Turvavyö suojaa ihmiskehoa musertavilta voimilta

Asiantuntija: ”Mikään muu varuste ei ole vuosikymmenten saatossa syrjäyttänyt turvavöiden merkitystä.”

Rajuissa kolaritörmäyksissä kiihtyvyydet ovat musertavia ihmiskeholle. Mikäli auton sisällä olevat ihmiset pysyvät tiukasti kiinni turvavöissä, eivätkä holtittomasti sinkoile törmäyshetkellä tuulilasiin tai auton rakenteisiin, säästytään monelta kuolemalta ja vakavalta loukkaantumiselta.

Maltillisissakin nopeuksissa äkkipysähdyksissä hetkelliset kiihtyvyydet nousevat niin rajuiksi, ettei ihminen pysty pitämään omin voimin itseänsä auton istuimella. Jo 30 km/h nopeudesta tapahtuva äkkipysähdys vastaa iskultaan pudotusta neljän metrin korkeudelta kovaan katupintaan.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Keskeinen turvavaruste

Onnettomuustietoinstituutin (OTI) liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty pitää turvavöitä aivan keskeisenä autojen turvallisuusvarusteena.

– En näe mitään syytä olla ajaessa käyttämättä turvavyötä jo yksistään arkijärjellä ajatellen, puhumattakaan onnettomuustutkinnan valossa.

– Mikään muu varuste ei ole vuosikymmenten saatossa syrjäyttänyt turvavöiden merkitystä. Ja vaikka nykyautot tarjoavat huikean määrän erilaisia aktiivisen ja passiivisen turvallisuuden varusteita, ovat turvavyöt yhä ohittamaton pelastaja, Räty arvioi.

Tutkijasta on ollut kiinnostavaa havaita, ettei vuosikymmenien kuluessa ole autonvalmistajien piirissä keksitty mitään ratkaisua, joka syrjäyttäisi turvavyöt.

– Se todistaa keksinnön olleen jo alun alkaen nerokas.

Suomessa jo 50 vuotta

Tänä vuonna tuli täyteen puoli vuosisataa turvavöiden aikakautta Suomessa, kun aikakauden laskeminen aloitetaan tammikuusta 1971 ja turvavöiden asennuspakosta etuistuimille uusissa autoissa.

Turvavyöt alkoivat yleistyä autoissa 1950-luvun lopulta lähtien. Daimler-Benz AG esitteli turvavyön vuoden 1957 Geneven autonäyttelyssä 300 SL Roadster -mallissa (W 198).

Turvavyö oli tuolloin valinnaisvaruste. Entinen ilmailuinsinööri ja heittoistuimien kanssa työskennellyt Nils Ivar Bohlin keksi kolmipisteturvavyön, jonka Volvo patentoi vuonna 1958, ja otti käyttöön seuraavana vuonna takavetoisessa vuosina 1958–65 valmistetussa Volvo PV 544 -automallissa.

Turvavyö auttaa osana muita varusteita

Räty tuo esiin, että autojen muidenkin turvavarusteiden tehokkuus ja optimaalinen toimiminen tukeutuvat siihen, että turvavyö on käytössä. Turvavarustelu kuten turvatyynyjen toiminta on suunniteltu niin, että ne toimivat parhaiten, jos turvavyö on kiinni ja matkustaja pysyy paikoillaan.

Turvavyön käyttäminen auton takaistuimilla on aivan yhtä tärkeää kuin etuistuimilla myös etuistuimilla matkustavien turvallisuuden kannalta, sillä törmäyshetkellä turvavyötön takamatkustaja sinkoutuu edessä istuvan tai istuvien päälle.

Räty nostaa esiin myös turvavöiden hyödyn, jota ei välttämättä tule ihan heti ajatelleeksi. Turvavyöt nimittäin mahdollistavat kuljettajan toimintakyvyn yllättävissä liikennetilanteissa. Turvavöissä kuljettaja pystyy hallitsemaan autonsa verrattuna siihen, että turvavyötön kuski sinkoutuu ratin päälle esimerkiksi äkkijarrutuksessa. Kuskin holtiton heilahtelu voi puolestaan aiheuttaa tieltä suistumisen tai törmäyksen.

Suomessa turvavöiden käyttöpakko tuli voimaan 1.7.1975 auton etuistuimilla. Kuljettajan ja matkustajan on ajon aikana käytettävä istumapaikalle asennettua turvavyötä tai heidän liikkumistaan estävää muuta ajoneuvoon asennettua turvalaitetta: autoissa, kolmipyöräisessä mopossa ja moottorikäyttöisessä kolmipyörässä, nelipyörässä, kevyessä nelipyörässä, raskaassa nelipyörässä ja maastoajoneuvossa sekä traktorissa ja moottorityökoneessa.

– Turvavyö on kytkettävä aina ennen liikkeellelähtöä – myös lyhyissä auton siirroissa pysäköintialueella tai vastaavalla. Parkkipaikkaonnettomuudet ovat hyvin yleisiä ja kuten muuallakin liikenteessä, ei onnettomuuteen joutuminen ole kiinni pelkästä omasta toiminnasta, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen muistuttaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Käytettävyyden ja turvallisuuden kompromissi

Esa Räty muistuttaa, että turvavyöt ovat kehittyneet varusteena yhä paremmiksi. Esimerkiksi nykyaikaisten autojen kiihtyvyysanturien keräämät tiedot ovat millisekunneissa käytössä, jotta turvavöiden esikiristys valpastuu toimintaan. Esikiristys poistaa turvavyöstä mahdollisen löysyyden ja painaa ihmisen selkänojaan jo hieman ennen mahdollista törmäystä.

– Esikiristys on tärkeä tekijä, sillä se takaa, ettei ihminen lähde liikkeelle ja iskeydy voimalla varsin kapeita turvavöitä vasten. Tämäkin vähentää ja lieventää vammautumisia.

Nykyaikaisten turvavöiden käyttö on kevyen rullautuvuuden ja korkeussäätöjen vuoksi varsin vaivatonta. Turvavöissäkin on kyse kuitenkin kompromissista.

– Toki neli- tai viisipistevyöt olisivat nykyisiä kolmipistevöitä turvallisempia käyttäjilleen, mutta kyse on käytettävyyden, turvallisuuden ja valmistuskustannusten yhtälöstä, joka on muovannut käytännön nykyiseksi.

Radikaali idea

Radikaalimpiakin ehdotuksia on mietitty. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat nostavat turvallisuuden parannusehdotuksissaan aika ajoin esille ajatuksen, jossa auton nopeus olisi rajoitetusti sidoksissa turvavyön käyttämiseen.

– Se voisi toimia teknisesti niin, ettei auto kiihdy esimerkiksi yli sadan kilometrin nopeuteen, jos turvavyö ei ole kytkettynä tai jopa niin, että auto sallii ajamisen niin hitaasti, että ratkaisu käytännössä pakottaa aina kiinnittämään turvavyön, Räty pohtii.

Näin raju ratkaisu tosin vaatisi kansainvälisesti laajaa yhteistä näkemystä niin viranomaisilta kuin autonvalmistajiltakin, ettei Räty usko idean toteutuvan ainakaan lähitulevaisuudessa.

Grafiikka: Liikenneturva Lähteet: Onnettomuustietoinstituutti, Liikenneturva, ETSC (European Transport Safety Council), Autoliitto

Artikkeli on julkaistu alun perin huhtikuussa 2021.