Koeajo: Volkswagen eGolf

Volkswagen eGolf arkipäiväistää sähköauton. Hyvää: kikkailemattomuus, ajettavuus. Huonoa: harva latauspisteiden verkosto.

Sähköautoista on puhuttu viime vuosina monin verroin enemmän kuin mikä niiden merkitys vielä pitkään aikaan on varsinkaan suomalaisen autoilun kannalta. Kaikki uusi alkaa kuitenkin aina jostain ja tässä mielessä sähköautollekin on tilausta.

Volkswagenin avaus sähköautoiluun on kaikessa yksinkertaisuudessaan kiinnostava. Sähköauto on totuttu aikaisemmissa esittelyissä mieltämään tiloiltaan jossain määrin rajoittuneeksi, kun mukana rahdattavat akut syövät tilaa matkatavaroilta tai matkustajilta.

Toisinaan on tuntunut, että sähköautosta on pakko yrittää tehdä ulkonäöltäänkin jotenkin poikkeava, jopa niin että se suorastaan huutaa olevansa erilainen.

Volkswagen eGolf antaa autonostajalle lopulta mahdollisuuden puhtaaseen valintaan käyttövoiman perusteella. Pois on kikkailu ulkonäöllä ja luopuminen tiloista akkujen kustannuksella.

Kun eGolf syksyllä tulee suomalaisiin autokauppoihin, voidaan bensiini-, diesel- ja sähkö-Golf laittaa rinnakkain. Ulkonaisesti sähkögolfin erottaa vain ohuesta sinisestä juovasta etusäleikön takana eikä tiloissa käytännössä ole eroa bensiini- tai dieselmalliin.

eGolfin litiumioniakut on sijoitettu akseleiden väliin auton alaosaan ja lopputuloksena on normaali viiden hengen auto kera normaalin tavaratilan.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Sähköautoilu on valintoja

Volkswagen eGolfin toimintamatka on enimmillään 190 km. Sen todelliseen pituuteen vaikuttavat luonnollisesti ajo-olosuhteet ja erityisesti toimintamatka suomalaisissa talviolosuhteissa jää testattavaksi myöhemmin.

Kuljettajakin voi vaikuttaa toimintamatkan pituuteen. Valittavissa on kolme erilaista ajotapaa. Perusajotavalla huippunopeutta on luvassa 140 km/h ja tehoa 84 kW. Jos toimintamatkan haluaa maksimoida, on syytä valita Eco+ -nimeä kantava ajoasetus.

Tällä ajotavalla tehoa saadaan käyttöön 55 kW ja huippunopeus on 90 km/h. Välivaihtoehto, Eco, sallii 70 kW:n tehon ja 115 km/h huippunopeuden.

Automaattivaihteiston näköisellä ohjaimella kuljettaja voi lisäksi säädellä jarrutusenergian talteenottoa eli vaikuttaa tälläkin tavalla hiukan saavutettavissa olevan ajomatkan pituuteen.

Kaikkein voimakkaimmin hidastava eli eniten hidastuvuuden energiaa talteen ottava asetus B toimii taajama-ajossa käytännössä jarrupolkimen korvikkeena.

Pienellä ennakoinnilla hitaasti etenevässä ja pysähtelevässä kaupunkiliikenteessä pystyy ajamaan jopa ilman jarrupolkimen painalluksia.

Luksusta ja vaivaa

Siirtyminen bensiini- tai dieselkäyttöisestä autosta sähköautoon merkitsee väistämättä isoa asennemuutosta.

eGolfissakin koko vääntö, 200 Nm, on käytössä heti ensimmäisestä kaasupolkimen hipaisusta alkaen ja jatkuvasti. Se on todellista ajamisen luksusta. Kääntöpuolella on sähköauton mukanaan tuomat uudet askareet.

Latauksesta huolehtiminen vaatii sitoutumista uudenlaiseen ajokäyttäytymiseen. Ajoreittien suunnittelu ja ennakointi nousevat suureen arvoon. Myös pitkän ja hankalan johdon käsittely on oma riesansa.

Pikalatausasemalla eGolfin saa ladattua 80-prosenttisesti puolessa tunnissa, mutta kysymys onkin siitä, miten tiheä ja runsaslukuinen pikalatausasemien verkosto on omilla liikkumisalueilla.

Kotilatauspisteessä akusto latautuu valmistajan mukaan täyteen kahdeksassa tunnissa ja tavallisesta kotipistorasiasta täyteen lataus kestää 13 tuntia.

Ostajalle matala kynnys

Volkswagen tarjoaa eGolfille kahdeksan vuoden tai enintään 160 000 kilometrin takuun.

Malli tulee Suomeen syksyllä, mutta vielä ei tiedetä hintoja. Myydyin sähköauto meillä on toistaiseksi Nissan Leaf, joka maksaa noin 36 000 euroa. Jos eGolfin hinnoittelu onnistuu, ja sille saadaan kilpailukykyinen hinta, on Leafin kärkipaikka uhattuna.

eGolfin vanavedessä Volkswagen tuo myös muista malleistaan sähköisiä versioita. Syksyllä on meillekin odotettavissa myös Volkswagen eUp ja pistokehybridi Volkswagen Golf GTE.

Skeptikot ovat valmiita hylkäämään täyssähköauton sivuraiteelle ja valitsevat mieluiten pistokkeesta ladattavan hybridin lähivuosien ja ennen kaikkea siirtymävaiheen ratkaisuksi.

Voi hyvinkin olla, että näin tapahtuu ja täysin sähköisten mallien myyntirynnistys antaa vielä odottaa itseään, mutta ei se ainakaan tarjonnasta ole kiinni.

Useimmille taajamissa ja niiden liepeillä asuville 190 km toimintamatka on ihan riittävä, joten uuden käyttövoiman omaksunta omaan liikkumiseen vaatii vain hiukan viitseliäisyyttä.

Teksti: Eila Parviainen Kuvat: Vesa Eskola