Koeajo: Monipuolinen sportti – Yamaha YZF-R1

200-hevosvoimainen sportti Yamaha YZF-R1 yllättää monipuolisilla ajo-ominaisuuksillaan. Hyvää: monipuoliset elektroniset avustimet, ajo-asento, teho korkeilla kierroksilla. Huonoa: hengettömyys keskikierroksilla.

Yamaha YZF-R1:n sähköisesti säätyvästä ohjausiskunvaimentimesta huolimatta moottoripyörän etupää muuttuu kovissa kiihdytyksissä levottomaksi. Se onkin käytännössä ainoa moite ajo-ominaisuuksista. Erityisen vakaa Yamaha on nopeissa mutkissa ja kovissa jarrutuksissa. Tiukemmissa mutkissa Yamaha ei ole aivan luokkansa ketterin. Peräti 855 millin istuinkorkeus ja leveä satula saavat pyörän tuntumaan isolta ja korkealta.

Kaksijakoinen moottori

Moottori on alle 8 000 kierroksella luokassaan vähän hengetön, tuon rajan yläpuolella taas äärimmäisen tehokas. Katuajossa tasaisempi vääntökäyrä ja suoraviivaisemmin nouseva teho tekisivät ajamisesta miellyttävämpää.

Vakiovarusteisiin kuuluu kattava katras elektronisia avustimia: valittavat tehokartat, pituus- ja sivuttaissuuntainen luistonesto, keulimisenesto sekä kaarre-ABS-jarrut. Epätasaisen sytytysjärjestyksen tarjoavan crossplane-kampiakselin ansiosta äänet muistuttavat V-moottoria. Matalan murinan seurauksena Yamahaa tulee korvakuulolta ajettua normaalia pienemmillä vaihteilla.

Ylipitkät välitykset

Ykkösvaihde riittää 167 mittarinopeuteen ja kuutosvaihde teoriassa noin 340 mittarinopeuteen. Sivupaneelien karhennuksista saa jaloilla hyvin tukea jarrutuksissa. Vaihteiston toiminta vaihdeavustimineen on kevyttä, mutta ykkösvaihde kolahtaa selvästi ja vapaan löytyminen on kankeaa.

Kuljettaja voi valita mittaristoon katu- tai ratanäytön. Katunäytössä on enemmän informaatiota, mutta pienikokoisena. Rata-asetuksessa kierroslukunäyttö alkaa vasta 8 000 kierroksesta, nopeus-, vaihde- ja kierrosaikanäytöt ovat mahdollisimman isot. Ajon aikana voi vaihtaa moottorin tehoasetusta ja luistoneston asetuksia.

Alle 200 kilon märkäpainoon on päästy käyttämällä muun muassa magnesiumvanteita ja alumiinitankkia. Kalliit materiaalit näkyvät hinnassa, joka asettuu arvokkaana pidetyn Ducati 1299 Panigalen ja suositun BMW S1000RR:n puoliväliin.

Teksti ja kuvat: Janne Huhtala