Koeajo: Ford Mustang GT V8 – hyvää päivää, cowboy!

Uusi Ford Mustang onnistuu parantamaan edeltäjänsä heikkouksia ja säilyttämään samalla luonteensa.

Ford Mustangin asema ei sinänsä ole mitenkään epävakaa, sillä maailman myydyimmäksi urheiluautoksi itseään tituleeraava malli on ollut vahvassa huudossa muun muassa Yhdysvalloissa. Oli kuitenkin kevyt epäilys, että malli tai ainakin V8 poistuisivat jälleen Euroopan markkinoilta kiristyvien päästörajojen ja verotusten keskellä.

Mutta mitä vielä! Seitsemännen sukupolven Ford Mustang on tehty ovelasti, sillä auto perustuu selvästi kuudennen polven autoon (D2C-rakenne), mutta se onnistuu parantamaan lähes kaikissa kohdissa, joissa buutsi puristi aiemmin. Samalla se on kuin onkin säilyttänyt pettämättömän olemuksensa.

Moottori ja naapuri

Mallistossa on toki edelleen 2,3-litrainen EcoBoost ja nelisylinterinen moottori on saanut päivityskierroksen, mutta jotain sen vetovoimasta kertoo, että säästömallia ei edes löydy Suomen hinnastosta. 

Sen sijaan hinnastosta löytyy 5,0-litrainen V8, joka on edelleen vapaasti hengittävä Coyote-moottori. Euroopassa GT:n tehot kirjoitetaan muotoon 448 hv (329 kW) ja Dark Horse muotoon 453 hv (343 kW), eli vanha manner joutuu antamaan noin 30-50 hevosvoiman tasoituksen Yhdysvalloille. Suoritus ei silti ole huono 2020-luvulla! 

Vääntöä on 540 newtonmetriä ja sekin saavutetaan kierrosluvulla 5 100 r/min. Tehojen suhteen laulu löytyy vasta 7 250 r/min kohdalla! 

Mustangin ajoelämystä moottori suorastaan dominoikin. Matalalta muriseva ja ylempää ärjyvästi särisevä mylly on kaikki kaikessa. 10-vaihteinen automaattivaihteistokin on juonessa mukana ja antaa kierrosten nousta myös tavallisissa ajotiloissa. Pykäliä haetaan välillä korostetun innokkaasti, erityisesti pienempään suuntaan. Teho tulee lempeästi kierrosten kasvaessa, joten turbomoottorien äkkiväärät potkut puuttuvat. 

Toisaalta Ford Mustangin käynnistyksen huomaa, sori naapurit! Käytössä on toki hiljainen startti, joka tuntuu tekevän autosta lähinnä hiukan tavallista äänekkäämmän, joten kasikone parkaisee itsensä henkiin koko parkkihallin tiedoksi. Liikenteessäkin auto tekee itsensä tiettäväksi ohituksissa ja kiihdytyskaistoilla, mutta se kuuluu asiaan.

Alibia metsästämässä

Toinen osa Ford Mustangin huomioarvoa on sen design – ja tässä tapauksessa myös väri. Keltainen 4,8 metriä pitkä poniauto mustilla konepellin aukoilla jää kyllä ihmisten mieleen, joten alibia ei tarvitse kaivella, kyllä kaikki tietävät missä Musse liikkuu. Muotoilu on aiempaan Mustangiin verrattuna terävämpi. Keulassa sukulaisuus on selvää, mutta takana pokkaukset ovat terävämmät ja kolmoisvalo on saanut nuolimaisemman muodon.

Kirkkaat värit kuuluvat kyllä myös Mustangin olemukseen. Auto muistuttaa Broadway-musikaalilla liikkumista joka tapauksessa, joten miksei äänen lisäksi olisi myös valoa?

Pitkä ovi auki ja tunnelma on lähes kuin ennen. Hintaluokkaan nähden halpa muovi on vähentynyt ja tilalla on nyt nahkaa ja digiä. 12,4-tuumainen digimittaristo on tuttu perusideoiltaan jo aiemmasta, mutta 13,2-tuumaisessa kosketusnäytössä oleva Sync 4 on roima parannus edellisiin järjestelmiin. Lisäksi käytössä on puhelimen langaton lataus ja älypuhelinpeilaus, mitkä kuulostavat Mustangissa toki toissijaisilta, mutta tekevät ihmeitä auton arkikäytettävyydelle. 

Pakollisena pahana Ford Mustangissa on myös uudet turvavarusteet. Kuljettajan vireystilan valvonta perustuu ohjauspyörän tarkkailuun ja ilmeisesti auto olettaa, että suorallakin tiellä ajetaan kuin Humphrey Bogartin elokuvissa rattia heilutellen. Ylinopeusvaroituskin löytyy, mutta niin löytyy myös oikotie sen sammuttamiseen. 

Takaistuimet ovat edelleen mukana menossa, mutta niitä ei voi suositella kuin lyhyemmille matkoille. Jalkatila on riippuvaista etupenkkiläisten pituudesta ja pääntila on kortilla katon laskeutuessa. Penkit lieneekin tarkoitettu enemmän tavaroille, mutta Mustangin kippimekanismi ei yllä kilpailjoiden tasolle.

Tavaratilaa on 381 litraa ja luukku ja tila ovat porrasperämallisia. Amerikka-juurista muistuttaa luukun hätäavaus sisäpuolelta.

Ajan koko yön

Entäs ajettavuus? Seitsemännen polven Ford Mustang parantaa silläkin saralla, joten auto on aiempaa suorempi ajettava. Raskas moottori ei tunnu enää keulalla painona ja vastenhakoisuutena suunnanmuutoksiin samassa määrin. Ohjaus on melko sähäkkä jopa keskialueen tuntumassa. Brembon jarruissa on hyvä ja selkeä tuntuma.

Tien saumoissa ja vastaavissa alusta reagoi antamalla korin heilahtaa sivusuunnassa. Muissa epätasaisuuksissa Mustang on lievästi napakanpuoleinen, mikä sopii auton edustamaan segmenttiin mainiosti. 

Parkkipaikoilla Ford Mustang on kankea, mistä kertoo myös 12,2 metrin kääntöympyrä. Onneksi kamera ja tutkat auttavat heikkoa takanäkyvyyttä peruutusoperaatioissa. 

Kotimatka yön selkään moottoritiellä paljastaa Mustangin olevan mielikuvia rauhallisempi matka-autona ja jopa kaukovalot ovat asialliset. Suhinoiden lisäksi rengasmelua on kohtuullisesti, mutta V8 tekee osansa mökään osallistumiseen, joten kokonaisuus on tasapainossa. Poppi soi ja viestit voi kuitata Sirillä.

Valtio kiittää

Hiilidioksidipäästöistä johtuen Mustangin hinnassa on veroa noin 40 000 euroa. WLTP-kulutus on 12,2 litraa per 100 km, maantieajossa Mustangisti selviää kympillä, joten myös bensiiniverossa Ford osallistuu valtiontalouden kannatteluun.

Suomessa Ford Mustang -mallisto alkaa nyt manuaalivaihteisesta fastbackista, joka on ainoana mallina alle 100 000 euroa (94 908 e). V8 on ainoa moottorivaihtoehto. 

Korivaihtoehtoja on kaksi, fastback ja avo. Myös vaihteistoja on kaksi, manuaali ja automaatti. V8:n kohdalla voi valita, arvasitte kyllä, kahdesta tehoversiosta, sillä Dark Horse on saanut hiukan korkeamman viritysasteen.