Automaattinen nopeusavustin pakolliseksi uusiin automalleihin heinäkuusta

Tutkija: ”Nopeusavustimen kiistaton mahdollisuus on tukea kuljettajaa oikean tilannenopeuden valitsemisessa. Avustin ei tietysti pysty kuin paimentamaan nopeusrajoituksen noudattamiseen, mutta tämäkin olisi jo paljon.”

EU:n uusi yleinen turvallisuusasetus tuo mukanaan sen, että uusissa henkilöautomalleissa on oltava pakollisena varusteena heinäkuusta 2022 lähtien automaattinen nopeusavustin. Heinäkuusta 2024 avustimesta tulee pakollinen kaikissa EU-alueella myytävissä uusissa autoissa.

Uuden avustimen tekniset määrittelyt ovat nyt selvillä ja ne tarkoittavat esimerkiksi sitä, että jos tunnistettu nopeusrajoitus on tiedossa, on avustimen annettava kuljettajalle varoitus, kun nopeusmittarin näyttämä nopeus on noussut suuremmaksi kuin tunnistettu nopeusrajoitus.

Varoitus on annettava jollakin seuraavista tavoista:

• näkyvä varoitus ja porrastetusti annettava äänimerkki
• näkyvä varoitus ja porrastetusti annettava tuntohavaintoon perustuva varoitus tai
• pelkkä tuntohavaintoon perustuva varoitus

Vaatimuksena selkeä varoitus

Määrittelyjen mukaan näkyvän varoituksen on oltava selkeä ja kuljettajan helposti tunnistettavissa, ja se on annettava vilkuttamalla näyttöä tai sen vieressä olevaa optista lisämerkkiä.

Varoitus on annettava 1,5 sekunnin kuluessa siitä, kun nopeusmittarin näyttämä nopeus ylittää tunnistetun nopeusrajoituksen, ja sen on jatkuttava ainakin viisi sekuntia porrastetun äänimerkin tai tuntohavaintoon perustuvan varoituksen päättymisestä tai kunnes nopeusmittarin näyttämä nopeus on enintään tunnistetun nopeusrajoituksen suuruinen, sen mukaan kumpi tapahtuu ensin.

Onnettomuustietoinstituutin teknologiapäällikkö Tapio Koisaarella on valistuneita näkemyksiä nopeusavustimesta, onhan hän tutkinut autojen teknisten turvavarusteiden onnettomuuksia ehkäiseviä vaikutuksia.

Keskeisiä kysymyksiä on kaksi: Voiko käydä niin, että nykyautojen älykäs nopeusavustinjärjestelmä on niin älykäs ja monipuolinen, ettei autoilija osaa käyttää sitä lainkaan tai oikein? Onko vaaraa, että auton ajo-ominaisuudet ulosmitataan eli kuski tuudittautuu liialliseen huolettomuuteen ja sinänsä pätevä tekniikka ja sen vääränlainen käyttö johtavat vaaroihin?

Koisaari pohtii vastauksia monelta kantilta.

– Kysymys palautunee jälleen siihen, että miten suunnitellut ominaisuudet (engineering effect) purevat käyttäjiin vai ulosmitataanko turvallisuus (behavioral adaptation). Käytettävyys on sitten vielä tukeva lisäteema, Koisaari erittelee.

Tilannenopeuden valinnan tukena

– Nopeusavustimen kiistaton mahdollisuus on tukea kuljettajaa oikean tilannenopeuden valitsemisessa. Avustin ei tietysti pysty kuin paimentamaan nopeusrajoituksen noudattamiseen, mutta tämäkin olisi jo paljon, Koisaari tähdentää.

Koisaaren mukaan kuljettajien tosiasiallinen reaktio nopeusavustimiin on vielä arvoitus.

– Periaatteessa osa kuljettajista saattaisi jättää nopeusrajoitusten seuraamisen kokonaan avustimelle, jos järjestelmä toimisi hyvin. Tämä ei tietysti ole tarkoitus.

Miksi ihmiset ajavat ylinopeutta?

Koisaari ei lähtökohtaisesti usko, että hyötyjen ulosmittaaminen olisi nopeusavustimen suurin haaste. Koisaaren ajatukset vievät aiheen kovaan ytimeen.

– Oleellisempaa olisi kysyä, miksi ihmiset ajavat ylinopeutta. Toisinaan ylinopeutta ajetaan vahingossa, epähuomiossa tai muuten tarkoittamatta – tällöin avustin varmasti hyödyttää. Mutta monesti ylinopeus on tietoinen päätös vaikkapa kiireen takia ja ääritapauksissa kuljettaja on esimerkiksi päihtymyksen takia halukas riskinottoon.

– Lisäksi veikkaisin, että käytettävyydeltään hyvän järjestelmän tekeminen on vaikeaa.

Koisaari pohtii esimerkiksi sitä, kuinka voimakas ärsyke kuljettajalle annetaan rajoituksen ylityksestä. Havahduttaako se muuttamaan ajamista vai turtuuko kuljettaja siihen tai jääkö se huomiotta.

– Hiukan yllättävästi liikenneturvallisuusasiantuntijat lobbasivat maltillisemman varoitussignaalin puolesta, jotta auton käyttäjät eivät kytkisi uutta avustinta pois käytöstä.

Keskity liikenteeseen!

Määrittelyjen mukaan pelkkä tuntohavaintoon perustuva varoitus on annettava 1,5 sekunnin kuluessa siitä, kun nopeusmittarin näyttämä nopeus ylittää tunnistetun nopeusrajoituksen, ja sen on jatkuttava, kunnes nopeusmittarin näyttämä nopeus on enintään tunnistetun nopeusrajoituksen suuruinen, tai vähintään 15 sekunnin ajan sen aloittamisesta.

Tuntohavaintoon perustuva varoitus ei kuitenkaan saa missään tapauksessa kestää kauempaa kuin 20 sekuntia – myöskään nopeusrajoituksen perättäisten muutosten tapauksessa –, jotta se häiritsisi kuljettajaa mahdollisimman vähän.

– Varminta lienee, että kuljettaja keskittyy liikenteeseen, Koisaari hymähtää käytettävyyden sudenkuopille.

Puhuttu varoitus kielivalinnalla

Porrastetun äänimerkin on nyt päätettyjen määrittelyjen mukaan oltava kuljettajan selkeästi havaittavissa, luonteeltaan erottuva ja helposti tunnistettavissa. Se on annettava jatkuvana tai jaksoittaisena äänenä tai puhuttuna. Jos merkki on puhuttu, ajoneuvonvalmistajan on varmistettava, että kuljettaja voi helposti valita kieleksi minkä tahansa EU:n virallisen kielen.

Äänimerkkiä voidaan muuttaa sen mukaan, kuinka paljon tai kuinka kauan tunnistettu nopeusrajoitus on ylittynyt.

Poljinta tärisyttäen

Porrastetun tuntohavaintoon perustuvan varoituksen on oltava kuljettajan selkeästi havaittavissa, ja se on annettava suoraan tai epäsuorasti kaasupolkimen kautta, kun kuljettaja kohdistaa polkimeen voimaa sen käyttämiseksi ja ajonopeus ylittää tunnistetun nopeusrajoituksen.

Tuntoon perustuva varoitus on annettava

• lisäämällä kaasupolkimen palautusvoimaa tai
• tärisyttämällä kaasupoljinta

Ajonopeus vaikuttaa ärsykkeen kestoon

EU-määrittelyissä on luokiteltu myös se, kuinka ajonopeus vaikuttaa kuljettajalle välitettävän varoituksen kestoon.

Porrastettu äänimerkki ja porrastettu tuntohavaintoon perustuva varoitus on annettava, kun jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy tasaisella ajonopeudella:

• Nopeusmittarin näyttämä nopeus ≥ 130 % tunnistetusta nopeusrajoituksesta 3,0 sekunnin ajan ja pitempään
• Nopeusmittarin näyttämä nopeus ≥ 120 % tunnistetusta nopeusrajoituksesta 4,0 sekunnin ajan ja pitempään
• Nopeusmittarin näyttämä nopeus ≥ 110 % tunnistetusta nopeusrajoituksesta 5,0 sekunnin ajan ja pitempään
• Nopeusmittarin näyttämä nopeus ≥ 100 % tunnistetusta nopeusrajoituksesta 6,0 sekunnin ajan ja pitempään

– Käytettävyyden osalta uuden avustimen kanssa ollaan samassa suossa, kuin muiden järjestelmien kanssa: kuka tietää, mitä mikin piippaus ja valo tarkoittaa, varsinkin tuntemattomassa autossa, Koisaari pohtii käytännön ajotilanteita.

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: Moottorin arkisto Grafiikka: Liikenneturva Lähde: Euroopan unionin virallinen lehti L 409