Viikon arkistopoiminto: näin Mercedes-Benzin maahantuonti päästiin aloittamaan Suomeen vuonna 1950 ensi kertaa toisen maailmansodan jälkeen

Saksalaisautojen vienti pääsi kunnolla alkamaan liittoutuneiden miehitysvaiheen päätyttyä vuonna 1949. Mercedes-Benz halusi kuitenkin varmistua kunnollisten raaka-aineiden saatavuudesta ennen oman vientinsä uudelleenaloittamista.

Mercedes-Benzin 140-vuotisjuhlia vietettiin viime viikolla, ja siitä inspiroituneena tämän viikon arkistopoiminnossakin muistellaan perinteikkään saksalaisvalmistajan merkkivuosia.

Mercedes-Benz on venyttänyt hiukan käsitteitä juhliessaan 140-vuotista taivaltaan vuonna 2026. Automerkki Mercedes on nimittäin perustettu vuonna 1901, Karl Benz patentoi ensimmäisen moottoriautonsa 29. tammikuuta 1886, mutta Mercedes-Benz muodostettiin virallisesti vasta 28. kesäkuuta 1926.

Yksiselitteistä on kuitenkin, että Suomessa Mercedes-Benz on edustanut yhtäjaksoisesti vuodesta 1950 lähtien. Tuona vuonna Moottori pääsi esittelemään Mercedes-Benzin ensimmäiset kolme sodanjälkeistä mallia, jotka kaikki löytyivät myös Suomen tuontikiintiöstä. Tuohon malliesittelyyn palataan tämän juttusarjan seuraavassa osassa ensi viikolla.

Tässä Moottorissa 4/1950 julkaistussa artikkelissa esiin nousee kuitenkin muitakin mielenkiintoisia yksityiskohtia näistä vaiheista, joihin pureudutaan nyt.

Mercedeksen tuhotut tehtaat uudelleenrakennettiin sen omilla varoilla

Kansallissosialistisen Saksan antauduttua toisen maailmansodan päätteeksi keväällä 1945, liittoutuneet palauttivat sen aiemmin tavalla tai toisella laittomasti itseensä liittämät alueet asianosaisille valtioille, ja jakoi Saksan legitiimit alueet miehitysvyöhykkeisiin. Näitä vyöhykkeitä oli neljä, sillä jakajina toimivat länsiliittoutuneista Iso-Britannia, Ranska, Yhdysvallat sekä itäpuolella Neuvostoliitto.

Saksan autotehtaiden kohtalo määräytyi pitkälti sen mukaan, jäikö tehdas Neuvostoliiton vai minkä tahansa länsiliittoutuneen vyöhykkeelle, sillä Neuvostoliiton vyöhyke "itsenäistyi" sille tiukan kuuliaisena Itä-Saksana eli DDR:nä, kun taas länsiliittoutuneiden vyöhykkeet muodostivat Länsi-Saksan eli Saksan liittotasavallan, siis nykyisenlaisen Saksan.

Esimerkiksi BMW:n Eisenachin autotehdas jäi itäpuolelle, jolloin BMW:n oli aloitettava autotuotantonsa käytännössä nollasta länsipuolella. Esimerkiksi Volkswagen jäi Ison-Britannian vyöhykkeelle, ja britit luovuttivat Volkswagenwerkin hallinnan vastaperustetulle Saksan liittotasavallalle lokakuussa 1949.

Mercedes-Benzin kotipaikkakunta Stuttgart oli puolestaan Yhdysvaltojen miehitysvyöhykkeellä. Kansallissosialistisen Saksan sotatoimia voimakkaasti tukeneet Daimler-Benzin fasiliteetit oli sodan jäljiltä pahasti pommitettu. Ennen kuin mitään tuotannon uudelleenpystyttämistä voitiin edes ajatella, nuo tehtaat oli saatava jälleen pystyyn.