Viikon arkistopoiminto: Finnairin lentäjät lakkoilivat vuonna 1984 itselleen autoedun, mutta kansan suosikki Lada ei kelvannut kenellekään

Kuva Moottorin arkisto, Mazda

Valittavissa oli työsuhdeauto neljästä eri vaihtoehdosta.

Henkilökunnan lakot olivat viime vuonna harmillisen tuttu riesa Finnairille ja sen matkustajille, ja niiden vuoksi peruutetuksi tuli reilusti yli tuhat lentoa muutaman kuukauden aikana. Kuten seuraavaksi lainattava Moottorin uutinen numerosta 8/1984 hyvin osoittaa, on sitä ennenkin osattu.

Tuolloin yhtiön lentäjät saivat neuvoteltua itselleen autoedun, jonka puitteissa lentäjät saivat valita autonsa neljästä eri vaihtoehdosta, joita tarjouskilpailun voittaneet myyntitahot tarjosivat.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Japanilaisautot olivat lentäjien suosikkeja

Hanki rajaton lukuoikeus

Haluatko jatkaa lukemista?

Autoliiton jäsenenä saat rajattoman pääsyn kaikkiin Moottori+ -sisältöihin.

Jäsenenä saat nämä edut ja paljon muuta

Moottori

Moottori+ -sisältöjen lukuoikeus ja painettu lehti 8 kertaa vuodessa.

Tiepalvelu

Autoliiton Tiepalvelu turvaa Plus- ja Premium-jäsenten matkan Suomessa ja ulkomailla.

Kommentit (3)

  • ESA SAIRIO

    Outoa, että korkeapalkkaiset lentäjät tyytyivät tuollaisiin autoihin. Olisi luullut että he tinkivät premium-luokan autot! Toisaalta eihän autoetua ole pakko ottaa vastaan. Aikoinaan mm. minun työpaikastani sai autoedun arvoa vastaavan palkankorotuksen, jos päättikin pitää omaa autoa. Siitä sai työajojen osalta kilometrikorvauksen.

  • OLLI LEINONEN

    Nykyautojen mittapuulla eli kokonsa puolesta ehkä olivat nykyisten pikkuautojen kokoisia, mutta valmistajiensa mallistojen hierarkiassa ainakin Mazda 323 ja Lada olivat selkeästi C-segmenttiä eli Golf-Corolla -kokoluokkaa. Colt oli jo silloin B-segmenttiä Fiestan ja Polon kokoluokassa, ja Horizon harhaili jossain C-segmentin alareunalla.
    Ei siis ihme, että näistä vaihtoehdoista kelpasi parhaiten Mazda.
    Silloiset työsuhdeautojen veroluokat muuten määräytyivät moottorin iskutilavuuden mukaan. Alimpaan veroluokkaan pääsi alle 1,3-litraisella moottorilla. Ford SIerraakin tuotiin pienellä alitehoisella koneella, johon Suomessa asennettiin turbo. Koska auton hinta ei vaikuttanut autoedun verotusarvoon, tuotiin maahan erikoisia yhdistelmiä. Iso kallis auto kaikilla varusteilla, ja moottori pari kokoluokkaa pienempi kuin omalla rahallaan ostanut olisi valinnut. Työnantajan näkökulmasta ei halvan ja kalliin auton leasing-vuokrassa ollut niin merkittävää eroa, kuin oli työntekijän tyytyväisyydessä auton statusarvosta. Sekä työnantajaa että työntekijää lisäksi ilahdutti tunne siitä, että oli jotenkin onnistuttu välttämään veroja ja silti ajamaan hienolla autolla. Työsuhdeautoilu 1980-luvun juppi-Suomessa oli erikoista aikaa.

  • TIMO TURKULA

    Vuonna 1984 valtaosa Mazda 323:n valinneista lentäjistä otti työsuhdeautoksi porrasperäisen Mazda 323 Sedanin, joka on merkittävästi ”aikuismaisempi”, kookkaampi ja luokassaan edustavampi kuin kuvassa näkyvä punainen 3-ovinen Hatchback-viistoperämalli. Mazda 323 viistoperän kokonaispituus oli 3 955 mm, porrasperäisen Sedanin 4 155 mm. (mallisarja Mazda 323 BD). Pituuseroa 200 millimetriä.

    Seuraavana vuonna 1985 Mazda 323 uudistui perusteellisesti, kun uusi mallisarja BF esiteltiin.
    Mazda 323 (BF) -mallien kokonaispituus, Hatchback 3 990 mm, Sedan (Saloon) 4 200 mm, farmari (esiteltiin vuonna 1987) 4 225 mm. Tässäkin mallisarjassa Sedan on merkittävästi viistoperämallia pitempi.

    Jotta lentäjien autovalinta tulisi paremmin esille, kuvassa pitäisi olla mieluummin neliovinen Mazda 323 Sedan (Saloon) mallisarjasta BD tai BF. Tuskin kukaan lentäjistä valitsi kolmiovista viistoperämallia, joka on jutun kuvassa. Jos joku lentäjistä valitsi Mazda 323 -viistoperän, se oli viisiovinen malli.

    Tiedän tämän, koska olin tuolloin Haka-Auto Oy:ssä Mazda-henkilöautojen tuotepäällikkö. Otin autojen mitat Wikipediasta, koska minulla ei ole mittoja arkistossa. https://www.autowiki.fi/index.php/Mazda_323

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat