31.5.2026

Väite ”kaikki uudet autot ovat hyviä” ei pidä paikkaansa

Kuva Jari Saarentaus

Kaikki eivät voi olla parhaita, eivätkä oikeastaan edes hyviä.

Automaailman kehitys on ollut pääsääntöisesti hyvin yhdensuuntaista. Autot ovat objektiivisesti tarkasteltuna vuosikymmen toisensa perään aiempaa parempia. Välillä voi tulla yksittäisiä uusista säädöksistä johtuvia pieniä takapakkeja, mutta nekin on tavattu selvittää varsin vikkelästi.

Tämän päivän autot ovat todella monipuolisen hyviä. Kun aloitin nuorena autotoimittajana Moottorissa vuonna 2019, suurin yllätys itselleni oli, miten hyviksi autoiksi pienet A- ja B-segmentin autot olivat kehittyneet. Ovathan kevyet autot olleet aina iloisia ajaa, mutta isolla osaa nykyisistä pikkuautoista pidemmän moottoritiematkankaan taittaminen ei paljoa paina. Meno on vakaata, usein siedettävän hiljaista ja taloudellista.

Aktiiviset ajoavustimet kehittyvät vuosi vuodelta. Viitisen vuotta takaperin kaista-avustimen pois ottaminen kuului toiminnan testaamisen jälkeen rutiinitoimenpiteisiin. Avustimet pallottelivat usein autoa kaistan reunalta toiseen väkevin ottein, eikä kuljettajalle jäänyt juuri tilaa auton ohjaamiseen. Tänä päivänä yhä useampi avustin toimii taustalla niin huomaamattomasti, ettei niiden pois ottaminen käy edes varsinaisesti mielessä.

Sähköautot ovat joka päivä yhä relevantimpi vaihtoehto yhä suuremmalle osalle kansaa. Nykyiset sähköautot ovat pystyviä niin toimintamatkan kuin latausnopeuden puolesta.

Usein autotoimittajan työssä kuuleekin väitteen, että kaikki nykyautot ovat niin hyviä, että niiden testaaminen ja vertailu on epäolennaista. Ja tämän väitteen todenperäisyyshän on samaa luokkaa kuin ”söin eilen salaattia, joten ruokavalioni on terveellinen”.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Yleinen suuntaus parempaan päin

Vaikka autojen kehityksen suunta on yleisesti parempaan päin, ei se ikinä koske kaikkia osa-alueita samaan aikaan. Kun esimerkiksi sähköautojen toimintamatkat ovat isojen akkujen myötä kasvaneet, niiden alustan hienosäätäminen on korkeiden massojen vuoksi aiempaa haastavampaa. Kun aktiivisten ajoavustimien kehitykseen käytetään paljon resursseja, perinteisten ajettavuustekijöiden, kuten ohjaus- ja jarrutuntuman hienosäätö voi jäädä vähemmälle huomiolle.

Autot ovat ihmisten suunnittelemia tuotteita ja ihminen on tunnetusti erehtyväinen. Suunnitteluprosessissa on rajaton määrä mahdollisuuksia tehdä virheitä, jotka voivat yksinäänkin pilata muuten kelvollisen auton. Kieltämättä hyvin harvoin oman autotoimittajaurani aikana olen törmännyt tuotteisiin, joita olisin toivonut ihmisten ymmärtää välttää kaikin voimin, mutta niitäkin on yhä mahtunut sekaan.

Olennaisinta on kuitenkin se, että sitä mukaa kun autot kehittyvät paremmiksi, myös ”hyvän” määritelmä muuttuu mukana. Kyllä, mikä tahansa nykyauto on varmasti kaikin puolin parempi tuote, kuin se Trabant jossa isoisäsi on aikoinaan kärvistellyt. Myös se markkinoiden huonoin auto. Mutta näiden vertaileminen on irrelevanttia. Jos kaikki muut vaihtoehdot samassa hintaluokassa ovat parempia, jää jonkun rooliksi väkisin olla myös se luokkansa huonoin tuote, joka voi myös olla monin paikoin huonompi kuin kaksikin vuosikymmentä vanha vastine.

Kommentit (1)

  • KAUKO SIPPO

    Niinpä! Autotoimittajan koeajo ja siitä kirjoittaminen on hyvin kaukana auton normaalista käytöstä. Toimittajan moite siitä, että alla oleva auto ei houkuttele urheilulliseen ajotapaan tai että auto nopeissa kurveissa nostaa sisäpuolen takapyörää, ei kerro auton käyttäytymisestä lapsia treeneihin kuljetettaessa mitään. Autojen koeajoraportit ovat mukavaa viihdettä -kiitos siitä- mutta kertovat autosta lähinnä saman, kuin esitteetkin. Ja kertovat hyvin paljon itse koeajajasta 🙂
    – Sen sijaan vertailutestissä -ihan parivertailussakin- toimittaja joutuu tosiasioitten eteen. Kuten joutuvat vertailtavat autotkin. Enää ei mennä pelkillä mielipiteillä…

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat