Hyviä uutisia venealalta – vienti vetää ja kotimainen myynti pitää pintansa

Venemessujen avajaisten yhteydessä tilastokatsauksen tarjoillut Finnboat kertoo venealan kokonaisliikevaihdon nouseeen. Suurin kiitos kuuluu viennille.

Venealan Keskusliitto Finnboat ry kertoo suomalaisen venealan kannalta positiivisia uutisia. Vuonna 2016 viennin kasvu vei alaa eteenpäin. Kotimaan myynti pysyi vakaalla tasolla, joten alan kokonaisliikevaihto nousi.

Vuosi 2017 on vasta alussa, mutta hyvän vireen uskotaan säilyvän. Kovin suuria harppauksia ei voine odottaa, mutta laahaavien talouslukujen jälkeen pienikin piristys erottuu edukseen.

Verokeskustelun aiheuttamasta epävarmuudesta huolimatta toimialan tunnelmat ovat yllättävän myönteiset: jäsenkyselyn perusteella tasan puolet Finnboatin jäsenkunnasta arvioi yritystensä liikevaihtojen nousevan vuonna 2017. Lisää henkilöstöä suunnittelee palkkaavansa peräti joka viides yritys.

Ruotsi on ykkönen

Vienti Ruotsiin kasvoi vuonna 2016 lähes 60 miljoonaan euroon ja samalla Ruotsi nousi Suomen ykkösvientimarkkinaksi. Koko toimialan tuotteiden ja palvelujen kotimainen euromääräinen myynti nousi kaksi prosenttia ja kokonaisliikevaihto kasvoi kolme prosenttia.

Finnboatin jäsenkunnan, eli muun muassa venevalmistajien, telakoiden ja alan kaupan kokonaisliikevaihto oli 518 milj. euroa vuonna 2016. Summa on laskettu valmistus- ja maahantuontihinnoin. Arvonlisävero laskelmassa on nolla. Toimiala työllisti Suomessa noin 3 500 henkeä.

Verokaavailu syö kasvua

Kotimaan venemyynnissä nähtiin Finnboatin mukaan alkuvuonna 2016 merkkejä noususta. Koko vuoden venemyynti pysyi edellisen vuoden tasolla, vaikka taloudessa nähtiin jo piristymistä.

– Venekaupoissa käytävää keskustelua on sävyttänyt 2016 kesästä lähtien hallituksen kaavailema vene- ja moottoriajoneuvovero. Ennakoitu vero on vaikuttanut kuluttajien käyttäytymiseen ja syönyt orastavaa kotimaan kasvua, Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo sanoo.

Pajusalon mukaan alan ammattilaiset ja verotuksen asiantuntijat kokevat tällaisen kohdennetun pisteveron hyvin vahingolliseksi ja Finnboatin tekemä kansainvälinen selvitys vahvistaa käsityksen.

Nyt esitetyn näkemyksen mukaan venevero toisi toteutuessaan suunniteltua alhaisemman tuoton valtion kassaan, aiheuttaisi Suomen taloudelle ja työllisyydelle haitallisia ohjausvaikutuksia kuluttajien käyttäytymisen muutosten kautta ja johtaisi lisääntyneeseen hallinnointitarpeeseen ja tehottomuuteen, mikä ei ole linjassa hallituksen normien purku- ja työllisyystavoitteiden kanssa.

Rekisteröinnit ennallaan

Venerekisteröinnit pysyivät kappalemääräisesti edellisen vuoden tasolla päätyen 3644 rekisteröityyn veneeseen. Eniten rekisteröitiin moottoriveneitä (2878 kpl), ja Timo Soinin juppikoottereiksi ristimiä vesijettejä rekisteröitiin 645 kpl ja RIB/ilmatäytteisiä veneitä 46 kpl. Myös euromääräisesti kotimaan venemyynti pysyi edellisen vuoden tasolla.

Purjeveneiden kokonaismyynti Suomessa (yli 20 jalkaa) kasvoi päätyen 29 veneeseen, mikä on huippuvuosiin verrattuna edelleen hyvin vähän, mutta jo seitsemän venettä enemmän kuin edellisenä vuonna.

Pienveneiden myynti (soutuveneet ja alle 4,5 m veneet) pysyi noin edellisvuoden tasolla päätyen 2 987 kappaleeseen (-1,4 %).

Veneala tuo vientituloja

Euromääräinen veneviennin laskutuksen arvo vuonna 2016 oli yrityksiltä saadun tiedon mukaan 222 miljoonaa euroa, jossa muutosta vuoteen 2015 verrattuna oli kuusi prosenttia. Viennin osuus veneteollisuuden kokonaistuotannosta vuonna 2016 oli 73 prosenttia.

Tullitilastoja vuodelta 2016 on saatavissa vasta tammi-marraskuulta ja siten varsinaisesti rajan yli kulkeneiden veneiden määrä koko vuoden osalta ei ole vielä tiedossa.

Tammi-marraskuun aikana vienti kasvoi 13 prosenttia ja vientitilasto kymmenen suurimman maan osalta näyttää seuraavalta:

Maa	Kpl	Milj. euroa	Muutos
Ruotsi	4174	58,8	(+ 16,9 %)
Norja	3904	55,6	(+ 2,2 %)
Malta	3	36,5	(+93,1 %)
Italia	3	28,2	(+77,3 %)
Saksa	250	7,5	(+12,7 %)
USA	4	6,5	(+572,4%)
Ranska	81	5,3	(+121,6 %)
Iso-Britannia	76	4,2	(+33,6 %)
Hollanti	52	3,6	(+140%)
Venäjä	117	3,2	(-67,4 %)

Vienti Ruotsiin kasvoi lähes 60 miljoonaan euroon ja samalla Ruotsi nousi Norjan ohi Suomen ykkösvientimaaksi. Yli miljoonan euron vientimaita em. ajanjaksona ovat lisäksi olleet Sveitsi, Chile, Viro, Grönlanti, Caymansaaret, Puola ja Tanska. Kaikkiaan veneitä vietiin 2016 aikana 36 eri maahan yhteensä 7716 kappaletta. Edelliseen vuoteen verrattuna kasvua on 13,1 %.

Vietyjen veneiden arvosta purjeveneiden osuus vuonna 2016 oli 38 prosenttia, mikä on Finnboatin mukaan selvä todiste korkealuokkaisten suomalaisten purjeveneiden kansainvälisestä kilpailukyvystä.

Tuonti kasvaa myös

Venetuonnista saatavilla olevat tullitilastot ovat toistaiseksi vain tammi-marraskuulta. Finnboatin mukaan venetuonnin arvo mainitulta ajanjaksolta on 40,9 miljoonaa euroa. Edellisvuoteen verrattuna kasvua on peräti 40,1 prosenttia. Tästä tilastosta on tosin jätetty pois kaikki alle 840 euroa maksavat veneet.

Tuontitilasto viiden suurimman maan osalta tammi-marraskuussa näyttää seuraavalta:

Maa	Kpl	Milj. euroa	Muutos
Puola	166	6,2	(+19,5 %)
Iso-Britannia	2	2,5	(-45,5 %)
Ranska	10	2,2	(+248,7%)
USA	230	2	(+37,4 %)
Ruotsi	79	1,7	(-29,18 %)

Yli 22 000 perämoottoria

Suomalaisten maahantuojien kautta toimitettiin jälleenmyyntiin yhteensä 22 426 perämoottoria. Vaikka luku on suuri, kirjattiin edellisvuoteen verrattuna laskua 2,9 prosenttia. Myydyistä perämoottoreista Suomeen toimitettiin 10 734 konetta. Loput myytiin ulkomaille. Suomalaiset maahantuojat vievät koneita muun muassa Venäjälle ja Baltiaan.

Suomessa myydyistä perämoottoreista yli 80 prosenttia on alle 40 hv moottoreita ja Finnboat kertoo, että Suomessa myydään selvästi vähemmän suuritehoisia perämoottoreita.

Finnboat on perinteiseen tapaan kerännyt jäsenistöltään liikevaihtoon ja henkilöstöön kohdistuvia arvioita vuodelle 2017. Alan odotukset ovat lievästi positiivisia ja työllisyyden odotetaan edelleen hieman kohentuvan.

Lähde: Finnboat Kuvat: Antti Hentinen