Koeajo: uusittu Renault Mégane on hybridinäkin huomaamaton

Hienohiottu Renault Mégane kätkee sisuksiinsa myös lataushybridin. Hyvää: vaivattomuus, mukavuus. Huonoa: kulutukset.

Neljännen sukupolven Renault Mégane on jo viisivuotias, mutta ikääntynyt varsin hyvin. Kevyeen kasvojenkohotukseen kuuluivat täysled-valot sekä uusi etupuskuri.

Hybridimaailmaan Renault tuo latausmahdollisuudella varustetun mielenkiintoisen E-Tech-voimalinjan. Korimallina on tällöin Sport Tourerina tunnettava farmari.

Renault Megane Sport Tourer E-Tech Hybridin myötä Mégane marssii mukaan hintakilpailuun. Merkin pienempi crossover Captur toki luo lataushybridien otsikot alle 30 000 euron hinnallaan, mutta Mégane mukavoittaa matkaa selvästi vain muutaman tuhannen lisäpanostuksella. Edullisimmillaan Mégane Sport Tourer E-Tech onkin saatavilla 32 390 euron hintaan.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mukaan digiloikkaan

Lisäeuroilla hankittavien näyttöjen kokoa on kasvatettu. Uusi 10,2-tuumainen digimittaristo mahduttaa tarpeelliset tiedot yhteen näkymään, ja lisähintainen heijastusnäyttö tukee tätä. Niin ikään uuden 9,3-tuumaisen kosketusnäytön yhteyteen on paritettu riittävä rivistö kiinteitä painikkeita.

Tietoviihdejärjestelmän osalta ärsyttämään jää kovassa auringonpaisteessa hieman heikko näkyvyys sekä viive radiokanavaa vaihdettaessa. Tuo, kuten myös navigaattorin käskytys, kannattaa suorittaa suomeksi äänikomennoin. Navigaattori näyttää muun muassa polttoaineen hinnat, latauspisteet ja kameratolpat.

Sisätilat edustavat luokassaan asiallista keskitasoa. Hybriditekniikan vaatiman tilankin jälkeen kontti on 447-litrainen, ja jopa välipohjan alta löytyy tilaa.

Sulava ajettava

Mégane E-Techin voimalinja koostuu 1,6-litraisesta vapaasti hengittävästä bensakoneesta, mielenkiintoisesta monitilavaihteistosta, sähkömoottorista sekä akkupaketista. Kuljettajalle tämä ei näy millään tavoin, sillä voimalinja toimii sulavasti kaikissa tilanteissa. Tehtäväksi jää käännellä rattia sekä polkea kahta poljinta, joista jälkimmäisten tuntuma tosin on jousimainen ja luonnoton. Sen sijaan ohjauksesta löytyy liukkaimmilla keleillä jopa hieman tuntoa, mutta kolme turhaa asetusta säätävät vain raskautta.

Auton kokoluokka paljastuu kaikkein karkeimmilla kestopäällysteillä lievänä rengasmeluna, mutta pääosin kyseessä on erittäin mukava matkakumppani. Erityisesti alustan mukavuus miellyttää.

Pakkanen syö sähköajon

Renaultin hybridit käynnistävät talvipakkasilla aina polttomoottorin auton matkustamon lämmittämiseksi, joten emme päässeet koeajossa yhtäkään kokonaista matkaa pelkällä sähköllä. Pitkillä matkoilla, joilla akku loppuu joka tapauksessa kesken, tällainen toimintamalli on jopa suotavaa – lyhyemmillä ei niinkään.

Ahkerasti lataileva pääsee toki mataliin kulutuksiin, mutta muussa tapauksessa polttoainetta palaa. Kylmällä kelillä ja vähillä lataamisilla kulutus nousi 5,7 l/100 km -lukemaan, mikä lähentelee jo perinteisen polttomoottoriauton vastaavaa. Tämä on tietenkin väärä tapa lataushybridin käyttöön, mutta osoittaa yhtä kaikki väärinkäytön vaikutukset.

Sähköäkin kuluu kylmällä yllättävän paljon, kun huomioi sen, että Mégane hyödyntää polttomoottoria lämmitykseen. Latauksen huipputehokin on vain 3,6 kilowattia, joten asiointilataaminen kannattaa unohtaa. Kotitalouspistokkeesta akku täyttyy noin viidessä tunnissa.

Lopulta hybridivoimalinja jää siis varsin huomaamattomaksi myös kulutuksen kulmasta – ainakin pakkasella. Lataushybridin omistaja halunnee liikkua pelkällä sähköllä, minkä Mégane E-Tech sallisi muina vuodenaikoina. Ehkä mallia ei kuitenkaan kannata lytätä pelkästään kylmän talven takia.

Teksti ja kuvat: Henri Posa