Tylyt luvut julki – Suomen pääteistä 13 % huonossa kunnossa

Eniten huonokuntoisia pääteitä on Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Uudellamaalla, paljastaa tuore raportti.

Elinkeinoelämän järjestöt ovat teettäneet yhteistyössä raportin Suomen väylästön – teiden ja rautateiden – nykykunnosta ja välityskyvystä. Raportin mukaan paljon on korjattavaa ympäri maan, mutta kaikkein keskeisintä Suomessa virinneen elinkeinoelämän investointiaallon varmistamiseksi on taittaa tie- ja rataverkon suurin haaste eli 3–4 miljardin euron korjausvelka.

Tiestön huono kunto kohtelee kaltoin paitsi elinkeinoelämän kuljetuksia ja sujuvuutta, myös kansalaisten autoilun sujuvuutta ja turvallisuutta. Huonokuntoiset tiet ja sillat voivat aiheuttaa myös ajorajoituksia ja matka-aikaa kasvattavia kiertoreittejä.

13 % huonossa kunnossa

Tuoreen Suomen teiden ja ratojen palvelukyvyn analyysi -raportin mukaan Suomen päätieverkosta huonokuntoista teitä on 13 prosenttia ja hyväkuntoista 62 prosenttia. Eniten huonokuntoisia pääteitä on Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Uudellamaalla. Huonokuntoisia pääteitä on Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla runsaan 100 kilometrin verran kussakin.

Maakuntien väyläraportin mukaan raskas liikenne ajaa huonoilla pääteillä Uudellamaalla 79, Pirkanmaalla 25 ja Etelä-Pohjanmaalla 14 miljoonaa ajoneuvokilometriä.

Muita havaintoja:

• Uusimaa toimii solmupisteenä lukuisille teollisuuden ja kaupan toimitusketjuille. Uudenmaan pääteiden kunnon parantaminen säteilisi laajasti myös Suomen muihin maakuntiin.
• Varsinais-Suomi, Päijät-Häme, Kanta-Häme ja Keski-Suomi muodostavat samanlaisen vertailuasetelman. Kaikissa niissä huonokuntoisia pääteitä on noin 50 km. Raskaiden ajoneuvojen liikennesuorite on Varsinais-Suomessa 22, Päijät-Hämeessä 20, Kanta-Hämeessä 19 ja Keski-Suomessa 12 miljoonaa ajoneuvokilometriä.
• Hyväkuntoisilla pääteillä (erittäin hyvä tai hyvä kunto) ajetaan raskaan liikenteen suoritteesta Uudellamaalla 220 miljoonaa ajoneuvokm (53 %). Vastaavat luvut ovat Keski-Suomessa 120 (68 %), Pirkanmaalla 130 (63 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla 130 (59 %) miljoonaa ajoneuvokilometriä. Prosentit kertovat hyväkuntoisilla pääteillä ajettujen kilometrien osuuden kaikista ajetuista kilometreistä maakunnassa.
• Koko Suomessa raskaiden ajoneuvojen liikennesuorite huonoilla pääteillä suhteessa hyviin on 0,25 km huonolla tiellä per 1 km suoritetta hyvällä tiellä.
• Eniten raskaiden ajoneuvojen liikennesuoritetta huonoilla pääteillä suhteessa hyviin on Etelä-Karjalassa (0,37 km huonolla per 1 km hyvällä), Uudellamaalla (0,35) ja Satakunnassa (0,34).
• Vastaavasti paras tilanne on Kainuussa (0,08 km huonolla per 1km hyvällä), Keski-Suomessa (0,10) ja Etelä-Savossa (0,11).
• Huomionarvoista on Uudenmaan huono tilanne, koska suuri osa kaikista kokonaissuoritteista sijoittuu Uudellemaalle.
• Uudellamaalla raskas liikenne ajaa 120 miljoonaa ajoneuvokilometriä (28 %) tyydyttävässä kunnossa olevilla pääteillä. Ilman toimenpiteitä tyydyttävät päätiet siirtyvät huonojen luokkaan.
• Pohjois-Karjalassa 70 % pääteiden raskaan liikenteen suoritteesta ajetaan hyväkuntoisilla pääteillä. Matalimmat osuudet ovat Etelä-Karjalassa (43 %) ja Satakunnassa (47 %).

Autoliitto ilmaissut huolensa

Mitä huonompaan kuntoon tiestö päästetään, sitä kalliimmaksi sen korjaaminen tietty myös tulee, etenkin jos tein runko kärsii vaurioista. asvaltoinnilla ja muilla pintakorjauksilla ei korjata teiden rungon vakavampia puutteita tai vaurioita.

Autoliitto on arvioinut, että toistaiseksi tieverkon rapistuminen on näkynyt konkreettisimmin alemmalla tieverkolla, mutta rahoituksen puutteen jatkumisen takia myös pääteillä alkaa olla yhä pahempia vaurioita.

– Tieliikenne kattaa yli 90 prosenttia niin henkilö- kuin tavaraliikenteestä. Varsinkin niukkuutta jaettaessa se pitää ottaa huomioon ja rahoitusta pitää painottaa sinne, missä siitä on eniten kansataloudellista hyötyä. Tierahoituksesta leikkaaminen on helppoa, mutta ei viisasta, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen kiteytti nykyhaasteet Moottorin aiemmassa uutisessa otsikolla Autoliitto kriittisenä budjetista: tiestön korjausvelka jatkaa kasvamista.

Uudellamaalla suhteessa eniten huonokuntoisia teitä

Suomen teiden ja ratojen palvelukyvyn analyysi -raportin mukaan esimerkiksi Uudellamaalla

• 53 % raskaan liikenteen suoritteesta hyväkuntoisilla pääteillä
• 19 % raskaan liikenteen suoritteesta huonokuntoisilla pääteillä
• 450 km hyväkuntoisia pääteitä
• 1 700 km hyväkuntoisia seutu- ja yhdysteitä
• 120 km huonoja pääteitä
• 500 km huonoja seutu- ja yhdysteitä
• Vaarallisin tieosuus Hanko–Mäntsälä (vt 25)
• Eniten raskaan liikenteen suoritetta Suomessa
• Suhteessa eniten huonokuntoisia teitä
• Tiheä tieverkosto
• Uusimaa on valtakunnan logistiikan lähtö- ja saapumisalue, merkitystä koko valtakunnan logistiikan sujuvuudelle ja toimitusketjuille
• Uusimaa on elintarvikejakelun lähtöpiste

Raportin ja elinkeinoelämän järjestöjen tavoitteena on luoda määrätietoinen valtakunnallinen velanhoito-ohjelma korjausvelan takaamiseksi.

Raportti sisältää maakuntatason vertailutiedot teiden ja ratojen kunnosta ja kapasiteetista. Nykytilan ohella arvioidaan, kuinka yritysten väylä- ja liikennetarpeet muuttuvat, kun kymmenien miljardien investoinnit siirtyvät rakennusvaiheeseen. Selvitys tarkastelee teiden ja ratojen pääväyliä.

Suomen teiden ja ratojen palvelukykyä koskevan raportin ovat teettäneet Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Infra ry, Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry ja Suomen Yrittäjät.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Suomen teiden ja ratojen palvelukyvyn analyysi -raportti, Autoliitto

a:1:{i:0;s:6:"146974";}