Koeajo: Alpine A110 R Turini – R niin kuin raaseri

Tehtaan mukaan R merkitsee radikaalia, mutta perinteisesti Alpine A110 R Turini on kohdistettu niille kuljettajille, jotka haluavat autoltaan enemmän tehoa ja rata-ajoa.

Ranskalaismerkki Alpinen paluusta uuden polven A110:n myötä voit lukea täältä tarkemmin. Renault-ryhmään kuuluvalta kevyiden urheiluautojen valmistajalta ei mennyt 2017 tapahtuneen esittelyn jälkeen kovin kauaa esitellä ärhäkämpiä versioita samasta teemasta. Niistä ehkä mielenkiintoisin on Alpine A110 R, joka on nyt myynnissä Turini-jatkoversiona.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vähemmän on enemmän

Ärhäkkä versio jatkaa Alpinen keveyden traditiota, sillä jo valmiiksi lähes uskonnollisesti painonsäästöön suhtautuva merkki on viilannut vielä 34 kilogrammaa pois auton painosta. Siihen on päästy ennen kaikkea kevyemmillä vanteilla, perusmallisessa R:ssä hiilikuituvanteilla, Turinissa “vain” kevyillä alumiinivanteilla. Samalla on vaihdettu koko joukko osia hiilikuituisiin. Selkein niistä on takakate, jonka myöten myös takalasi on poistunut varustelistalta. Takalasin myötä on poistettu myös taustapeili ja lasinen väliseinä konetilasta, sillä taakse ei katsella kuin peruutuskamerasta.

Samalla moottoripuolella ruuvi on kiristetty 300 hevosvoiman (221 kW) lukemaan, mutta moottori on edelleen 1,8-litrainen nelisylinterinen turbomoottori. Vaihteistokin on seitsemänvaihteinen kaksoiskytkintapaus ja lähtöosoitteena molemmille on Mégane R.S., jonka kuumempiin versioihin Alpine viittaakin R:llä.

Auton pyöreät muodot on rikottu takaspoilerilla ja auto kehittää huippunopeudessa 110 kilogrammaa enemmän downforcea taka-akselilla kuin perusmalli, keulalla ero on 30 kg. Alustaa on jäykistetty esimerkiksi uusilla kallistuksenvakaajilla, 10% jäykemmillä jousilla ja laskemalla maavaraa 10 mm. Säädettävä jousitus antaa mahdollisuuden laskea maavaraa vielä 10 mm ratakäyttöä varten.

Sisustassa ovien sisäkahvat on korvattu punaisilla remmeillä. Alcantara, hiilikuitu ja metallinen astinlauta myös apukuskille kertovat auton olevan melko totinen. Todellinen kohokohta ovat Sabelitin hiilikuituiset istuimet ja kuusipiste(!)vyöt. Jälkimmäisten säätäminen kuskinvaihdon yhteydessä tien levikkeellä kelpaisi tosin mihin tahansa suomalaiseen sketsiohjelmaan, mutta säätämisen jälkeen olo on napakka ja istuva. Toisaalta, A110 R:ää on kevennetty myös apukuljettajan turvatyynyn poistolla, sillä tehdas luottaa vöiden pitävän kyytiläiset tyynyn ulottumattomissa muutenkin.

Enemmän ei ole liikaa

Pörinästä päätellen A110 R on hyvin tietoinen katuraaserin olemuksestaan. Kokonaisuus on selvästi totisempi kuin kepeässä A110:ssä, joka toki sekin on jo urheiluautoilun ytimessä. Kulku ei kuitenkaan R:ssä ole sietämätöntä, mutta äänet kuuluvat paremmin.

Jäykempi alusta on mielenkiintoinen tapaus, sillä se antaa mahdollisuuden ulosmitata auton voimavaroja entistä enemmän antamalla kuljettajalle lisää luottamusta. Jäykkyydessä ei ole silti lähdetty liioittelemaan saksalaisten tapaan, vaan Pariisin esikaupunkialueen rikkonaisen asvaltin rosot ylittyvät siedettävästi yhdellä liikkeellä. Pikkukujien hidastetöyssyt tosin voivat osoittautua ongelmalliseksi matalan maavaran kanssa, erityisesti takadiffuusori on vaarassa poistuttaessa.

Takaikkunattomuus on helpompi antaa anteeksi A110 R:ssä kuin monessa muussa autossa, sillä kaksipaikkainen keskimoottoriauto on lähtökohtaisestikin melko pieni mitoiltaan, eikä kovin hyvä juuri takanäkyvyyden suhteen.

Kuinka tulinen?

Yli 100 000 euron rajan kipuava Alpine A110 R Turini on mielenkiintoinen versiointi kevyen urheiluauton teemasta. Sinänsä ärhäkkä, mutta melko eleettömästi pörisevä nelisylinterinen moottori jää kokonaisuuden heikoimmaksi lenkiksi, erityisesti kun vertailee tämän hintaluokan kilpailijoita. Kaksi sylinteriä tai 1 500 r/min kierrosrajaa korjaisi asiaa jo paljon, mutta ymmärrettävästi Alpine on joutunut tulemaan toimeen Renault-ryhmän osaluettelolla, eikä ihmeisiin pystytä.

Siinä missä tavallinen Alpine A110 soveltuu jopa arkikäyttöön leppoisuutensa puolesta, on A110 R puhtaasti viikonloppukäyttöön. Kotonaan auto on selvästi myös ratapäivillä ja Suomen pienehköt moottoriradat sopivat varmasti autolle erinomaisesti.

Valinnan vaikeutta lisää vielä Alpine A110 S, joka väliportaana tuo alkuperäiseen autoon korotetut tehot ja muutaman muun päivityksen. S niin kuin sopiva?

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy