Ajoneuvot | Uutinen | 30.1.2020

Ennen oli kaikki paremmin – paitsi Mersun valot

Yli sadassa vuodessa autot ovat kehittyneet jokaisella osa-alueella hurjan paljon. Mielipiteet kehityksen suunnasta ovat olleet aina eriäviä, mutta tästä päivästä tarkastellessa kovin moni tuskin kaipaa Mercedes-Benzinsä ajovaloiksi kynttilöitä.

Jaa artikkeli

Autonvalmistajien pioneereihin kuuluva Benz kehitti ensimmäisen autonsa vuonna 1886. Aluksi hevosettomassa vaunussa käytettiin samaa valoteknologiaa kuin hevosvetoisissakin vaunuissa: kynttilälyhtyjä. Pientä parannusta valaistukseen haettiin petroli- ja kardibilampuilla

Vuonna 1901 valojen liekki saatiin pidettyä paremmin yllä asetyleenin avulla.

Kynttilöiden sytyttelyä kesken matkanteon ei pidetty mielekkäänä, eikä allekirjoittaneenkaan mieltä lämmittäisi tulitikkujen raapiminen umpioiden ääressä tänä päivänä. Uuden vuosisadan alussa vuonna 1901 Mercedes kokeili myös kaasupullosta energiansa saaneita asetyleenivaloja, jotka eivät sammuneet sateen ja tuulen voimasta aivan yhtä helposti kuin perinteiset kynttilät.

Sähköä kansalle joka pimeydessä vaeltaa

Vuonna 1910 esitellyt paristotoimiset sähkölamput toivat huiman parannuksen autojen valaistukseen, myöhäisimmissä kehitysversioissa oli jopa mekaanisesti liikuteltavalla varjostimella toteutettu lähi- ja kaukovalotoiminto.

Vaikka kynttilöiden sytyttelemisestä oltiin jo päästy, ihminen oli selvästi jo 1900-luvun alussa halukas selviämään helpommalla asiassa kuin asiassa: jossain vaiheessa paristojenkin vaihtaminen liian työlääksi ja siirryttiin ajoneuvon tuottaman sähkön käyttöön.

Kehitystä on tapahtunut paljon reilun sadan vuoden aikana.

 

Mercedes-Benzin seuraava suurempi kehitysaskel oli Bilux-valot, joissa lähi- ja kaukovalot toimivat erillisillä polttimoilla. Toki askeleesta voidaan kiistellä, oliko suunta eteen- vai taaksepäin, sillä samalla myös vaihdettavien ajovalopolttimoiden määrä tuplaantui.

Kaasu käyttöön

Vauhdin kasvaessa huomattiin myös näkyvyyttä tarvittavan aiempaa enemmän, joten jopa 225 km/h -tuntinopeuteen pystyvässä Mercedes SL:ssä otettiin käyttöön vuonna 1971 H4-halogeenikaasua hyödyntävät polttimot. Valmistajan mukaan uusi ratkaisu kaksinkertaisti näkyvyyden.

Mercedes CL:ssä otettiin käyttöön kaksoisksenonratkaisu, eli myös kaukovalot olivat ksenonit.

 

BMW esitteli ksenonvalot ajoneuvoissa vuonna 1991 7-sarjassa. Neljä vuotta myöhemmin Mercedes päätti kokeilla ksenonkaasupurkauslamppuja E-sarjassa. Ratkaisulla haettiin lisää valotehoa, polttimon ikää ja erilaista värisävyä. Vuonna 2003 kaksoisksenoneihin lisättiin aktiiviset kulma- ja kaarrevalotoiminnot.

Helpotusta myös muille

2010-luvulla oltiin tultu jo kauas tulitikkujen raapimisesta ja paristojen vaihtelusta. LED-ajovalot olivat alkaneet yleistyä automaailmassa. Seuraavaksi kuljettajaa haluttiin helpottaa vähentämällä pakollisia käyttötoimintoja.

Kehitys on tuonut tullessaan muun muassa älyä, enää valoja ei tarvitse välttämättä käyttää itse ollenkaan, valoautomatiikka huolehtii etteivät valot jää kuluttamaan virtaa yön ajaksi ja myös kaukovalot vaihtuvat lähivaloihin automaattisesti. Lisäksi valoilla voidaan jopa heijastaa kuvia tien pintaan.

Mercedes-Benz ESF 2019

Mercedes-Benzin tutkimusauto kommunikoi muun muassa jalankulkijoiden kanssa valojen avulla.

Seuraava askel valoteknologiassa on nähtävissä muun muassa ESF 2019 -tutkimusautossa. GLE-maasturista jalostettu tutkimusauto tiedottaa, viestii, varoittaa ja kommunikoi muiden tielläliikkujien kanssa muun muassa maskiin sijoitettujen valojen avulla.

Jaa artikkeli

Keskustelu