Koeajo: Audi SQ5

SQ5 selviää merkkikerhon ratapäivistä ja lumisista mökkiteistä siinä missä kauppareissuista ja lasten harkoista. Hyvää: suorituskyky, kuskin paikka, tilat, varustelu, jatkuva neliveto, äänet. Huonoa: isot sivupeilit, ärsyttävä avainpalikka ja lämmityssäätimet.

Tilavassa dieselmaasturissa on urheiluauton suorituskyky

Audilla sporttimallit ovat kulkeneet S-etuliitteellä erotuksena A-perusmalleista. Nyt se on myönnetty ensimmäistä kertaa maasturimallille ja vieläpä dieselmoottoriselle.

SQ5 tuskin jättää ketään kylmäksi, siihen joko ihastuu tai sitten alustaltaan madallettua nopeaa maasturia ei vain tajua.

Julmetusti vääntöä

SQ5:n nokalle on istutettu jo aiemmin A6-malliston kunkkuna toiminut tupla-ahdettu kolmilitrainen veekuutonen.

Kokoisekseen dieseliksi tehoa (313 hv) ja vääntöä (650 Nm) on rutkasti, mutta pahimman kilpailijan BMW:n tripla-ahdettuun suoraan kuutoseen jää vielä rakoa (381hv ja 740Nm).

SQ5:n kahdesta pakokaasuahtimesta pienempi muuttuvageometrinen hoitaa ahtamisen 2300 kierrokseen asti yksinään. Suurempi ahdin avustaa siitä eteenpäin tehden kaiken työn sitten 3400 kierroksesta ylöspäin.

Näillä eväillä vääntöä on komean huippuarvon lisäksi erittäin laajalla kierrosalueella. Vaikka SQ5 on kiihtyvyysarvoltaan yksi maastureiden ripeimmistä, vieläkin vaikuttavampaa on urheiluautomainen ohituskiihtyvyys, polkaisu 80-120 km/h vie alle neljä sekuntia!

Kohderyhmää vähemmän kiinnostava lukuarvo, keskikulutus pysyy alle kympin raskaallakin kaasujalalla.

Äänet omaa luokkaansa

Dieseliksi tuplaturbo on ääniltään omaa luokkaansa, aktiivinen pakoäänijärjestelmä voimistaa pakoäänien haluttua taajuusspektriä takaäänenvaimentimien yhteyteen sijoitettujen kaiuttimien kautta. Tuunaajille tiedoksi, että kaiuttimista voitaisiin soittaa mitä tahansa muutakin.

Jousitus siedettävä

Audin tehomaasturia 21-tuumaisilla matalaprofiilirenkailla katsellessa syntyy ennakkokäsitys kivirekimäisestä epämukavuudesta, mutta napakka jousitus on aivan siedettävä mukulakivetykselläkin. Rauhallisessa ajossa niin moottorin kuin renkaidenkin äänet pysyvät kurissa.

Hätäisyydestään huolimatta SQ5 osaa käyttäytyä arkiajossa säyseästi ja kahdeksanvaihteinen automaatti suoriutuu vaihdoista eleettömästi.

Sähköinen ohjaustehostus tuntuu kaikista säätömahdollisuuksistaan huolimatta nopeassa ajossa kevyeltä ja varsinkin keskialueella tunnottomalta.

Valtavat sivupeilit ovat SQ5:n maasturimaisin piirre, taakse näkyy puoli lääniä, mutta etuviistoon jää auton mentävä katve. Madalluksesta ja ylettömästä suorituskyvystä huolimatta SQ5 pärjää kunnialla helpossa maastossa.

Todellinen monikäyttöauto siis, kun vielä tilaa ja varusteitakin on riittävästi.

Teksti: Petri Munukka Kuvat: Jari Saarentaus