Koeajo: Volvo V60 T3 – yksi sylinteri liikaa?

Volvo V60:n uusi pikkumoottori, muttei vielä kolmisylinterinen. Hyvää: istuinmukavuus, suuntavakavuus. Huonoa: pintakova jousitus, vaihteiston lievät nykäykset

Volvon nykyinen moottorivalikoima on melkoinen viidakko: pelkkää mallimerkintää tuijottamalla ei pysty sanomaan, minkä suuruisella voimanlähteellä mikäkin malli kulkee. Hyvänä esimerkkinä on nyt koeajettu Volvo V60 T3, jossa iskutilavuus vaihtelee sen mukaan, onko vaihteisto manuaali vai automaatti. Käsin hämmennettävän mallin moottori on kaksilitrainen, kun automaatissa käytetään 1,5-litraista konetta!

Kaiken kukkuraksi teho- ja vääntölukemat ovat molemmissa identtiset – kaksilitraisessa tosin suurin vääntömomentti esiintyy jo 1 300 kierroksesta alkaen, mutta tällä erolla ei käytännössä ole merkitystä, kun vaihteiston tyyppi on erilainen. Sama ”moottorihämäys” koskee tällä hetkellä paitsi sisarmalli S60:ta, myös pienempää V40-mallistoa.

Kone Volvolta, ei Fordilta

Väärinymmärryksen mahdollisuudet eivät lopu tähänkään. Vielä vähän aikaa sitten monet Volvot kulkivat Fordin moottorien voimin, ja kun esimerkiksi Mondeossa käytetään nykyään tismalleen samankokoista 1 498-kuutioista bensaturboa, voisi luulla, että se löytyy myös T3-Volvosta.

Ehei. Uusi 1,5-litrainen moottori on kokonaan ruotsalaistehtaan omaa käsialaa. Itse asiassa sylinterin halkaisija on sama kuin kaksilitraisessa moottorissa, ja iskutilavuuden pienennös on saatu aikaan lyhentämällä iskun pituutta tuntuvasti. Taustalla on tietenkin se, että Volvo on kiinalaisomistuksen myötä pyrkinyt systemaattisesti eroon vanhoista yhteistyövoimanlähteistä.

Ja ennen kuin mennään itse koeajoon, vielä yksi tarkennus: vaikka Volvo on ilmoittanut tulevaisuudessa tuovansa tuotantoon kolmisylinterisen 1,5-litraisen moottorin, tässä koneessa pyttyjä on vielä neljä kappaletta. Pysyittekö mukana?

Kuin kaksilitrainen

Jos ette pysyneet, ei se mitään. Käytännön kannalta on nykyään loppujen lopuksi sama, minkälainen moottori pellin alla on, kunhan se kuljettaa autoa ripeästi ja vaivattomasti. V60:ssa nämä vaatimukset täyttyvät.

Pienempi T3 on kaltaistensa bensiiniturbojen tapaan tehokas, vääntävä ja hiljainen, ja sitä voi aivan hyvin luulla vaikkapa kaksilitraiseksi. Lähinnä menopuolta rajoitti koeajoauton nastarenkaiden pitokyky, mikä lupaa hyvää myös kesäkelien suorituskykyä ajatellen.

Sen sijaan vaihteiston toiminta ei ole ihan sulavinta sorttia, vaan kaupunkiajossa joutuu sietämään pieniä nykäyksiä jarrutuksissa ja viivyttelyjä alaspäinvaihdoissa. Aiempien Volvojen liian suuri voimantuotto lähdöissä on kuitenkin poistunut, ja liikennevalopinkaisut sujuvat nyt ilman liiallista sutimista.

V60 T3 onkin parhaimmillaan matka-ajossa. Silloin myös taajamassa vähän liian napakaksi osoittautunut jousitus herää paremmin henkiin. Kun auto kulkee suoraan kuin juna, istuimet ovat ensiluokkaiset ja ergonomia harkittua, tauolle ei tarvitse piipahtaa turhan usein. Vain rengasmelu paljastaa 60-sarjan korkeahkon malli-iän.

Katso lisää: Volvo.fi

Teksti: Jussi Saarinen Kuvat: Jari Saarentaus