Katumaasturissa 2,5-litrainen ahtamaton bensiinimoottori ja perinteinen automaattivaihteisto: 150 kilometriä ajoa keskikulutuksella 5,3 l/100 km

Uusi Mazda CX-5 on melkoinen vastavirtaan meloja tämän hetken automarkkinoilla.

Mazda lanseerasi viime vuonna kolmannen sukupolven näkemyksensä modernin ajan suosituimmasta mallistaan, CX-5:stä. Nyt uutuus on saavuttanut myös Suomen, samoihin aikoihin, kun CX-5-mallille tuli 15 vuoden jälkeen täyteen viisi miljoonaa valmistettua yksilöä.

Näin kolmannen sukupolven alkuaikoina Mazda CX-5 on ehkä enemmän kuin koskaan oman tiensä kulkija verrattuna näiden kilpailtujen markkinoiden trendeihin ja keskiarvoihin - jos ei nyt oteta huomioon auton kojelaudan keskeltä löytyvää, suurimmillaan 15,6-tuumaista kosketusnäyttöruutua, jolle Mazda on keskittänyt lähes kaikki auton toiminnot, muun muassa ilmastoinnin säätöjä myöten.

Oman tiensä kulkija on valinnut ison moottoritilavuuden, siinä missä markkinat ovat jo vuosien ajan pienentäneet moottoreitaan. Oman tiensä kulkija on myös jättänyt turboahtimen pois, mikä ei suurimmalla osalla valmistajista tulisi enää kuuloonkaan. Oman tiensä kulkija välittää moottorin voiman pyörille perinteisen momentinmuunninautomaattivaihteiston kautta, vaikka melkein kaikki muut panostavat kaksoiskytkinautomaatteihin. Oman tiensä kulkija luottaa ultrakevyeen 24 voltin kevythybridijärjestelmään, vaikka melkein kaikki muut sähköistävät minkä ehtivät. Oman tiensä kulkijassa on 141 hevosvoimaa tehoa ja se kiihtyy nollasta sataan 10,5 sekunnissa, antaen muiden kilpailla siitä, kuka tuhoaa renkaansa nopeimmin.

Pysäyttävä, kirkkaanpunainen... muinaismuisto

Mazda CX-5:n vastavirtaan melovaa voimalinjaa tuli testattua tavalla, joka yhdisti tavalliset taajama- ja maantiekulutuslukemat sellaiseen kulutustestin muotoon, jolla Moottori-lehti testasi koeajoautojaan vielä 1970-luvulla. Se on hiekkatiekulutus, ja sitä piti päästä jonnekin testaamaan.

Mazda CX-5 2.5 e-Skyactiv G M Hybrid Homura Tan AT SR eli CX-5:n etuvetoversio huippuvarustetasolla kulutustestattiin lenkillä, jonka alku- ja päätepisteet olivat Hämeenlinnassa ja kääntöpiste puolestaan "Pirkanmaalla Pälkäneellä Luopioisissa Mustilahden kylässä Kukkiajärven pohjoisosassa olevan niemen kapeikossa, jota kutsutaan Kuivassalmeksi" (suora lainaus Wikipediasta).

Juuri tällä paikalla sijaitsee taideteos neoliittiselta ajalta. Salminkallion kalliomaalaus on yksi Suomen lukuisista tunnetuista kalliomaalauksista. Museoviraston ylläpitämän Kulttuuriympäristön palveluikkunan tietojen mukaan maalaus on todennäköisesti kivikautinen, mutta se voi olla myös pronssikautinen.

Noin kaksi metriä leveästä ja yhteensä muutamien neliömetrien laajuisesta kalliomaalauksesta on erotettavissa ainakin ihmishahmoja. Maalauksen vasemmassa alakulmassa on Kulttuuriympäristön palveluikkunan mukaan kaksi ihmishahmoa kädet ylhäällä.

Oikean yläkulman ihmishahmo on ehkä hieman helpommin hahmotettavissa, ja hänellä vaikuttaa olevan ylös kohotetussa kädessään mahdollisesti käärme tai jokin muu siksak-kuvioinen asia.

Vaikka aika onkin hieman sotkenut kalliomaalauksen kuvioita, on sen punainen väri säilynyt vuosituhansien läpi ainakin lähes yhtä kirkkaana kuin uunituoreen testi-Mazdan silmiä hivelevä Soul Red Crystal -ulkoväri.

1 000 kilometriä tankillisella ihan mahdollinen

Kalliomaalaus sijaitsee viiden hiekkatiekilometrin päässä Pälkääneeltä Kuhmalahdelle vievästä tiestä 322. Näin ollen hiekkatiekulutuksen osuus kaikkiaan 150 kilometriä kattaneesta testilenkistä oli yhteensä kymmenen kilometriä. Suurin osa lenkistä koostui kuitenkin asfaltoidusta maantiestä, tien 322 lisäksi pätkästä valtatietä 12 sekä kantatiestä 57. Nopeusalueet liikkuivat pääasiassa 60 ja 100 km/h välillä, suurimmaksi osaksi nopeudella 80 km/h. Testilenkin lopussa 150 kilometriä saatiin täyteen lähinnä taajama-ajolla Hattulan ja Hämeenlinnan alueella. Testilenkillä noudatettiin ennakoivaa ajotapaa.

Lenkin päätteeksi auton kokonaiskulutukseksi tuli mitattua 5,3 litraa per 100 kilometriä. Tästä noin 90 kilometrin paluuosuus kalliomaalaukselta Hämeenlinnaan sujui keskikulutuksella 5,2 l/100 km.

Etuvetoisen CX-5:n tehtaan ilmoittama yhdistetty WLTP-kulutus on 7,0 l/100 km. Vaikka jo tämän artikkelin otsikossa luetellut asetelmat saattavatkin näyttää paperilla niin sanotusti vanhanaikaisilta, todisti ainakin tämä testi, että downsizing ei välttämättä ole ainoa tie ihan säädyllisiin taloudellisuuslukemiin.

Tähän yhteyteen sopii vielä todeta, että koska CX-5:ssä on 60 litran polttoainesäiliö, keskikulutuksen pitäminen alle kuudessa litrassa sataa kilometriä kohden mahdollistaa yli tuhannen kilometrin toimintamatkan tankillisella.

Skyactiv Z -hybridiä luvassa ensi vuodelle

Kolmannen sukupolven Mazda CX-5 tuli siis aluksi tarjolle pelkästään yhdellä voimalinjavaihtoehdolla joko etu- tai nelivedon kera. 141-hevosvoimainen 2,5-litrainen Skyactiv G -bensiinimoottori lienee ainoa vaihtoehto CX-5:een sen vuoksi, ettei siitä tulisi liian kovaa malliston sisäistä kilpailijaa vain vähän suuremmalle CX-60:lle, joka on tarjolla sekä lataushybridinä että 3,3-litraisen rivi-6-dieselin kera.

Mahdollisesti jo tämän vuoden lopussa tai viimeistään ensi vuoden aikana Mazdan on kuitenkin määrä esitellä CX-5:stä itselataava täyshybridiversio.

Version uskotaan pohjautuvan Mazdan kehitteillä olevaan uuden sukupolven Skyactiv Z -bensiinimoottoriin. Mitä kaikkea tämä tarkoittakaan, se tulee selviämään meille ennemmin tai myöhemmin.