Hieman rakettitiedettä – käynti Peenemünden tekniikan museossa avaa avaruuden valloituksen aikakautta

Avaruus ja etenkin avaruusturismi puhuttaa tänä päivänä. Moni tietää, että saksalaisilla raketti-insinööreillä oli iso vaikutus sekä USA:n että Neuvostoliiton avaruusprojekteissa. Harvempi sen sijaan tietää sen, että saksalaiset laukaisivat ensimmäiset raketit avaruuteen jo toisen maailmansodan aikana.

Sodilla on tapana edistää teknistä kehitystä – joista siviilipuolen teknologia myöhemmin myös hyötyy. Toisen maailmansodan aikana saksalaiset kehittelivät jos jonkinmoista superasetta tukemaan maan poliittisia tavoitteita.

Maailman edistyksellisin tekninen kehityskeskus

Peenemündessä, Pohjois-Saksassa, sijaitseva teknillinen museo tarjoaa kiehtovan kurkistuksen siihen, mitä kaikkea saksalaiset puuhasivat rakettien parissa Saksan Itämeren rannikolla vuosina 1936–45. Museon paikalla sijaitsi tuolloin saksalaisten tuotekehityskeskus, jonka päämääränä oli edistää Saksan rakettiteknologiaa.

Yksi tärkeimpiä projekteja oli V2-raketin (Vergeltungswagge 2) kehittäminen. Rakettiteknologiaa oli tutkittu Saksassa jo vuodesta 1932, mutta 1936 tutkimus sai uutta potkua natsien noustua valtaan muutamaa vuotta aiemmin. Uuden rahoituksen avulla Peenemündeen valmistui erittäin moderni tutkimuslaitos.

Toisen maailmansodan aikana 25 neliökilometrin alueella työskenteli projektin parissa enimmillään samanaikaisesti noin 12 000 ihmistä. Iso osa heistä oli sotavankeja, joiden työvoimalla oli merkittävä panos keskuksen ponnistuksiin. Se, että vangit joutuivat tekemään töitä erittäin epäinhimillisissä olosuhteissa ei lienee ole yllätys kenellekään. Projekti maksoi tuhansien siihen osallistuneiden ihmisten hengen.

Ensimmäisenä avaruuteen

Yksi merkkipaalu rakettiteknologiassa saavutettiin 3. lokakuuta 1942, kun saksalaiset laukaisivat V2-ohjuksen, viralliselta nimeltään A4-aggregaatin, 84,5 kilometrin korkeuteen – siis avaruuteen. Suunnitelmissa oli kehittää rakettia niin, että se olisi pystynyt kantamaan räjähdekärjen aina New Yorkiin asti. Aika loppui saksalaisilta onneksi kesken. Tuon raketin jatkokehitelmät veivät kuitenkin myöhemmin sekä amerikkalaiset että venäläiset avaruuteen. Myös ensimmäiset mannertenväliset ohjukset pohjautuivat samaan teknologiaan.

Myös lyhyen matkan V1-raketti kehitettiin Peenemündessä. Sen kantama oli ”vain” noin 200 kilometriä, mikä tosin riitti hyvin lähellä olevaa Iso-Britanniaa vastaan. V1:tä voidaan pitää nykyaikaisten risteilyohjusten esi-isänä.

Sodan loppuun mennessä Saksa oli laukaissut yhteensä noin 22 000 V1-rakettia. Myös V2-raketteja laukaistiin liittoutuneita vastaan, niitäkin yhteensä noin 3000 kappaletta. Yksistään Lontoossa raketit aiheuttivat yhteensä yli 8000 ihmisen kuoleman. V2:ta vastaan liittoutuneilla ei ollut torjuntamahdollisuutta, mutta hitaammin ja matalammalla lentävää V1:tä vastaan pystyttiin lähettämään hävittäjäkoneita.

Yli 5 000 neliömetrin näyttely

Peenemünden vanhaan voimalaitokseen tehdyssä museossa kaikkeen tähän pääsee tutustumaan arkistoitujen dokumenttien, valokuvien, elokuvien että noin 900 erilaisen esineen avulla. Ja se, että museon alueelta on oikeasti laukaistu raketteja, tekee vierailusta astetta autenttisemman. Museon pihamaalla on replikat sekä V1- että V2-raketeista.

Infoa on kaikenkaikkiaan tarjolla runsaasti sekä saksaksi että englanniksi. Ja jos vierailijalla riittää intoa ja kuntoa, museon alueella kulkee yhteensä 25 kilometrin mittainen polku, jonka varrella on 23 alueen historiaa avaavaa infopistettä/historiallista kohdetta.

Eikä kaikki tieto ole edes esillä. Museon arkistoissa on yhteensä mm. noin 800 A4-mapillista dokumentteja, 45 000 valokuvaa, 128 filmikelaa, rakennepiirrustuksia jne jne. Lisäksi erilaisia esineitä on varastoitu noin 5 000 kappaletta aina rakettimoottorin suuttimista työvoimana käytetyn keskitysleirin aterimiin.

Eikä museon tiedon tarjonta rajoitu tietenkään vain vuosiin 1936–45. Jatkumona selvitetään sekä USA:n että Neuvostoliiton avaruusprojektien synty ja kehitys, ja kerrotaan, mikä vaikutus saksalaisilla oli noiden molempien maiden avaruusteknologian kehittymiseen. Tätä tarinaa avaruuden valloittamisen edistymisestä seurataan aina vuoteen 2000 asti.

Peenemünden museon avaamisesta tuli kuluneeksi tämän vuoden toukokuussa 30 vuotta.

Lisätietoa https://museum-peenemuende.de/

Teksti ja kuvat: Vesa Eskola