myös pari innokasta fania. Hologrammien kanssa esiintyessä itsensä voi laskea irti tanssimalla ja laulamalla. Esityksen saa halutessaan myös taltioituna omaan käyttöönsä.

Tällä hetkellä vaikuttaa vahvasti siltä, että vuonna 2020 Abba on nähtävissä vielä näyttävimmissä puitteissa kansainvälisen kiertueen muodossa.

Jos Abba on lähellä sydäntä, tarjoaa nimikko museo nähtävää tunneiksi, mutta moni selviää kierroksesta reilusti nopeamminkin.

Näyttelyn parasta antia on ehdottomasti autenttinen esineistö maailman mainetta kartuttaneesta tähdenmuotoisesta kitarasta vaatteisiin ja muuhun rekvisiittaan. Ja erikoiset tarinat, kuten se mistä yhtye sai nimensä.

Abba saattaa tuntua tutulta myös marketin kylmähyllyjen ääressä pähkäilevästä säilötyn kalan ystävästä, eikä ihme. Abba on paitsi yhdistelmä bändin jäsenten etunimien alkukirjaimista, myös tuttu muun muassa perinteikkäästä sillistä. Lupa nimilainaan heltisi managerin puhelahjojen vauhdittamana. Yhtyeen suosion huomioiden päätös on tuskin harmittanut jo 1800-luvulla kalabisneksessä aloittanutta yritystä.

Jos autenttinen videomateriaali bändistä herättää innostusta, on vahasta valmistettujen näköishahmojen kohtaaminen kaksijakoinen kokemus. Selfie on luonnollisesti saatava, mutta kun hahmoja tarkastelee läheltä, on kokemus osin myös karmaiseva. Hahmot ovat niin realistisia, että ne voisivat herätä henkiin hetkenä minä hyvänsä.

Matkalla maan pinnalle ja ulko-ovelle jännittää, toteutuuko museon vierailulle antama lupaus "walk in, dance out", vaikka omaa kaksi vasenta jalkaa. Samalla voi toivoa, että ensimmäistäkään tuttua ei tule tuulikaapissa vastaan.

Itämeren aaltojen alle

Maailman vanhimman ulkoilmamuseon arvokasta titteliä kantava Skansen tarjoaa puitteet seuraavalle vierailukohteelle, jossa livutaan Itämereen ja sen aaltojen alle.

Baltic Sea Science Center ei ole pelkkä akvaario, sillä BSSC-lyhyenteellä tuttavallisemmin tunnettu kohde keskittyy myös Itämeren tutkimukseen. Tutkittua tietoa merestä, sen tilasta ja asukkaista on tarjolla varsin kattavasti.

Akvaarioaltaissa ui useita Itämeressä tavattavia kalalajeja silakoista silleihin ja turskista hopeakylkisiin lohiin. Suurimmat akvaarioaltaat ovat merikontin kokoisia, kenties isompiakin, mutta kiinnostavaa katsottavaa riittää pienemmissäkin.

Hypnoottisinta antia ovatkin tynnyrimäisessä altaassa aavemaisesti leijuvat korvameduusat, jotka ovat lähinnä sisävesillä liikkuvan näkökulmasta varsin eksoottisia tuttavuuksia.

Tukholman tunnetuin konserttilava

Skansenilla kun kerran ollaan, on lähellä yksi pakollinen vierailukohde, nimittäin Allsång på Skansen -yhteislaulutapahtumalle puitteet antava Sollidenscenen-esiintymislava.

Täältä sai alkunsa miljoonayleisön seuraama laulutapahtuma, jonka juuret juontavat aina 1930-luvulle saakka. Suorassa tv-lähetyksessä yhteislaulusta on nautittu jo vuodesta 1979.

Parhaimmillaan tapahtuma on houkutellut paikalle lähes 30 000 laulajaa. Ruudun ääreen menestyneimmät kaudet ovat houkutelleet peräti pari miljoonaa katsojaa.

Suomalaisittain yksi kiinnostava merkkipaalu ohjelman historiassa on ollut Euroviisuvoittaja Lordin Hard Rock Hallelujah -kappaleen live-esitys. Perinteisiin yhteislauluiltoihin verrattuna kyseistä vetoa voinee pitää eräänä sykähdyttävimmistä kyseisellä lavalla.

Kesä tuo Pepin

Lounastauko Haaselbackenin hotellin ravintolasalissa tarjoaa yllätyksen, mutta ei lautasella. Ruoka on toki hyvää, mutta varsinaisia uutisia tuo tullessaan Pop House Swedenin toimitusjohtaja Per Sundin.

Yritys tunnetaan Abba-museon lisäksi muun muassa nimikkohotellistaan. Tulevalle kesälle on kuitenkin luvassa jotain aivan uutta, josta vihjeen antaa Sundinin vinkkaama hashtag #PippiAtCircus.

Kadun toisella puolella sijaitsevan Circuksen näyttämölle on siis luvassa Astrid Lindgreninin luomalle Peppi Pitkätossu -hahmolle kunniaa tekevä sirkusmusikaali. 2020 on muutekin juhlavuosi Pepille, sillä kestosuosikin ensiseikkailuista tulee kuluneeksi peräti 75-vuotta. Kuten arvata saattaa, lavalla tullaan näkemään myös Tommi ja Annika sekä muita Lindgrenin tarinoista tuttuja hahmoja.

Hitiksi povatun musikaalin kerrotaan olevan Tilde Björforsin, Maria Blomin, Magdalena Åbergin ja Björn Ulvaeuksen sekä modernin sirkustaiteen saralla ansioituneen Cirkus Cirkörin yhteishanke. Musiikista vastaa osaltaan muun muassa Benny Andersson, joten ei ihme että esitykseen kohdistuva kiinnostus viriää heti uutisen levittyä.

Ensi-ilta osuu kesäkuun viime metreille ja esitykset pyörivät näyttämöllä läpi kesäkuukausien. Lipunmyynti on käynnissä teatterin verkkosivuilla.

Näyttämötaiteen parhaat palat

Sirkusmusikaaliuutisen ja lounaan sulattelemista varten siirrytään keskemmälle kaupunkia, aivan kuninkaallisten hevostallien naapuriin.

Ratsujen ja kuninkaan autojen sijaan opas johdattelee viereiseen rakennukseen, jonka seinien sisällä huomio kohdistuu näyttämötaiteeseen.

Scenkonstmuseet keskittyy erityisesti tanssiin, teatteriin ja musiikkiin.

Ja mikä parasta, pelkän katsomisen ja kuuntelemisen sijaan täällä saa myös koskea ja kokeilla itse, osin matkaseuralaisten riemuksi, osin kauhuksi.

Museo yhdistelee uutta ja vanhaa varsin ennakkoluulottomasti ja kannustaa kaikkia vieraita osallistumaan taidoista tai taustasta huolimatta, eli vuorollaan jokainen saa olla tähti ainakin hetken.

Euroopankin mittakaavassa mielenkiintoisen museon kokoelmiin kuuluu peräti 50 000 erilaista näyttämötaiteisiin liittyvää esinettä, joista vanhimmat ovat peräisin 1500-luvulta.

Osaa saattaa huojentaa tieto siitä, että museokierros ei ole täyttä piinaa matkaseuraansa peesaavalle esiintymiskammoisellekaan.

Ja jos mitta tulee täyteen muita aiemmin, kuluu tovi jos toinenkin ensimmäisen kerroksen museokaupassa sekä mainiossa bistrossa ilman suurempaa pinnistelyä.

Teksti ja kuvat Antti Hentinen