Hyundai Ioniq 5 – käyttömukavuus kärsii rapakelissä, vaikka kulutus pysyy kohtuullisena

Hyundai Ioniq 5 piti energiankulutuksen raskaassa ajokelissä sangen kohtuullisena, mutta käyttömukavuudesta ei voi sanoa samaa.

Märkä loskainen ajokeli ja Hyundai Ioniq 5 ei ole huono yhdistelmä: 275 kilometriä pääsääntöisesti valtateitä ja moottoritietä talvirajoituksin kulutti vain hiukan yli 22 kWh/100 km. Se on kelpo suoritus, kun aikaisemmin vastaavantyyppisessä ajossa nollakelissä kulutus on jo hiponut 26 kWh/100 km.

Mielenkiintoista tuloksessa on se, että lähes koko reissu ajettiin ilman vakionopeussäädintä, koska paksu loskakerros ja ajourat eivät varsinaisesti rohkaisseet sen käyttöön.

Aikaisemmin on vaikuttanut siltä, että vakionopeussäätimeen luottaminen kannattaa, jos mielii ajaa taloudellisesti. Tuo 26 kWh/100 km kulutuslukema on peräisin vain hiukan enemmän moottoritietä sisältävältä, mutta suunnilleen yhtä pitkältä ajorupeamalta, joka ajettiin suurelta osin vakionopeussäätimen varassa.

Tällä kertaa matkaa taitettiin parin asteen lämpötilassa ja loskainen tie ja heikko näkyvyys vaativat kuljettajalta jatkuvaa valppautta. Ehkä juuri tuo valppaus auttoi myös pitämään ajamisen niin tasaisena ja pehmeänä, että energiankulutuskin pysyi niukkana.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Lupaus toimintamatkasta pitää

Jo aikaisemmissa pitkissä testeissämme olemme kehuneet Hyundain ajotietokoneen lupaaman toimintamatka-arvion luotettavuutta. Tälläkään kertaa ei ole aihetta perua kehuja. Loskakelin ajolenkin jälkeen ajotietokoneesta on hävinnyt toimintamatkaa vain 250 kilometriä, vaikka ajoa oli takana jo 275 kilometriä.

Vaikka kyseessä on yksittäinen ajorupeama ja aikaisempiin ajoreitteihin perustuva tietokonearvio, niin tulos vahvistaa luottamusta siihen, että Hyundai Ioniq 5 pitää minkä lupaakin – ainakin toimintamatkassa. Saman vahvistavat myös havainnot muilta ajorupeamilta. Ja tietenkin nyt on kysymys normaalista arkiajosta, ei mistään erityisestä auton rajojen kokeilusta.

Kurarukkaset käteen

Energiankulutus yllätti siis iloisesti, mutta pelkästään plussalle kokemus tästä rapakelistä ei jäänyt. Hyundai Ioniq 5 on muotoiltu kauniiksi. Vanhan sananlaskun mukaan kauneus on aina katsojan silmässä, siitä ei siis tarvitse kiistellä. Muotoilu merkitsee paljon muutakin kuin silmän viihdettä. Autossa muotoilun tietenkin pitää tukea käytettävyyttä.

Hyundai Ioniq 5 käyttötesti kura rapa kynnys

Rapakelin reissun perusteella rastittaisin lisävarustelistalta ovenkahvat, jotka nousevat ylös autoa lähestyttäessä. Käyttötestin yksilössämme sellaista varustetta ei ole, ja kahvan on paineltava peukalo-etusormiotteella esiin ja sitten kahvasta on otettava kunnon ote, olipa se kuinka rapainen tahansa. Ja kyllä se on. Tyylikkäästi kahvat oven sisään piilottava kolo imaisee itsensä kuraa täyteen ja puhtain käsin autoon ei kerta kaikkiaan rapakelillä pääse, ellei ole tuota tuiki tarpeellista lisävarustetta. Toisaalta asiointi takakontissa sujuu miellyttävästi: se avautuu ja sulkeutuu avaimen nappia painaen, joten käsiä ei siellä tarvitse liata.

Lisävarustelistalta tekisi mieli rastia myös takalasin pesuri ja pyyhkijä. Yllättäen näitä varusteita ei saa edes lisävarusteena. Tämä on erittäin outo ratkaisu, sillä nyt takalasi muurautuu kurakelillä umpeen hetkessä ja yhtä hyvin sen paikalla voisi olla umpipelti. Silloin kurapeitteen katseleminen taustapeilistä ei ainakaan häiritsisi.

Listat keräävät oman kurakuormansa

Rapakelistä ei mikään auto selviä puhtaana, mutta pienillä ratkaisuilla voi silti olla iso merkitys viihtyisyyden kannalta. Lisävarusteillakaan ei voida poistaa Hyundai Ioniq 5:n kynnyksen kurankerääjiä. Kynnyksen alareunaan sijoitettu, oven alle ulottuva lista on kuin hylly, jonne kaikki tieltä irtoava kura kerääntyy.

Autosta oppii nopeasti nousemaan pois kynnystä varoen, mutta auton puhdistuksen kannalta kynnysten alalistat ovat oma erityinen puhdistusta vaativa paikkansa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kulutus vie voiton

Rapakelin reissuun liittyi tällä kertaa paljon harmittavia pieniä ominaisuuksia, joita ei soisi autossa olevan. Silti kokemus kääntyi positiiviseksi. Tyytyväisyyden takasi tällä kertaa nimenomaan maltillinen energiankulutus. Arjessa auto ei kauaa pysy puhtaana, tässä tapauksessa pesuun joutuu tietyissä kohdissa kiinnittämään erityistä huomiota, mutta pitkän päälle kaikkein eniten merkitsee kuitenkin toimintamatka ja ajotietokoneen lupauksen luotettavuus.

Teksti: Eila Parviainen Kuvat: Moottorin arkisto ja Eila Parviainen